Kysymys kuuluu, ovatko opetuksen peruselementit: opettaja, oppilaat ja opetuksen tavoitteet (kasvatuksen päämäärä) ja sisällöt (oppiaines) muuttuneet niin paljon, että tarvitaan jälleen kerran uutta otetta opetukseen?
Millaiset voisivat olla ne konkreetit ja käsitteelliset työkalut, joilla parhaiten tukisimme opettajaa, hänen etsitessään omaa tapaansa opettaa ja sanallistaa valintoaan omalla opetuksen käyttöteoriallaan. Mitä kokonaan uutta opetukseen tulisi tuoda? Mitä kannattaisi jatkaa? Mistä on luovuttava? Etsimme suomalaisen didaktiikan kehityksen punaista lankaa, trendejä. Tarvitaanko 2010-luvulle omaa didaktiikkaa?
MITÄ sinä ajattelet? Millaista opetuksen tulisi olla? Miten didaktiikka voisi muutoksessa auttaa? Kommenteja voi laittaa lastun perään tai emailiin martti.hellstrom@iki.fi
2 kommenttia:
Olisko niin että opetuksen peruselementti on yhteiskunta ja sen toimintaympäristö? Yhteiskuntahan tilaa ja rahoittaa yleisen koulutuksen, koulut ovat olemassa tästä syystä.
Yhteiskunnan dynamiikka, tiedonkulku ja näköala maailman ovat muuttuneet täysin ja peruuttamastottamasti noin 50 vuodessa. Tästä johtuen pitää muuttaa opetusta, jos haluamme pitää kulttuurimme elinvoimaisena.
Mielestäni opetus ei ole muuttunut merkittävästi opettja/oppilas-asetelmasta sitten aAntiikin Kreikan... Oloisko aika?
Ja vastaväite on, että mikä oleelinen ei ole kasvatuksessa muuttunut.
Lähetä kommentti