MIten uusi tuntijako näkyisi Auroran koululla? Osa 3

TÄSSÄ lastussa pohdin tuntijakoesityksestä poimimieni 45 muutosehdotuksen muutosvaikutuksia Auroran koulun opetukseen ja koulunpitoon.

1. TAVOITTEET SELKEYTETTÄISIIN- HYVÄ ALKU

Myönteisiä muutoksia

• Tunnistin tekstistä siis viisi muutos muutosideaa, joita yhdistää pyrkimys jäsentää, selkeyttää, eheyttää ja konkretisoida perusopetuksen yleistavoitteita ja koko tavoiterakennelmaa. Juuri näin. Yleistavoitteet ovat jääneet irrallisiksi.
• Tavoitteiden esittäminen taitoina upea veto. Pyrkimys on tosi oikea. Ilman muuta siitä olisi tukea.
• Tekstissä on hienosti pureuduttu myös koulun sivistystehtävää. Harmittaasti tavoitteisto jää kuitenkin edelleen sirpaleiseksi.

Ristiriitaisia muutoksia

• Toivottavasti kansalaistaidot puretaan eri aineisiin ja ainekokonaisuuksiin jo opsin perusteissa.

2. OPPIAINEET JA OPETUSAJAN JAKAMINEN NIIDEN KESKEN: AIKAISTAMISTA

Oppiaineisiin ja opetusaikaan liittyi 13 muutosideaa. Montaa muutosta yhdistää pyrkimys valuttaa asioita yhä nuoremmille.

Myönteisiä muutoksia:

• Tuntijaon nivelkohtien sijoitettaminen 2.- ja 3.-luokkien ja 6.-ja 7.- luokkien väliin.
• Draaman tuonnista oppiaineeksi olisin oikein innossani.
• Etiikka on oiva idea- harmi, ettei sitä saa alakouluun?
• Valinnaisuuden periaate on erittäin perusteltu. Alakoulussa se koskisi kieliä. Vvaikka valinnaisuuutta periaatteessa on 13 tuntia, niin oppilaiden tasolle siitä ehkä valuisi muutama tunti taideaineiden osalta (valinnaisuus vaatii pieniä ryhmiä, ja se maksaa)

Kielteisiä muutoksia:

• Oppilaiden petusaika viikossa vähenisi Aurorassa yhdellä tunnilla- se ei kasvaisi. Pienten lasten päivä pysyisi ennallaan (20 t).
• Oppiaineista meillä menettäisi opetusaikaa äidinkieli ja kirjallisuus (3- 4 tuntia), matematiikka (3) ja uskonto (2).
• Meillä on ollut Espoon lisätuntien varassa 3.-4.-luokilla opoa. Se menetettäisiin.
• Ruotsin pakollisuus tuottaisi meillä vastustusta. Kieliratkaisu tulisi ottaa huomioon uutta kielenopettajaa rekrytoitaessa.
• Aurorassa menisi kieltenpakka sekaisin. Tarvitsisimme uuden A2-kielen (ollut ruotsi). Kolmen kielen mallissa tarvittaisiin lisää yhteisiä, kiertäviä opettajia.

Ristiriitaisia muutoksia

• Liikunnan tuntimäärä kasvaisi selvästi (+4). Meillä ongelma: sali ei vedä. Jättiryhmiä.
• Ensimmäisen vieraan kielen saisi valita kolmen vaihtoehdon johdosta. Valinta olisi varmaan tehtävä jo kouluun ilmoittauduttaessa. Tuottaa Espoossa ongelmia oppilassijoittelussa. Syntyisi uusi tapa valita koulu. Onko oikea aika valita kieli, ennenkuin on käyty päivääkään koulua?
• Opetus alkaisi tokaluokalla. Pedagogisesti varmaan mahdollista (vrt. Päivi Pelli-Kouvon kokeilu), mutta ei ehkä onnistu kaikilta alkuopettajilta (vaihtotunnit)
• Alakoulussa opiskeltavien kielten määrä laajenisi kaikilla kahteen, osalla kolmeen. Luulen, että tarvittaisin erilaajuisia oppimääriä?
• Monen kielen opetus yhtäaikaa: toteuttaminen vaatii haastavaa palkitusta lukkareissa.
• Koulussa , jossa maahanmuuttajia on vähän, voi olla vaikeuksia toteuttaa ideoita kielenopiskelun uusia mahdollisuuksia ja Suomi 2-oikeuden vahvistamisesta.
• (EIKÖ olisi voitu ajatella, että oppilaan tuntimäärä voisi vaihdella? 90-luvun extrakurssit)

Ei muutoksia

• Varsinaisten taideaineiden määrä olisi yhteensä ihan ennallaan.
• Meillä on ollut pienet kieliryhmät, joten resursseihin kieliohjelman rikastaminen ei vaikuttaisi.

3. OPPISISÄLLÖISSÄ TOIVOTTUA FOKUSOINTIA JA SUKUPOLVENVAIHTOA

Oppisisältöjä koskien löysin kuusi muutosideaa

Myönteisiä muutoksia

• Sisällöt esitettäisiin uudella tavalla; välineinä tavoitteisiin. Oikea suunta on. Irti sisällöm tyranniasta!
• Sisällöt valittaisiin ja muokattaisiin lähemmäksi oppilaitten elämänpiiriä. Olisiko aika esittää ne kysymyksinä?
• Sisältöjä fokusoitaisiin.
• Sisällöt jaettaisiin kaikille yhteiseen oppimäärään ja syventävään ja soveltavaan oppimäärään (valinnaisuus). Hienoa retroa! Tämä kannattaisi tehdä läpikotaisesti, se helpottaisi eriyttämistä.
• Erillisistä aihekokonaisuuksista luovuttaisiin.

Ristiriitaisia muutoksia

• Oppiaineet ryhmiteltäisiin kuudeksi ainekokonaisuuksiksi (jotta ohjaus vahvistuisi). Vaikea sanoa tässä vaiheessa, tuoko lisäarvoa. Eheyttämisen pyrkimys ok, mutta ... Siihen mitä opetetaan, pitäisi löytyä myös aikaa. Nyt taidetaan kuitenkin aika jakaa suoraan aineille. Liian mutkikas koreografia? Pitäisikö kaivaa pikemmin TRUMP esille?

4. TYÖTAVAT MONIPUOLISEMMIKSI

Myönteisiä muutoksia

• Työtapojen edellytettäisiin muuttuvan monipuolisemmiksi.
• On monia tapoja oppia, antaa näyttö osaamisesta mm. itseopiskelu, hyväksi lukeminen,
• Jokaisella on tapansa oppia- vaatii opettajalta paljon.
• Informaalin ja formaalin oppimisen tulisi kietoutua toisiinsa.
• Työn yhteydessä voi oppia- hienoa toisin oppimiselle tilaa ja tunnustusta.
• Yhdessä tekeminen kasvattaisi sosiaalista osaamista: taitoa työskennellä erilaisissa ryhmissä, neuvotella, ratkaista ristiriitoja ja tehdä yhtestyötä. Ryhmään kuuluminen edellyttää erilaisuuden hyväksymistä. Tärkeitä pointteja.
• Opetuksessa tulisi käyttää monipuolisia (ja turvallisia)koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä. Espoossa KULPS edelläkävijöitä.
• ja jopa virtuaalisia oppimisympäristöjä. Espoossa eOPIT:

Ristiriitaisia muutoksia

• Emmekö enää tunnista ikäkausien eroa oppimisessa? Itse olen vähän topeliaaninen. Uskon satuihin ja keijuihin.
• Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä tulisi lisätä (mm. sosiaalista mediaa). Tärkeää, ja silläkin on oma pätevyysalueensa. Kirsi Longan esittämä idea kuilusta on totta. Kaikki arvokas ei kuitenkaan käänny opittavaksi sosiaalisessa mediassa. (vrt. huoli oppimisen tasosta).
• Työtavoissa tulisi käyttää hyväksi uutta ajattelua, jonka mukaan tieto syntyy verkostoissa. Totta ja ei. Viisaus rakentuu vain omaan päähän. Sitä ei kannata ulkoistaa.

5. ARVIOINTI YHDENMUKAISEMMAKSI

Arvioinnin osalta löysin kolme muutosideaa:

Ristiriitaisia muutoksia

• Oppiainekokonaisuuksien taidollisille ja tiedollisilla tavoitteille laadittaisiin osaamisen kriteerit. Tuleeko turhan vaikeaksi?
• Oppiaineiden taidollisille ja tiedollisilla tavoitteille laadittaisiin osaamisen kriteerit. Kunhan niitä ei olisi liikaa. Eikö tavoitteina kannattaisi käyttää kriteereinä?
• Oppilasarvioinnin vertailtavuutta haluttaisiin lisätä. Ymmärrän tasa-arvon kannalta.

(6. TOIMINTAKULTTUURI TIETOISEKSI)

Tekstin lukeminen sytytti minut jälleen kerran pohtimaan myös koulun aikuisten keskinäistä toimintakulttuuria. Erityisesti sitä, kuinka tärkeää on yhteisöllisyyden reunaehdot ja irtautua "lonely"-rider ajattelusta. Oppilaisiin vaikuttaa sekä se, mitä tunneilla opetetaan, se, miten koulussa eletään ja vielä se, kuinka aikuiset näyttävät toimivan keskenään.

Myönteisiä muutoksia

• Ilmapiirin tulisi olla myönteinen ja kohtaamisten kunnioittavia.

7. MUUTAMA AJATUSAIHIO YLÄKOULUN OSALTA: HUOLI YHTEISESTÄ TAIDEOPETUKSESTA

Myönteisiä muutoksia

• Idea kahdesta taidepääaineesta on tosi rakentava

Ainakin ristiriitaisia muutoksia

• Yläkouluista kantautuu vahvaa huolta kaikille yhteisen taide-aineopiskelun tuntimäärien leikkaamisesta. Kaikille yhteinen taideaineiden opetus vähenisi 7. luokalla 1-3-tunnista 1:een.

8. TOIMEENPANON AIKATAULU OK

Ihan ok

• Tuntijako päätettäisiin talvella 2011. Kyllä keskusteluun jää aikaa.
• Koulut uusisivat opetussuunnitelmansa 2014-2015. Ehditään, jos perusteet saadaan 2013.

9. MUUT SEIKAT

Myönteisiä muutoksia

• Opetusta halutaan tavoitteistaa (eheyttää) ja
• opetussuunnitelmalähtöisyyttä lisätä.

Ristiriitaisia muutoksia

• Draaman opettajan pätevyydeksi riittäisi opettajan tutkinnon päälle 30 opintopisteen opinnot. Viittaako tilapäisyyteen?
• Uuden tuntijaon mukaan toimiminen lisää tarvetta opettajille yhteiseen aikaan. Tätä lämpimästi kannatan. Mutta se maksaa. OAJ:n mukaan yhden YT-tunnin lisääminen maksaa 45 miljoonaa euroa.
• Kunnallinen työmarkkinalaitos ehdottaa kokonaistyöaikaa. Kannatan, mutta se maksaa.
• Valtion ohjaus näyttäisi voimistuvan kuntien, koulujen ja opettajien autonomian kustannuksella. Syntyykö laatu keskittämällä ja tiukemmalla ohjauksella?
• Kustannukset kasvaisivat mm. tuntimäärän ja valinnaisuuden lisäämisen sekä kieliryhmän perustamisen ryhmäkokomääräyksen (10 oppilasta) ja kieltenopettajien korkeamman palkan vuoksi. Kuntaliitto arvioi kustannusten kasvavan 153 miljoonaa.Yhden tunnin lisääminen yhdelle vuosiluokalle maksaa 7, 4 miljoonaa euroa.
• Tiedon arvo määriteltäisiin sen käyttöarvon perusteella. Tietäminen on hajautettu teknisesti ja sosiaalisesti. Hmmm.
• Näkemys oppilaista: Heillä erilainen "käyttöjärjestelmä". Hmmm. Hurahdammeko?
• Hyvin myönteinen näkemys teknologiasta. Hmmm.