Vähän jännittää!

YLIOPISTOLAISEN  pitkä kesätauko päättyy tipoittain, mutta kai tätä päivää voi pitää eräänlaisena työsyksyn avauksena. Uusien opiskelijoiden opettaja- ja opiskelijatutorit on kutsuttu koulutustilaisuuteen, jossa kerrataan ohjauksen tavoitteet.

KAIVOIN viimevuotisista muisiinpanoista tietoja opinnoista, jotta hahmotan kokonaisuuden. Siksi paljon koulutuksen rakenne on muuttunut. Noin ulkomuistista oman 3-vuotisen luokanopettaja tutkinnon rakenne oli about tällainen.

• 1. lukuvuosi: kasvatustieteen approa, oppiaineiden perusopinnot, kenttäharjoittelua, pianon soittoa
• 2. lukuvuosi: erikoistumisopinnot minimi 3 oppiainetta (appro tai erillinen opettajapaketti)+ ainddidaktiikka. Harjoittelua harjoittelukoulussa. (ja vapaaehtoisesi kasvatustieteen cl - jos halusi suoritti HuK-tutkinnon
• 3. lukuvuosi: erikoistumisaineet loppuun, kouluhallinnon alin arvosana, päättöharjoittelu.

TÄNÄÄN  luokanopettajaohjelman  tutkinto on 4-5 vuotinen kasvatustieteen maisterin tutkinto.

Tutkinnon tavoitteet

Tavoite on, että uudet luokanopettajat, generalistit  ovat omaa työtään tutkivia opettajia. Pedagogiikan asiantuntijoita. Aktiivisia toimijoita erilaisissa oppimisympäristöissä ja tomintakulttuureissa. He selviävät muutoksessa eivätkä vain selviä vaan ovat luomassa uutta.

Opiskelulle on määritelty "normaaliaika" viisi vuotta. Opiskelu jakaantuu kahteen osaan: kandiin ja maisteriin.

2 suuntautumisvaihtoehtoa

Luokanopettajan koulutusohjelmassa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: perinteinen kasvatustieteellinen ja uudempi (ja osallistujamäärältään suppeampi) kasvatuspsykologinen.

Kasvatustiede pääaineenaan opiskelevien ohjelma :

Kandiopintoihin kuluu 3 vuotta. Kandidaatin tutkintoon tarvitaan 180 opintopistettä. Niihin kuuluvat:
Kieli ja viestintä -mm. draama  (15 op)
Kasvatustiede; perus- ja aineopinnot (65 op)
Monialaiset opinnot (60 op) ja
Valinnaiset opinnot, esim. sivuaine (40 op)

Maisteriopintoihin kuluu 2 vuotta.  Tutkintoon tarvitaan  120 opintopistettä.  Niihin kuuluvat:
Kasvatustieteen syventävät opinnot (80 op) ja
Valinnaiset opinnot (40 op).

Konkreetisti

• Ensimmäinen vuosi: alkuopintoja, kasvatustiedettä 
• Toinen vuosi: kasvatustiedettä, monialaisia opintoja (siis opetettavia aineita), valinnaisia opintoja
• Kolmas vuosi: Tehdään kandityö, monialainen harjoittelu Viikissä, valinnaisi opintoja
• Neljäs- viiden vuosi: Maisteriopintoja, gradu-seminaari, päättöharjoittelu

Kasvatustiede pääaineenaan opiskelevien ohjelma:

Kasvatuspsykologisessa suuntautumisvaihtoehdossa   pääaine on kasvatuspsykologia. Koko koulutusote on toisenlainen; Opiskelijoita  osallistetaan päätöksiin enemmän. Asioita tutkitaan ryhmissä, ja samalla opitaan vuorovaikutustaitoja.

Opiskelusta 

Opiskeluun kuuluu:

• Luentoja. Yliopistolainmukaan luentojen kuunteleminen ei ole pakollista, mutta ensimmäisellä kerralla on oltava paikalla
• Tenttejä  (luennoista ja kirjoista)
• Ryhmäistuntoja:  Läsnäolovaatimus on 90%.
• Kaksi opetusharjoittelujaksoa. Niissä  osallistumisvaatimus on 100 %. Osa harjoitteluista suoritetaan Viikin harjoittelukoululla ja Helsingin normaalikoululla.
• Tehtävät on tehtävä vuoden aikana.
• Projekteja.
• Tutkielman tekoa. 
• Ja tietysti opiskelijoiden omia tapahtumia.

Viiden vuoden aikataulussa pysyy, jos suorittaa  joka vuosi 60 opintopistettä.Vauhdissa pysyy parhaiten, kun laatiin oman opiskeluohjelmansa ns. opintopolun mallin mukaan. Opettajatutorien tehtävä on varmistaa ensimmäisenä vuonna, että jokainen laatii HOPSinsa.

Tämä on tärkeää, koska laitoksen rahoitus perustuu siihen, että opiskelija suorittaa 55 opintopistettä joka vuosi. Armonaikaa voi saada kaksi vuotta lisää, sen jälkeen opinnot vanhenevat.

Aikaisemmin hankittu osaaminen tunnustetaan (jos suorituksista on alle 10 vuotta).  Niillä voidaan korvata kursseja tai ne voidaan sisällyttää opintoihin. Niinikään tunnustetaan jo aikaisempaan tutkintoon kuuluvat vastavat opinnot.

Lukuvuosi 

Lukuvuosi on jaettu  4 periodiin, kukin 8 viikkoa.  Ja niiden välissä on vähintään viikon mittainen tauko

• PERIODI I alkaa useimmilla viikolla 35, joillain jo tällä viikolla.
• Viikolla 43 (21.10- 27.10) on opetustauko
• PERIODI II (viikot 43 -  48)
• Joulukuussa ei juuri ole  opetusta
• PERIODI III  (viikot 2- 9)
• PERIODI IV (viikot  11- 18)

Noin karkeasti. Jokaisella opettajalla ei ole joka viikolla opetusta, Mutta muuta työtä, kuten tutkimuksen tekoa. 100 %:lla yliopistonlehtorin vuosityöaika on noin 1700 tuntia.