TYÖRYHMÄ on juuri jättänyt opetusministerille esityksensä uudeksi tuntijaoksi nimikkeellä "Perusopetus 2020" . Minulle on tarjoutunut tilaisuus arvioida esityksen vaikutuksia yksittäisen casen: oman koulumme kannalta ensi keskiviikkoaamuna Eduskunnan kansalaisinfossa (sinne on vapaa pääsy, kts. blogin oikea marginaali).
IHAN helppo tehtävä ei ole. Muistiossa on 244 sivua, ja fiksuja ajatuksia vaikka kuinka. Siksi ajattelin työstää omaa kommenttipuheenvuoroani tässä blogissa. Olen kiitollinen kaikista kommeneista. Tässä ensimmäisessä lastussa tunnistan muistiosta seuraavat muutosesitykset:
TAVOITTEET
1. Perusopetuslakiin kirjatut yleistavoitteet (1. kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen. 2 Tarpeelliset tiedot sekä elinikäinen oppiminen. 3. koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen 4. Oppimisympäristöt - uusi yleistavoite) konkretisoitaisiin kansalaistaitojen avulla. Näitä kansalaistaitoja olisivat:
- Ajattelun taidot
- Työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot
- Käden ja ilmaisun taidot
- Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot
- Itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot
2. Nuo yleistavoitteet konkretisoitaisiin ainekokonaisuuksia yhdistävillä tavoitteilla. Ideana opetuksen eheyttäminen.
3. ja ainekohtaisilla tavoitteilla.
4. Kansalaistaidot opetettaisiin läpäisyperiaatteella.
5. Yleistavotteissa korostettaisiin sivistystehtävää (joka ymmärrettäisiin tulevaisuuslähtöisesti). Sivistystavoitteessa on tasapanoa yksilön (oman potentian täyteen mittaan viemisen) ja yhteisöllisyyden välillä.
OPPIAINEET JA OPETUSAJAN JAKAMINEN NIIDEN KESKEN
6. Oppilaitten viikkotuntimäärää lisättäisiin neljällä tunnilla 222:sta 226:een. Oppilaat saisivat peruskoulun aikana opetusta ainakin 8588 tuntia.
Suomalaislapsilla on todella vähän opetusta (vain Unkarissa vähemmän). OECD-keskiarvo on 7-14-vuotialla 6644, tuonikäisillä Suomessa vain 4995).
7. Nimenomaan pienten lasten päivä pitenisi kouluissa, joissa on tähän asti ollut minimitunnit.
8. Peruspetukseen syntyisi kaksi uutta oppiainetta: draama ja etiikka (vain yläkouluun)
9. Tunteja lisättäisiin liikuntaan 4.
10. Tunteja lisättäisiin taideaineisiin ja käsityöhön.
Taideaineiden tuntimäärä ei kasva. Jo nyt tuntimäärä on suurimpia Euroopassa.
11. Kielten opetusta monipuolistettaisiin: Ensimmäisen vieraan kielen saisi valita kolmen vaihtoehdon johdosta.
12. Alakoulussa opiskeltavien kielten määrä laajenisi kaikilla kahteen, osalla kolmeen.
13. Kaikki aloittaisivat kansalliskielen: ruotsin opiskelun viimeistään kuudennella luokalla.
14. Ensimmäinen "vieras" kieli aloitettaisiin jo toisella luokalla.
15. Perusopetuksen valinnaisuutta lisättäisiin jotta oppilaat löytävät omat vahvuutensa.
a) L2-kielen osalta jo toisella luokalla (kolmesta). Muutoin 1-2-luokilla jos kunta lisää tunteja.
b) yleisesti 3-9-luokilla. 3-6-lukilla valinnaisuutta olisi 13 vvt. 7-9-luokilla 21 vvt.
Alakoulussa valinnaisuus saattaisi tarkoittaa kunnantason valintaa. Valinnaisuutta olisi tarjolla oppiainekokonaisuuksien sisällä. Oppilas saa tehdä valinnat jos kunta niin päättää; Yläkouluissa valinnaisuus olisi kokonaan oppilaan valintoja.
Valinnoilla halutaan lisätä joustavuutta, motivaatiota, mahdollisuutta keskittyä kiinnostuksen, tarpeiden, taipumusten ja suuntautumisen mukaan.
Liittyy lasten oman osallisuuden vahvistamiseen.
c) Jos äidinkieli on muu kuin Suomi, tiettyä vaihtoehtoisuutta ehdotetaan valinnaiseen kieleen ja ruotsiin.
- Onnistumisen elämykset
- Valinnaisuuden osuus varsin suuri.
16. Taide-aineiden asemaa vahvistettaisiin rakenteellisesti valinnaisuuden avulla: yläkoulussa olisi kaksi pääainetta kuudesta oppilaalla valittavana.
17. Kaikille yhteinen taideaineiden opetus vähenisi 7. luokalla 1-3-tunnista 1:een.
18. Oikeutta Suomi-2- opetukseen vahvistettaisiin.
19. Tuntijaon nivelkohdat sijoitettaisiin 2.- ja 3.-luokkien ja 6.-ja 7.- luokkien väliin.
SISÄLLÖT
20. Sisällöt ymmärrettäisiin uudella tavalla; välineinä tavoitteisiin.
21. Oppiaineet ryhmiteltäisiin ainekokonaisuuksiksi (jotta ohjaus vahvistuisi). Ainekokonaisuuksia olisivat
- Kieli ja vuorovaikutus (ÄI, L1, L2, L3)
- Matematiikka (Ma)
- Ympäristö, luonnontieto ja teknologia (B, G, Fy,Ke)
- Yksilö, yritys ja yhteiskunta (Us, et, etiikka, hi, yht.oppi, opo)
- Taide ja käsityö (Ku, Mu, Kä, Draama)
- Terveys ja toimintakyky (Li, Terv, kotit.)
22. Myös oppiainekokonaisuuksille määriteltäisiin sisällöt (yhteinen näkökulma)
23. Sisältöjä kuvattaisiin taitolähtöisestä näkökulmasta.
24. Oppimisen taitoja olisivat: 1. taito suunnitella työ 2.arvioida tekemistä ja sen tuloksia 3. ohjata omaa oppimisprosessia.
25. Sisällöt valittaisiin ja muokattaisiin lähemmäksi oppilaitten elämänpiiriä ja arkea.
26. Sisältöjä fokusoitaisiin. Sisällöt jaettaisiin kaikille yhteiseen oppimäärään ja syventävään ja soveltavaan oppimäärään (valinnaisuus).
- riski jatko-opintokelpoisuus?
- tasokurssit?
- kiireen tuntu
27. Erillisistä aihekokonaisuuksista luovuttaisiin.
TYÖTAVAT
28. Työtapojen edellytettäisiin muuttuvan monipuolisemmiksi. On monia tapoja oppia, antaa näyttö osaamisesta mm. itseopiskelu, hyväksi lukeminen, Jokaisella on tapansa oppia. Ei tunnista ikäkausien eroa. Informaalin ja formaalin oppimisen tulisi kietoutua toisiinsa. Työn yhteydessä voi oppia.
29. Työtavoissa tulisi käyttää hyväksi uutta ajattelua, jonka mukaan tieto syntyy verkostoissa. Yhdessä tekeminen kasvattaisi sosiaalista osaamista: taitoa työskennellä erilaisissa ryhmissä, neuvotella, ratkaista ristiriitoja ja tehdä yhtestyötä. Ryhmään kuulumienn edellyttää erilaisuuden hyväksymistä.
Idea kerroksista: opetus, koulun elämänpiiri ja koulun aikuisten toimintakulttuuri.
30. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä tulisi lisätä (mm. sosiaalista mediaa)
31. Opetuksessa tulisi käyttää monipuolisia (ja turvallisia) koulun ulkopuplisia jopa virtuaalisia oppimisympäristöjä.
32. Toimintakulttuuri on yhä tärkeä muutoksen kohde.
33. Ilmapiirin tulisi olla myönteinen ja kohtaamisten kunnioittavia.
ARVIOINTI
33. Oppiainekokonaisuuksien taidollisille ja tiedollisilla tavoitteille laadittaisiin osaamisen kriteerit.
34. Oppiaineiden taidollisille ja tiedollisilla tavoitteille laadittaisiin osaamisen kriteerit.
35. Oppilasarvioinnin vertailtavuutta haluttaisiin lisätä.
Pelko ranking-listat
TOIMEENPANON AIKATAULU
36. Tuntijako päätettäisiin talvella 2011.
37. Koulut uusisivat opetussuunnitelmansa 2014-2015.
MUUT SEIKAT
38. Draaman opettajan pätevyydeksi riittäisi opettajan tutkinnon päälle 30 opintopisteen opinnot.
39. Uuden tuntijaon mukaan toimiminen lisää tarvetta yhteiseen aikaan. OAJ:n mukaan yhden YT-tunnin lisääminen maksaa 45 miljoonaa euroa. Kunnallinen työmarkkinalaitos ehdottaa kokonaistyöaikaa.
40. Valtion ohjaus näyttäisi voimistuvan kuntien, koulujen ja opettajien autonomian kustannuksella.
41. Opetusta halutaan tavoitteista (eheyttää) ja opetussuunnitelmalähtöisyyttä lisätä.
42. Kustannukset kasvaisivat mm. tuntimäärän ja valinnaisuuden lisäämisen sekä kieliryhmän perustamisen ryhmäkokomääräyksen (10 oppilasta) ja kieltenopettajien korkeamman palkan vuoksi. Kuntaliitto arvioi kustannusten kasvavan 153 miljoonaa.Yhden tunnin lisääminen yhdelle vuosiluokalle maksaa 7, 4 miljoonaa euroa.
43. Tiedon arvo määriteltäisiin sen käyttöarvon perusteella. Tietäminen on hajautettu teknisesti ja sosiaalisesti.
44. Näkemys oppilaista: Heillä erilainen "käyttöjärjestelmä".
45. Hyvin myönteinen näkemys teknologiasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti