SPOOSSA on 12 oppimiskeskusta, koulua, jotka järjestävät täydennyskoulutusta espoolaisopettajille. Auroran koulu on näistä yksi. Ensi keväänä on aika yhdessä arvioida toiminnan ensimmäisiä vuosia (2006-2010). Minä sain tehtäväkseni vähän koota oppimiskeskustoiminnan alkuvaiheessa sille asetettuja odotuksia.Oppimiskeskusten visio ja toiminta-ajatus (2008):
VISIO: " Vuoteen 2010 mennessä luotu oppimiskeskusverkosto tarjoaa kouluille laadukkaita, tasa-arvoisia ja hyvinvointia edistäviä kumppanuuksia, jotka tukevat espoolaisia kouluja korkeatasoisessa oppimisessa."
TOIMINTA-AJATUS: "Oppimiskeskukset toimivat kehittämisestä innostuneina, hyvinvoivina ammatillisina yhteisöinä ja verkostoissa toisiltaan oppien, Ne kehittävät jatkuvana prosessina koulun toimintakulttuuria ja sen pedagogisia ja didaktisia ratkaisuja edistämään kaikenlaisten oppijoiden oppimista."
Oppimiskeskuksille annettiin myös tietty substanssitehtävä:
" Tavoite on yleisopetuksen vahvistaminen. Oppilaistamme 10% on syrjäytymispolulla. Siihen ongelmaan ei vastata ainekonsultoinnilla. Suomalaisten opettajien akateeminen osaaminen on jo nyt tapissaan. Meidän on vaikutettava koulujen toimintakulttuuriin. Osaamiskeskus on lähempänä toimintakulttuuria kuin yksittäinen konsultti." Ilpo Salonen
Oppimiskeskustoimintaa rakennettiin osana Espoon strategiaa. Toiminta vahvistaa monia Espoon arvojulistuksen elementtejä: edelläkävijä* hyvä paikka tehdä työtä* avoin ja innostava ilmapiiri* yksilön ja yhteisön vastuun kaupunki* edellytykset kuntalaisteb henkiselle ja fyysiselle kehitykselle* laadukkaat palvelut* monipuoliset harrastusmahdollisuudet* maailmanlaajuisesti verkottunut* koulutuksen erityisosaaja.
Oppimiskeskustoimintaa rakennettiin myös osana Espoon sivistystoimen visiosta johdettuja linjauksia: elinikäisen kehittymisen mahdollistaminen* palvelujen saavutettavuus ja tasapuolisuus* lapset ja nuoret* yhteisöllisyys* kumppanuus* vuorovaikutteinen viestintä* toiminnan jatkuva kehittäminen.
Myös Espoon suomenkielisellä opetustoimella oli tuolloin oma visio, jota hanke halusi tukea: " .. tarjoaa lapsille ja nuorille korkeatasoiset, monipuoliset ja alueellisesti tasapuoliset koulutusmahdollisuudet. Toiminnan lähtökohtana on koulutuksellinen tasa-arvo, joka huomioi oppijan yksilölliset ominaisuudet."
Oppimiskeskusidean kuvailua
Ajatusta oppimiskeskustoiminnasta kuvailtiin alkuvaiheessa mm. seuraavilla propositioilla:
* perustuu innostukseen omasta tekemisestä, rohkeuteen oppia muilta ja kykyyn soveltaa kokemusperäistä ja jaettua tietoa.
* kyseessä on kumppanuus ja yhteisöllisyys, jossa korostuu Espoon halu olla yksilön ja yhteisön vastuun kaupunki
* koululaitoksen on kyettävä tekemään luovasti ja innovatiivisesti asioita oppimisen ja henkisen kasvun hyväksi
* hyödynnetään Espoossa jo olevaa pedagogista osaamista.
Oppimiskeskustoiminnassa nähtiin seuraavia mahdollisuukai
* kaikkien koulujen osaamisen ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen ja jakaminen/verkostot monenlaisen erinomaisuuden jakaminen/vertaisparantamisen idea
* ammatillisen osaamisen kehittä/yminen/henkilökunnan professionaalistuminen/viimeisimmän monitieteellisen tutkimustiedon seuraaminen/henkilökunnan oma tutkimustoiminta/julkaisusarja
* yhteistyö/vuorovaikutus/verkostoituminen
* innostuksen antaja/henkillkunnan jaksaminen
* kokonaistyöaika/resurssiopettajat
* oppilaan hyöty/
* tehostaa strategista johtamista
* kohti yhtenäistä ja persoonallista toimintakulttuuria/sopimukset versus vapaudet/
* uudentyyppinen koulutuskonsepti
* tutkimustiedon tuominen kentälle/uusin tietotaito/
* vuorovaikutus
Oppimiskeskustoiminnan haasteiksi ymmärrettiin seuraavat asiat:
* miten motivoida oppimiskeskusten henkilökunta/aikaupula/jaksaminen/oma kouluttautuminen/
* oppimiskeskusten myönteisen imagon luominen( uberschule- vaaran minimointi
* palvelukonseptin luominen/tiedottaminen ja palvelu
* resurssit
* kysynnän ja tarjonnan vastaavuus/sisällöt/kattavuus
* kuinka oppimiskeskuksia koordinoidaan?
Jotta oppimiskeskukset onnsituisivat tehtävässään, katsottiin, että olisi otettava huomioon seuraavat linjaukset:
(1) Jatkuvasti kehittyvä koulukulttuuri
- kyky jakaa ja irroittautua vuorovaikutukseen/hyvien käytänteiden saaminen
- toislta oppimisen mahdollistaminen/porttien avaaminen
- vertaisuuteen luottaminen
- moniammatillisuutta kohti
(2) syväosaamiselle rakentuva, elinikäisesti kehittyvä opettajuus
- verkoston ja vertaisten tuki ja vuorovaikutus yhteistyökumppaneiden kanssa
- työnhallinta ja iloa
- vastuullisuuden lisääminen oppimisesta ja kasvatuksesta. Vapaus on vastuullisuutta
- systeemin kyky sietää erilaisuutta
- uudentyyppiset koulutusratkaisut
(3) tutkimustavan siirtyminen arkeen
- kootan ja kerätään tietoa (verksotoitminen sisäisesti ja ulkoisesti) ja saatetaan se toisten käyttöön
(4) oppimisen tasa-arvon ja kouluyhteisön tilan kunnioittaminen
- mahdollisuus liittyä
- koulun autonomian kunnioitus
(5) kumppanuus ja monenlaiset verkostot
- myönteisen imagon haaste
- monenlaisen erinomaisuuden jakaminen /kaikkien koulujen osaamisen jakaminen
- ulkopuoliset vierailut/kansainväliset verkostot
(6) hyvinvoiva henkilökunta
- eriasteisen sitoutumisen hyväksymkne koulussa
- resurssien varmistaminen
- osana koulun työhyvinvointisuunnitelmaa
- osaamisen kehittäminen/vanhan ja uuden yhdistäminen
- yhteistyö, verkostoituminen, vuorovaikutus
- täydennyskoulutus.
LISÄKSI arvioinnin kohteena tulisi olla oppimiskeskusverkoston johtaminen ja hallinnointi. Organisaatioksi hahmoteltiin 2008 johtoryhmää (virasto ja rehtorit), yhdinryhmää (rehtorit ja vastavat opettajat) ja työyhteisöä. Resurssointi oli aluksi 8 vvt ja 2000 €:n määräraha.
Verkoston toimintamuotoihin suunniteltiin mm, seuraavia asioita: tuotekehittelykokoukset, veso-hiontatilaisuudet, messut (tiedotus muille kouluille), kouluttajakoulutus, ydinryhmätapaamiset, täydennyskoulutustilaisuudet, Tiedotuksessa käytettäisiin Espoon nettisivuja.
Päälähteenä raportti "Työpaperi 25.1.2008"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti