Kirjoja

Kirjoja

torstaina, lokakuuta 06, 2011

Erityisoppilaiden integroinnista

LAINATTU YLEN SIVUILTA

Opettajat: Erityisopetuksen integrointi pahimmillaan oppilaan heitteillejättöä

Peruskoulun erityisopetuksen uudistus on alkanut paikoin kangerrellen. Lakimuutos ohjaa kouluja tästä syksystä alkaen järjestämään erityisopetusta entistä enemmän yleisopetuksen yhteydessä. Osa yläkoulujen opettajista kokee, että erityisoppilaat jäävät uudistuksessa heitteille huonon johtamisen ja rahapulan takia.

Luokassa käy tasainen kuhina kun Auroran koulun viides- ja kuudesluokkalaiset kaivavat koulukirjojaan esille. Alkamassa on matematiikan tunti. Eri luokilta tulevat oppilaat saavat tehostettua tukea matematiikan ohella äidinkielessä ja englannissa muun muassa oppimisvaikeuksien vuoksi. Pienryhmässä on maksimissaan kymmenen oppilasta. Enimmäkseen lapset kuitenkin opiskelevat oman luokkansa kanssa, erityisluokkia ei täällä enää ole. Pienryhmässä opettajan tukena on koulunkäyntiavustaja ja tarvittaessa erityisopettaja.
- On hirveän tärkeää, että luokassa on riittävästi ammattitaitoisia aikuisia, jotka tekevät tiiminä töitä, kertoo luokanopettaja Ulla Maija Jutila.

Erityisluokista eroon

Auroran koulu on erityisopetuksen integroinnin pioneereja Suomessa. Tästä syksystä alkaen vuosia valmisteltu uudistus jalkautetaan Suomen kouluihin. Uudistuksen syynä on vuoden alussa muuttunut perusopetuslaki.

Lakimuutoksen taustalla on kansainvälinen pyrkimys niin sanottuun inklusiiviseen kouluun. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien lasten pitäisi saada opiskella lähikoulussaan, samalla luokalla ikätovereittensa kanssa riippumatta siitä, millainen lapsi sattuu olemaan. Erityiskoulut ja -luokat jäisivät tulevaisuudessa vain niille oppilaille, joita ei ole mitenkään mahdollista huomioida riittävästi yleisopetuksen luokassa.

Yläkoulujen puolella tärkeä uudistus on paikoin alkanut karusti. Lukuisat opettajat eri puolilta Suomea kertoivat YLE Uutisille muutoksen huonosta johtamisesta ja rahapulasta kouluissa. Kukaan ei uskaltautunut haastatteluun kasvoillaan. Tässä on muutama lainaus opettajien sähköpostiviesteistä.
- Meille luvattiin koulutusta ja resursseja, mutta usein oppilas vain tuupataan tavalliseen luokkaan. Integraatio on pahimmillaan laillinen heitteillejättö, kirjoitti yläkoulun erityisopettaja.
Aineenopettaja toisesta yläkoulusta kertoi puolestaan, että erityisopettaja ehtii vain harvoin luokkaan ja koulunkäyntiavustajia on vähän.
- Aikani ja kykyni eivät riitä erityiseen tukeen ja muuhun opetukseen samalla tunnilla, hän totesi.
Ongelmana on ollut myös se, että kaikissa kouluissa tieto uudistuksesta ei ole kulkenut. Eräs aineenopettaja kertoi kuulleensa vasta koulun kellon soidessa lukuvuoden ensimmäisenä päivänä, että hänen valvontaluokallaan on useita tehostettua tukea tarvitsevia oppilaita.
- Minulle ei jäänyt aikaa valmistautumiseen. Kotona sitten googletin diagnooseja ja erityistarpeita, kirjoitti opettaja.

Oppilaat eriarvoisessa asemassa

Auroran koulun tilanne on hyvä, sillä Espoo panostaa koulutukseen.
- Espoon poliittiset päättäjät rahoittavat tuntuvasti koulutointa kaupungin verovaroilla. Se on ihan merkittävä satsaus, meillä on huomattavasti enemmän mahdollisuuksia käyttää oppitunteja tukeen kuin monessa muussa kaupungissa, kertoo koulussa 22 vuotta työskennellyt rehtori Martti Hellström.
Hellström on syvästi huolissaan erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevien oppilaiden eriarvoisuudesta.
- Tämä maa jakaantuu kahtia. Se on jo alkanut ja se tulee syvenemään, jos asiaan ei erityisesti puututa. Nyt tarvittaisiin ripeitä toimia, jotta kunnat jotka jättävät sijaiset palkkaamatta ja muutenkin aliresursoivat koulunsa, saataisiin pysähtymään jokaisen suomalaisen lapsen koulutusoikeuden pyhyyden äärelle, Hellström sanoo.

YLE Uutiset / Antti Koistinen

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä Martti ja Aurora. Koulunne on malliesimerkki hyvästä suomalaisesta peruskoulusta.

Anonyymi kirjoitti...

Yleisin oppimisvaikeus on lukivaikeus (dysleksia). Sen huomioimiseen on olemassa apuvälineitä, keinoja ja ohjeita, joiden tuntemuksen tulisi kuulua jokaisen rehtorin ja opettajan yleissivistykseen. Valitettavasti näin ei ole, ja tästä aiheutuu vahinkoa ja lisäkustannuksia jopa kuntataloudelle.

Martti kirjoitti...

Kiitos kommentista. Mistä päättelette, ettei suomalaiskouluissa tunnisteta lukivaikeutta?