Kirjoja

Kirjoja

tiistaina, lokakuuta 06, 2009

Maailman Opettajien Päivä 5.10. Pariisissa



UNESCO juhli Maailman opettajien päivää Pariisissa 5.10.2009 pidettävällä seminaarilla. Auroran koulun rehtorina minulla oli suuri kunnia edustaa Suomea, Espoota ja omaa kouluamme ja kertoa seminaarin osallistuville millaista on olla opettaja Suomessa vuonna 2009. Lyhyen 10 minuutin puheenvuoroni otsikkona oli "The Secret of the Quality of Finnish Teachers."


KUVA: Maailman opettajien päivän tapahtuma järjestettiin UNESCON päämajassa Pariisissa.


UNESCO on juhlinut opettajien päivää vuodesta 1966 alkaen, Tämän vuotinen teema " Rakenna tulevaisuutta- investoi opettajiin" oli tapahtuman keskeinen message. Nyt tarvitaan opettajia joilla on laaja pätevyys ja hyvä motivaatio. Vuosien 2007-2015 aikana tarvitaan 10,3 miljoonaa uutta opettajaa! Opettajia jää eläkkeelle. Heitä siirtyy muihin töihin mm. palkan ja opettajin kohdistuvan väkivallan vuoksi. Köyhiä opettajia ei arvosteta. Rekrytointi ei ole helppoa, siksi heikko opettajien asema maailmassa mm. talouskriisin vuoksi on.

UNESCO vetoaa kaikkiin valtioihin, että ne satsaisivat opettajien palkkoihin ja täydennyskoulutukseen. Opettajat eivät ole vain kuluerä, he ovat investointi tulevaisuuteen. Opettajilla on ratkaiseva rooli sen takaamisessa. että jokainen oppilas saa laadukasta ja relevanttia opetusta. Opettajien palkkoja on suojeltava. Opettajien on oltava päteviä.Opettajia on suojeltava väkivallalta.Opettajan ammatti voi olla vetovoimainen vain, jos siihen sisältyy vapautta. Koulutuspolitiikassa on kuultava opettajia. Mutta onnistunut koulutyö vaatii myös oppilaitten tarpeitten tyydyttämistä. Lasten oikeuksia on kunnioitettava.


KUVA: UNESCON pääsihteeri Koichiro Matsuura kunnioitti seminaaria lyhyellä puheellaan opettajien tehtävän tärkeydestä ja opettajapulan haasteesta.


VIRKAMIESPUHEENVUOROJEN jälkeen päästettiin meidän "oikeat" opettajat Afrikasta, Aasiasta ja Euroopasta puhumaan, millaista työ tänään on. Professori Vasudha Kamat Intiasta korosti informaation oppimisen rinnalla, että ” Every pupil needs a loving and committed, concerned teacher”. Työn ohessa koulua käyvät oppilaat kaipaavat opettajaltaan rakkautta ja kunnioitusta. Senegalinen Mamadou Diouf edusti senegalilaista opettajajärjestöä. Hän kertoi, kuinka Senegalin hallitus oli erottanut päteviä opettajia ja kouluttanut tilalle osa-aikaisia opettajia ja sijaisopettajia.

OMASSA puheenvuorossani esitin terveiset Espoosta. 10 minuutin alustukseni clue oli etsiä Suomen kansainvälistä hämmästystä herättäneiden PISA-tulosten selityksiä koulujärjestelmämme sisältä. Esitin suomalaisen opettajan laadun salaisiksi aseiksi seuraavat tekijät: (1) Luottamuksen kulttuurin, (2) Sen että parhaat ylioppilaat haluavat meillä (luokan) opettajiksi, (3) Kansallisen historiamme, jossa kouluilla ol tärkeä rooli itsenäisen kansakunnan synnyssä, (4) )Akateemisen koulutuksen, johon kuluu tutkimusperustainen opetus ja harjoittelukoulujärjestelmä, (5) Opettajan ammatin professionalisuuden, johon liittyy (6) Pedagoginen Autonomia. Lisäksi tärkeää on ollut (7) Johdonmukainen, hallitusten vaihdoksista riippumaton kaikille yhteistä koulua ajava kansallinen koulutuspolitiikkamme.

ALUSTUKSENI käynnisti vilkkaan keskustelun, Yleisöstä kommentoitiin myös , ettei menestyksemme johdu niinkään koulutusjärjestelmästämme vaan yleisemmin maamme tilanteesta ja mm. helposta kielestämme. Niinpä niin. Sain puheenvuorostani myös paljon kiitoksia, ja käyntikortteja vaihdettiin :-)

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kerroitko terveiset Espoosta: järjettömät koulusäästöt- ja kuristukset myös?

Aika epämoraalista, mielestäni, mennä muille maille vierahille kertomaan että "meillä on kaikki niin hyvin, niin hyvin", kun se ei opettajia, ja siten koululaisia lomauttavassa Suomessa ei ole.

Itseäni, pitkäaikasta opettajaa, pätevääkin, on alkanut kyrsiä tämä hirttäymisemme tähän PISA-tutkimukseen. Se kertoo (sen jatkuva toistaminen) jotain siitä että me alitajuisesti tiedämme, että kaikki ei ole todellakaan kunnossa.

Paukkunen

Martti kirjoitti...

Kyllä seminaarin tunnelma oli vakava. Valtioita haluttiin velvoittaa estämään kouluihin kohdistuvat leikkaukset eri puolilla maailmaa. Mutta Unescolla ei ole tietenkään muita keinoja kuin puhua asiasta.

Sitä, mikä suomalaisessa koulussa on (ollut) upeaa, kannattaa kertoa: luottamus opettajiin, kaikille yhteinen koulu jne.

Muutamassa vuodessa mm. monien kuntapoäättäjien suhtautuminen kouluun on rapautunut.

Kiitos ajatuksia herättävästä kommentista.