Kuinka vahvistaa koulun yhteisöllisyyttä?

HUOMENNA tuttu doctorandi tulee haastattelemaan minua yhteisöllisyyteen liittyvää väitöskirjaansa varten.  Niinpä oli oikea aika tarttua ystäväni Haapaniemen Raunon minulle lähettämään teokseen: "Uusi yhteisöllisyys". Teoksen kirjoittaja, psykologi  Liisa Raina on tehnyt pitkän uran työyhteisökonsulttina. Tunnistan teoksesta paitsi hänen kokemuksiaan myös hänen puolisonsa Raunon ääntä niinkuin Raina  esipuheessa lupaakin.

Kirjan nimellä  Raina viittaa siihen, että paluu vanhaan yhteisöllisyyteen ei ole mahdollista. Eikä siinä yhteisöllisyydessä kaikki edes ollut niin hyvää. 2000-luvulla tarvitaan 2000-luvun yhteisöllisyyttä, jossa on omat haasteensa mm. henkilökunnan liikkuvuuden vuoksi.  Yhteisöllisyys on tänään  osallisuutta ja liittymistä. Asioista on puhuttava.  Jokaisen on kannettava oma vastuunsa yhteisöllisyydestä. On luovuttava omasta autonomiasta jonkin verran yhteisen hyvän vuoksi.  Ryhmäilmiöista on oltava tietoinen ja niitä on johdettava. On luotava tilaisuuksia onnistua nimenomaan ryhmänä. Yhtenä hyvänä periaatteena on sopimuksellisuus. Yhdistäviä asioita kannattaa pitää esillä.

Teos keskittyy nimenomaan työyhteisöjen yhteisöllisyyteen. Raina muistuttaa, että kaikilla ryhmillä on kaksi tehtävää: itse työtehtävät ja tehtävä pitää yllä koheesiota, tunnetta yhteenkuuluvuudesta. Hyvin toimivalla ryhmällä on selkeä identiteetti (päämäärä) ja toimiva tapa tehdä työtä yhdessä. Selkeä identiteetti rakentaa sekin kiinteyttä.

Teosta on  leppoisaa lukea. Teksti on väljää ja luontevaa. Teoriaa (mm ryhmädynamiikasta) ja käytäntöä on sopivassa suhteessa. Kysymyslistat ja tapauskuvaukset tuovat siihen arjen ja elämän makua. Tärkeitä asioita toistellaan, joskus turhaankin :-)

Teoreettisena viitekehyksenä on Rainan kehittelemä  yhteisöllisen toimintakulttuurin kolmiomalli, joka on vallan mainio. Raina on koonnut teokseen osuvan kysymyslistan, jonka pohjalta työyhteisö voi ottaa puheeksi yhteisöllisyyden kannalta tärkeitä teemoja. Kurjassa on myös kiinnostava yhteisötaitojen testi.

Kolmiomalli työkaluna

RAINAN kolmiomallissa on siis kolme kärkeä: Perustehtävä (arvot, tavoitteet, toiminta), Yhteisön rakenteet (johtajuus, keskustelu- ja päätöksentekorakenteet) ja vuorovaikutus (ammatillisuus). Kun ne ovat tasapainossa, kaikkiin ryhmiin liittyvät ryhmäilmiöt ovat  paremmin "hallinnassa".

Yhteisöllisyys rakentuu parhaiten, kun ne ovat tasapainossa koulun toimintakukttuurissa. Listaan tähän  eräitä pohdintakysymyksiä (olen tehnyt jonkin verran muokkaustyötä alkuperäisideaa kunnioittae), joilla Raina neuvoo rakentamaan yhteisöllisyyttä:

(1) Perustehtävä
Perustehtävä tarkoittaa toiminnan tarkoitusta. Sen on oltava selkeä.
- Mikä on Aurora koulun perustehtävä? Mistä se on saatu? Kuka sen määrittelee?
- Mitkä ovat Auroran toimintaa ohjaavat arvot (ks. arvojulistuksemme). Näkyvätkö ne oikeasti arjessa? Olemmeko niistä samaa mieltä? Mitkä niistä ovat kaikkein tärkeimmät? Keille me työtä teemme (asiakas?).
- Miten kuvailisimme koulun toimintakulttuuria(siis tapaamme toimia ja sen perusteluja) vieraalle ?
- Mikä on yhteistä meille kaikille?
- Kuinka suhtaudumme muutoksiin ja niiden tuomaan epävarmuuteen?
- Jaammeko hyviä ideoitamme ja käytänteitämme?
- Kuinka suhtaudumme työssä tapahtuviin virheisiin ja epäonnistumisiin?
- Olemmeko yhä nöyriä tehtävämme edessä vai kuvittelemmeko olevamme muita parempia?
- Mitkä olisivat kaikkein tärkeimmät kehittämisen kohteet perustehtävän osa-alueella

(2) Yhteisön rakenteet
Vallankäytön on oltava läpinäkyvää.  Valtatyhjiö täytyyy. Ihmisten on voitava osallistua.
- Onko organisaatiorakenteemme niin selkeä, että siitä voi piirtää kaavion?
- Keillä on koulussa valta? Mistä he ovat vallan saaneet? Onko valtaa delegoitu?
- Millaista valtaa rehtorilla oikeasti on? Mistä hän on vastuussa? Entä apulaisrehtori? Entä tiimipomo?
- Mitä henkilökunta odottaa rehtorilta? Entä mitä rehtori odottaa henkilökunnalta? Olisiko hyvä tehdä erityinen johtajuussopimus?
- Käyttääjö joku Aurorassa epävirallista valtaa, valtaa, josta ei ole sovittu?
- Onko Aurorassa riittävästi foorumeita, joissa voidaan puhua tärkeistä asioista?
- Onko meillä kuppikuntia ja/tai klikkejä, jotka käyttävät epävirallista valtaa?
- Käytetäänkö aamupalavereissa aika fiksusti? Ovatko asiat kokoukseen sopivia?
- Millaisia rooleja ihmiset ottavat meillä kokouksissa?
- Mistä asiat aamupalavereihin tulevat? Ketkä voivat nostaa listalle asioita?
- Onko Aurorassa turhia kokouksia? Miten muulla tavalla niissä käsiteltävät asiat kannattaisi hoitaa?
- Kuinka Aurorassa seurataan, että tehdyt päätökset toteutuvat?
- Tulevatko kaikki kuulluiksi yhteisistä auki olevista asioista päätettäessä? Miteh kuulluuksi tulemista voisi parantaa?
- Onko vastuut jaettu selkeästi ja tarkoituksenmukaisesti? Kuka vastuut Aurorassa määrittelee?
- Onko työt Aurorassa jaettu niin, että työnjako edistää perustehtävän toteuttamista?
- Sitoutuvatko kaikki sovittun työn- ja vastuunjakoon?
- Onko kaikilla selvillä, miten tieto Aurorassa kulkee? Mistä sitä saa?  Saavatko kaikki tarvitsemansa tiedon? Mitä tietoa rehtorin tulisi erittyisesti välittää? Mitä hänen tulisi suodattaa? Mikä on jokaisen oma vastuu tiedon hankkimisessa ja vastaanottamisessa? Miten tiedonkulkua voisi kehittää?
- Mitkä olisivat kaikkein tärkeimmät kehittämisen kohteet rakenteiden osa-alueella

(3) Vuorovaikutus (ammatillisuus)
Kyse on ilmapiiristä, hengestä, kemiasta, tunteista, tunneilmastosta, joka vaikuttaa työntekoon. Hyvä ilmapiii on avoin ja dialoginen.  Koulussa välitetään ja pidetään huolta toisista. Ammatillisuuden tunnistaa siitä, että se a) edistää työntekoa tai b)luottamusta ihmisten kesken.
- Miten vapaa-ajan ihmissuhteet  ja työpaikan ihmissuhteet eroavat toisistaan? 
- Saako  työpaikalla  näyttää tunteet? Myönteiset? Kielteiset? (viha, pelko, kateus) Miten tunteiden näyttäminen vaikuttaa työntekoon? Pystymmekö pysymään tuolloin perustehtävässä?
- Millainen on  vuorovaikutusilmapiiri Auroran koulussa? Onko se ammatillinen? Hyötyisimmekö vuorovaikutussopimuksesta?
- Millaisia myönteisiä vuorovaikutussuhteita (ilman nimiä) näemme talossa? Kuinka ne edistävät työntekoa?
- Millaisia  negatiivisia vuorovaikutussuhteita (ilman nimiä: vihaa, loukkaantumista, pelkoa, kateutta, mököttämistä, hyökkäämistä, ivaa, mielenosoittamista, dissausta, ylimielisyyttä, takanapäin pahan puhumista, häirintää, välinpitämttömyyttä, marttyriyttä, itkuskelua, kyräilyä, nöyryyttämistä, huumorilla vesittämistä  tms.) näemme talossa? Kuinka ne vaikeuttavat työntekoa?  Kuinka näiden tunteiden kanssa tulisi menetellä?
- Onko meillä kilpailua? Miten sen vaikuttaa työhön?
- Onko meillä aitoa auttamista? Miten sen vaikuttaa työhön?
- Ymmärämmekö kaikki oman vastuunottomme merkityksen muiden hyvinvoinnille?
- Mitä tarkoittaa vaatimus, että on saatava tehdä työtä omalla persoonalla?
- Miten annamme palautetta toisillemme? Miten toivoisimme sitä annettavan?
- Mitkä olisivat kaikkein tärkeimmät kehittämisen kohteet vuorovaikutuksen osa-alueella?