Tämäntyyppinen avaus tuolta pallilta on tietysti luettava innolla ja huolella. Pitkään aikaan joku kirjoittaa tulevaisuuden koulusta.
Itse tarkastelen Heimosen unelmaa ennen muuta pedagogiikan silmälasien läpi.
Kasvatustavoite
HEINOSEN unelman kasvatustavoite jokaisen mahdollisuudesta kasvaa ihmisenä ja yhteisön jäsenenä omaan erinomaisuuteensa on kauniisti ja ylevästi sanoitettu. Sen juuret ulottuvat Aristoleen ja Suomessa J.E. Salomaan persoonallisuus-käsitteeseen.
Hienoa on, että tämä oikeus koskisi jokaista. Heinosen ajattelumallissa yksikään koululainen ei ole ongelmaoppilas eikä yhtäkään lasta kohdella tuomittuna heikkolahjaiseksi.
Oppimisnäkemys
Unelmaan sisältyvä oppimisnäkemys on yhteisöllinen ja kokemuksellinen. Mutta samaan aikaan hieman ristiriitaisesti myös äärimmäisen yksilöllinen. Ajatus että oppimisympäristö mahdollistaa samaan aikaan sekä jokaisen oppilaan omien kykyjen mukaisen, iästä riippumattoman etenemisen että oman ikäluokan yhteisöllisyyden toteutumisen, ei ole ihan helppo toteuttaa.
Opittavat taidot
Heinonen ei juurikaan ota kantaa siihen, mitä tulevaisuuden koulun antama ylessivistys on muutoin kuin toteamalla, että oppimaan oppimisen, luovan ongelmanratkaisutaidon ja ajattelun työkaluja vahvistetaan perusopetuksessa. Oletan, ettei hänkään ajattele niiden riittävän yksinään.
Työtavat
Tulkitsen unelmaa niin, että työtavoista käytössä on sekä itsenäistä että yhteisöllistä työskentelyä. Heinosen virke: Oppimisympäristöt tukevat itse oivaltamista ja opitun sisäistämistä viitaa keksivään ja tutkivaan oppimiseen. Ja virke: oppimistilanteet ovat mahdollisimman aitoja viitannee mm. syväoppimiseen liittyvään ideaan autenttisesta oppimisesta oikeita ongelmia ratkomalla. Tilaa raivattaisiin siis ns. uutta luovalle oppimiselle.
Kasvatuksen tuki
Viisaasti Heinonen ei jätä kasvatustehtävää yksin vanhemmille tai kouluille. Lapset ja nuoret saavat tuekseen moniammatillista osaamista. Neuvolat antavat vanhemmille tukea lapsen tarpeiden mukaan. Tarjolla on helppokäyttöisiä ja turvallisia digitaalisia palveluita.
Sitten tullaankin vaikeammin nieltäviin unelman osiin. Heinonen näyttää uskovan tosi vahvasti Big Datan siis keinoälyn kasvatukseen tuomaan lisäarvoon. Lapsen elämänpolun ja hyvinvoinnin tiedot kootaan unelmassa terveys- ja sosiaaliviranomaisten ja opetussektorin käytettäviksi. Unelmassa otetaan myös pedagogiikassa varsinainen digiloikka: "Oppimisanalytiikka tukee ja motivoi oppijaa hänen tarpeidensa mukaan sekä auttaa opettajaa ymmärtämään kunkin oppilaan yksilöllisiä vahvuuksia ja tarpeita." Älykkäät järjestelmät kerryttävät tietoa ja ennakoivat jo etukäteen tuen tarpeita. Näin tuen tarvetta voidaan ennaltaehkäistä ja resurssit riittävät siihen, että erityinen tuki saadaan onnistumaan. Jokaisen osaamisen näytöt, tutkintojen osat ja tutkinnot, harrastustoiminnan osaamismerkit, työssä oppiminen jne. kertyvät henkilökohtaiseen osaamisportfolioon.
Digitaaliset järjestelmät otetaan unelmassa ohjaamaan myös jatko-opintoihin pääsyä ja ammatin valintaa. Pääsykokeet poistetaan. Algoritmi optimoi jokaiselle pääsyn opiskelemaan asiaa, joka motivoi eniten. Oma työpaikka luodaan sen sijaan, että haettaisiin valmiiseen toimenkuvaan. Tekoäly antaa myös jo työssä oleville vinkkejä osaamisen päivittämiseen.
Loppupohdintaa
ON erinomaisen upeaa, että Opetushallituksen pääjohtaja uskaltaa katsoa tulevaisuuteen ja sanallistaa omaa unelmaansa. Kiitos! Toivon, että Unelma101 avaisi vilkkaan keskustelun.
Uskon, että on monia, joille tämä unelma näyttää painajaiselta. Siihen kannattaa varautua. Vaikka melkein kaikki toivovat, että keinoäly hoitaisi tylsät paperiasiat ja mm. opettajille jäisi enemmän aikaa itse opetuksen järjestämiseen, osa vierastaa varmasti ajatusta, että päätösvalta niinkin merkittävistä asioista kuin esim. jatko-opiskelupaikasta annettaisiin digitaalisille järjestelmille.
Unelma välttää myös monia vaikeita kysymyksiä mm. siitä, mistä jatkossa koulun jakama sivistys koostuisi ja missä määrin koulutusjärjestelmää kehitetään mustakin kuin työelämän tarpeista käsin.
Unelma101 on siinä mielessä aito unelma, että toteutuakseen se edellyttää ihmettä. Jossa lapsilähtöisyys on totta. Jossa kaikki lapset ja nuoret olisivat itseohjautuvia. Jossa kukaan ei käyttäisi väärin keinoälyyn tallennettua tietoa tai tuhoaisi sitä. Jossa ei ole työttömyyttä. Ja jossa mm. EU:n kaikki jäsenvaltiot olisivat veljiä keskenään ja tahtoisivat kaikille hyvää.
1 kommentti:
Kaikki lapset eivät ole itseohjautuvia, mutta toiset ovat hyvin päämäärätietoisia toimijoita.
Euroopan maat ovat suhtautuneet hyvin suurella varauksella sähköisiin tietojärjestelmiin. Suomalaisessa sotekentässä 250 kuntaa ovat yksitellen kehittäneet yli tuhat erilaista potilastietojärjestelmää, jotka pitävät huolen siitä, että tieto ei ainakaan terveydenhuollon sisällä liiku minnekään.
Samaan aikaan Google ja Facebook saavat ihmisiltä itseltään suoraa tietoa siitä, missä nämä käyvät kaupassa, töissä, harrastuksissa; mistä he pitävät, ovat kiinnostuneita, mitä musiikkia kuuntelevat...
Sen sijaan opettajanhuoneen seinälle ripustettu ilmoittautumislista tyhypäivään on jo kovin arvelluttava GDPR:n mukainen henkilörekisteri.
Muutamia vuosia sitten Facebookissa oli tosi suosittu peli, jossa kisattiin kavereitten kanssa Euroopan maiden tuntemuksesta, ja erilaisia testaa tietosi siinä ja tässä -kisoja on Facebook neljänneksellään.
Facebook ja Google yhdessä pystyvät hyödyntämään Big dataa maailman parhaiden asiantuntijoiden voimin luoden jokaiselle käyttäjälle täysin yksilöllistetyn sisällön tarjoten mm. erittäin kattavan kirja- ja luentotallennevaraston. Voi käydä niin, että netti tarjoaa mielekkäimmän alustan opiskella, ja kouluun tullaan olemaan sosiaalisia. Yläkouluahan monet pojat käyvät vain siksi, että siellä näkee kavereita.
Lisäksi tänäpäivänä mielestäni pitäisi olla täysin ilmiselvää, että koulutusta ei voi perustaa nykyisen työelämän tarpeisiin.
Lähetä kommentti