Perusopetuksen tuntijako uusitaan v. 2011

ISTUVA hallitus aikoo tehdä päätök- sen uudesta perus- opetuksen tunti-jaosta. Päätös on luvassa kahden vuoden sisällä, vuonna 2011. Tunti- jako on erittäin tärkeä päätös: sen yhteydessä tietyille oppi- sisällöille annetaan oppi-aineen status, ja status on tietysti sitä korkeampi mitä enemmän tunteja aine saa.

Tuntijaon muuttaminen on erittäin vaikeaa. Ensimmäinen peruskoulun tuntijako annettiin vuonna 1969. Maailma on muuttunut rajusti 40 vuoden aikana. Entä tuntijako? Vertailen tässä lastussa lyhyesti Valtioneuvoston päätöstä vuodelta 1969 Auroran koulun tunti-jakoon vuodelta 2005. Meidän tuntijakomme perustana on Espoon tekemä pohjapäätös.

Yksi asia ensin

Ennen vertailua on palautettava mieliin, että vuoden 1969 tuntijako tehtiin kuusipäiväistä kouluviikkoa varten. Kun peruskoulu saavutti 1977 pääkaupunkiseudun, kouluviikko oli jo viisipäiväinen. Näin tämän tuntijaon tuntien vertailu edellyttää pieniä laskutoimituksia (tuntimäärä kerrotaan luvulla 5/6).

Vuosien 2005 ja 1969 tuntijaon vertailu

Havainto 1: Opetuksen määrä on vähentynyt 36 vuodessa 1-6-luokilla faktisesti (172- 132) 40 tuntia ja matemaattisesti korjattuna 10 tuntia. Jos huomioon otetaan vapaaehtoisen kielen neljä vvt, hävikki jää silti kuuteen tuntiin (noin 5 %).

Havainto 2: Oppiaineet ovat pysyneet pääosin samoina. Alakouluihin on tuotu uusina aineina maantieto ja biologia, toinen kieli sekä fysiikka ja kemia. Oppiainelistasta ovat vastaavasti poistuneet oppilaanohjaus ja kansalaistaito. Äidinkieli on "tuunattu" äidinkieleksi ja kirjallisuudeksi ja kuvaamataito kuvatataiteeksi. Uskontokasvatuksessa erilaisten uskontojen kirjo on kasvanut.

Havainto 3: Tuntijakokiistojen ehdoton voittaja-aineryhmä on ollut luonnontieteelliset aineet. Vuonna 1969 niitä oli 8 vvt, nyt 12! Matematiikkaa opetettiin tuolloin 24 t (teknisesti korjattuna 20) - nyt 22.

Havainto 4: Tuntijakokiistojen häviäjiä ovat olleet nyt ainelistalta poistetut oppilaanohjaus (vuonna 1969 yksi vvt joka luokalla) ja kansalaistaito (vuonna 1969 neljä vvt) sekä uskonto. Uskontoa opetettiin vuonna 1969 12 tuntia (matemaattisesti korjattuna 10 vvt), nyt kahdeksan.

Havainto 5: Kaikkien muitten aineiden osalta tuntijako on lähes muuttumaton. Äidinkieltä oli vuonna 1969 42 vvt (matemaattisesti korjattuna 35 vvt)- nyt 34 vvt. Taito- ja taideaineita opetettiin 1969 50 vvt (42 vvt)- nyt 44 vvt. Jopa liikuntaa opetettiin vuonna 1969 15 vvt (12,5 vvt)- nyt 12 vvt.

Yhteenvetona voisi sanoa, että 40 vuoden ajan muutoksiin on vastattu lyhentämällä kouluviikkoa ja koulupäivää, varaamalla selvästi enemmän aikaa matemaattis-luonnontieteelliseen opetukseen ja vapaahtoiseen toiseen kieleen ja siirtämällä (taikatempunomaisesti) sosiaalisen kasvatuksen sisältöjä ns. aihekokonaisuuksiksi, joille ei ole varattu aikaa.

Ilmainen idea työryhmälle taisteluun kouluajasta

Tuntijako on äärimmäisen herkkä asia. On kyse tiedon eri alueiden taistelusta merkittävyydestä. On kyse eri opettajaryhmien työllisyydestä. On kyse eri lobbausryhmien intresseistä saada oma ideansa viralliseksi. Kuulopuheiden mukaan nytkin on jo tuntijakotyöryhmälle esitetty 10-20 uuden oppiaineen perustamista. Ongelma vain on, että juuri mistään ei haluta luopua. Opetuksen määrän lisääminen lisää kustannuksia, ja siihen ei ilmeisesti ole halukkuutta.

Minulla olisi tähän mielestäni ihan nokkela idea: Uskaltaisimmeko puuttua tuntiyksikön pituuteen? Ikiaikaisesti oppitunnin kesto on ollut 45 minuuttia (+ välitunti 15 minuuttia). Jos lyhentäisimme oppitunnin pituutta viisi minuuttia, saisimme viikkoon samalla opettajien työajalla alkuopetusluokille 1,5 v tuntia, 5-6-luokille jo kolme uutta tuntia- ja yläkoulussa lähes neljä tuntia viikossa. Yhteensä peruskoulun tuntijakoon saataisiin väljyyttä noin 25 tunnin verran. Itse korvamerkitsisin tunnin viikossa kaikilla luokka-asteilla useita oppiaineita yhdistäville aihekokonaisuuksille, ja toisen vuosiviikkotunnin varaisin luokan omaksi tunniksi vanhan kansakoulun perinteen mukaisesti. Vieläkin jäisi vapaaksi seitsemän tuntia muiden ideoille :-)

Kaupunginjohtaja esitteli esityksensä ensi vuoden budjetiksi

ouluille saapui juuri "ESPOO TIEDOTTAA"-kirje, jonka otsikkona oli:

Kaupunginjohtaja Marketta Kokkosen ehdotus talousarvioksi 2010: Espoo turvaa palvelut uudistumalla

Tiedotteen mukaan Espoon verotulot ovat laman seurauksena pudonneet enemmän kuin kunnissa keskimäärin. Kaupungin tulos jää kymmeniä miljoonia alijäämäiseksi. Kunnallisveroprosenttia nostetaan vuodeksi 0,25 prosenttiyksiköllä. Lainaa otetaan ja rahastoja puretaan 40 miljoonaa/vuosi. Tilannetta korjataan myös valtuuston hyväksymällä tuottavuusohjelmalla, joka tähtää 2,5 prosentin vuotuiseen tuottavuusparannukseen.

"Henkilöstöä ei lomauteta eikä irtisanota, mutta avoimia vakansseja tullaan kohdentamaan uudelleen palvelutoiminnan tarpeiden mukaan"." Kaupungin henkilöstömäärä pysyy ennallaan, vaikka uusia asukkaita muuttaa 3500 vuosittain".

Odotetettavissa on myös rakenteisiin asti ulottuvia muutoksia: "Espoo parantaa tuottavuutta uudistamalla palvelurakennetta ja -verkkoa." ..."Pienistä ja epätarkoituksenmukaisista yksiköistä luovutaan ja toimintoja yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joissa sijaisuudet, joustavat palveluajat ja henkilöstön kehittymismahdollisuudet voidaan turvata."
.."Palveluverkon uudistaminen on välttämätöntä jo tilakustannustenkin takia, sillä nykyisellään ne muodostavat 11,9 prosenttia toimintakustannuksista,"

Edessä on siis pienten koulujen sulkemisia, kuten on uumoiltu.

"Muutokset eivät oikein toteutettuna heikennä palvelujen laatua tai saavutettavuutta. On myös muistettava, että yksikkökustannuksilla mitaten Espoo tuottaa nyt erittäin kalliita palveluja, joten tuottavuutta on näin hyvässä lähtötilanteessa helppoa parantaa, Kokkonen uskoo."

Investointiohjelma on poikkeuksellisen suuri. Auroran koulun peruskorjauskin on mahdollisesti mukana seuraavien vuosien työlistalla.

Lisäksi: "Opetustoimissa otetaan käyttöön koulukohtainen budjetointi tehostamaan talouden ohjausta ja hallintaa".

Mm,. näillä ehdotuksilla mennään nyt ryhmien neuvotteluihin.

Viikkokirje 45

- Auroran koulun viikkokirjeen toinen painos (2.11.)-

TAKANA 10 kouluviikkoa. Joululomaan on seitsemän viikkoa ja kaksi koulupäivää.


VIIKON AVAINTEHTÄVÄ
Normiviikko. Nyt käydään koulua kaikin voimin.

VIIKON 45 OHJELMAA

Maanantai 2.11
Kolme Iloista Rosvoa harjoitukset klo 12.

Tiistai 3.11.
3Rosvoa kuunnelma klo 10.10.
Kolme Iloista Rosvoa harjoitukset klo 12. OHR klo 13.30. Apulaisrehtori sijaistaa Marttia. Vuorossa 5b-luokka. Rehtori ja Tuomo Kälviä Espoon poliisin järjestämässä turvallisuuskoulutuksessa klo 14- 17

Keskiviikko 4.11
YT klo 8-9: Mm. "Kivi kengässä" osa 3. Kolme Rosvoa henkilökunnan työnjako. Pelastussuunnitelman tarkistus. Oppilasparlamentin ensimmäinen kokous klo 9-9.45 kouluravintolassa. Kolme Iloista Rosvoa kuunnelma klo 10.10. Kolme Iloista Rosvoa harjoitukset klo 12.

Torstai 5.11.
Rehtori vuosilomalla to +pe

Perjantai 6.11.
Rehtori vuosilomalla to-pe

Ennakkotietoa viikosta 46

Maanantai 9.11
Tiistai 10.11.
Kolme Rosvoa kuunnelma OHR klo 13.30.
Keskiviikko 11.11.
YT klo 8-9: Apulaisrehtori vetää. Ajankohtaisia asioita. Espoon rehtorit seminaarissa ke +to.
Torstai 12.11.
Espoon rehtorit seminaarissa ke +to. Perjantai 13.11.
Rehtori paikalla aamupäivän. Iltapäivällä Opetushallituksessa.

Kaksi komeaa työpäivää takana

KUVA: Rexin kädessä on usein tärkeitä asioita, joskus oikeita jalokiviä?

VOI olla, että tänään menee myöhään. Huomenna on palotarkastus, ja silloin pelastussuunnitelma on tuoreesti päivitetty:-)

MUKAVASTI on kiitänyt kaksi pikaloman jälkeistä päivää taas koulussa. Keskiviikon ohjelma oli hauska ja haastava. Ensin YT-istunto, jossa kokosimme ja merkityksellistimme koulutyössä onnistumisen esteitä (ns. kiviä). Kasaan tuli 29 kiveä. Arvioimme niiden "painon", ja ensi viikolla käynnistyy kivimurskaamo.

Istunnon jälkeen koekatsoimme Uman skidimix-oppilaitten kanssa työtavasta tekemäni pikkuleffan.

Klo 10 talo täyttyi saksalaisista, kirkon johtamien koulujen edustajista. Vieraita kiinnosti erittisesti opetuksen eriyttäminen, mm. ryhmäintegraatio. Kiltisti he kuuntelivat tuoreimman jakson Kolmen Iloisen Rosvon kuunnelmasarjasta. Koululounaan oli maittavaa kalakeittoa. Vieraat maiskuttivat sitä laskua vastaan. Nopeasti lusikoimalla ehdin mukaan saliin jakamaan näytelmän rooleja. Nuoret näyttelijämme esittivät koko näytelmän minuutissa, ja Simo selosti juonen upeasti englanniksi. Klo 13 vieraat kiittivät kauniisti.

Iltapäivä oli sitten rauhallisempi. Laadin halukkaille opettajille listan minulle vapaista keskusteluajoista. Hienoa, että apulaisrehtorimme meni illalla esittelemään ryhmäintegraatiota metodista kiinnostuneille uusien ikäluokkien kehitysvammaisten vanhemmille. Minä sain huilia.

TÄNÄÄN torstaina ehdin mukaan sope-luokan teknisen työn tunnille. Työt etenivät hyvin. Välitunnilla Ulla piti postipalaverin, ja sovimme siinä, että koulu ostaa koulumummeille ruokalipukkeet. Pieni mutta iso juttu.

Sitten sain esitellä kouluamme tekstiilityön lehtorimme Ninan opetusharjoittelijoille. Päivän hieno hetki oli, kun tovi sitten eläkkeelle jäänyt opettajamme Anna-Liisa toi kakun ja kertoi ottavansa vastaan avoimeksi ensi viikolla tulevan luokanopettajan sijaisuuden. Hieno vahvistus ensembleemme.

KLO 12 alkoi aluerehtoritilaisuus, jonka pääteemana oli kokonaisbudjetti. Pilotoinnissa mukana ollut kollega kertoi kokemuksiaan, ja hän vaikutti tosi innostuneelta. Klo 14 alkoi sitten valtuustotalolla rehtori-info. Ehkä tärkein asia koski liikuntasalien valvontaa. Espoo haluaa säästää iltakäytönvalvonnan kuluista ja siirtää valvontaa Seurelta urheiluseuroille. Alustuksen jälkeen tosi moni rehtori avautui ja kertoi karmeita kokemuksia siitä, mihin uusi järjestelmä on heidän kouluillaan johtanut. Kouluja innostettiin kehittämään koulun ja seurakunnan yhteistyötä. TAT tarjoisi rexeille mahdollisuutta tutustua oikeasti työelämään. Yläkouluille oli hieno uutinen, että Espoossa avaa ovensa kauan odotettu nuorisopoliklinikka.

NYT pelastussuunnitelman kimppuun. Huomenna on taas perjantai- viikon paras päivä. Yes!

Kai Kantola Auroran Kouluravintolan esimieheksi

AURORAN koulu- ravintolassa on tapahtunut henkilöstö- muutoksia. Pidetty emäntämme Irma- Astrid (Immu) Mesiäinen on siirtynyt toisiin tehtäviin.

Kiitämme Immua iloisista naurun- täytteisistä työvuosista ja toivotamme hänelle kaikkea hyvää jatkossa.

Uutena ruokapalvelu- esimiehenä on aloittanut jo muutama viikko sitten Kai Kantola. Kai on pannut tuulemaan, ja koululounas on oikein maittavaa. Kain työparina jatkaa lapsille tuttu Arja Firsoff.

KOULURUOKAILUUN liittyvissä asioissa kannattaa ottaa yhteys Kaihin. Hänet tavoittaa numerosta 09- 81656026.

KOULULOUNASLISTA löytyy reksin blogin oikeasta reunasta viikottain.

Vanhemmat taistelevat koulusäästöjä vastaan...

on torstaina postiluukuista jaettavan Esse-lehden kolmossivun jutun otsikko.

JUTTUA varten Noora Melaanto on haastatellut mm. sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälää, opetuslautakunnan puheenjohtaja Marika Niemeä, KoKoEspoon puheenjohtaja Outi Suorttia ja kansanedustaja Sanna Lauslahtea.

"PÄIVYSTÄVÄ dosentti" Martti Hellström on jutussa huolissaan avustajien sijaiskiellosta. Hänen mielestään lapsiin ja vanhuksiin ei saisi koskea, koska he tarvitsevat suojelua. Juttu päättyy rehtorin jyrähdykseen, jonka mukaan "Espoossa on vastuuntuntoisia päättäjiä, jotka tietävät, etteivät lapset kestä esitetyn (10%) kaltaisia leikkauksia".

Artikkelin voi lukea netistä osoitteesta http://www.esse.fi/content/view/1716/33/

Vanhempainliitto on loukkaantunut?

SUOMEN VANHEMPAINLIITTO on lähettänyt medialle edustajistonsa syyskokouksen kannanoton. 26.10.2009. Otsikko on "Vanhempien ja opettajien on puhallettava yhteen hiileen".

Teksti on varsin ärhäkkää. Kritiikki kohdistuu koteihin ja kouluihin, jotka eivät tee yhteistyötä kasvatuskumppanuuden hengessä, mutta sittenkin kai hiukan enemmän kouluihin. Kannanoton mukaan

• "Kodin ja koulun yhteistyö ei saa olla lapsen ympärillä olevien aikuisten taistelukenttä, jossa lapsi unohtuu ja kiistaa käydään siitä, kuka on oikeassa ja kenellä on valtaa. Vanhempien ja opettajien on kyettävä yhteistyöhön."
• " Lasten kasvattaminen tämän päivän yhteiskunnassa edellyttää kodilta ja koululta vahvaa kasvatuskumppanuutta, jonka keskeisiä periaatteita ovat toisen kuuleminen ja kunnioittaminen, luottamuksen molemminpuolinen rakentaminen sekä tasavertainen vuoropuhelu. Vanhempien ja koulun välille tarvitaan avointa keskustelua yhteistyön tarkoituksesta ja pelisäännöistä."

TULKITSEN seuraavan kritiikin kouluille:

• "...Toisaalta vanhempia vaaditaan puolustamaan koulua ja lasten perusoikeuksia kunnissa, toisaalta vanhempien puuttumista koulun toiminnan kehittämiseen ja epäkohtiin pidetään ei-toivottavana."

IHAN oikein vanhempainliitto muistuttaa, miksi yhteistyötä tehdään:

• " Oppilaan kasvun ja oppimisen tukeminen on vanhempien ja opettajien yhteinen tavoite. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää turvallista ja avointa keskusteluilmapiiriä ja kykyä ottaa toisen osapuolen viestejä vastaan tavalla, joka vahvistaa yhteisymmärryksen rakentumista ja eri näkökulmien yhteensovittamista."

YHTEISTYÖTÄ on kehitettävä, jos ja kun siihen liittyy ongelmia:

• "Julkisuudessa esiin nousseet kodin ja koulun yhteistyöhön liittyvät ongelmat kertovat yhteistyön kehittämisen tarpeesta. Kouluyhteisöissä tulee pohtia, onko vanhemmilla ja koulun henkilökunnalla yhteinen käsitys siitä, mihin yhteistyötä tarvitaan ja miksi sitä tehdään. Myös yhteistyön pelisäännöistä tulee olla rohkeutta keskustella vanhempien kanssa. Yhteiset tavoitteet ja yhdessä laaditut pelisäännöt selkiyttävät opettajan ja vanhemman roolia ja työnjakoa sekä vähentävät vastakkainasettelua."

ONNEKSI kehittämiseen löytyy myös materiaalia:

• "Valmis apuväline kodin ja koulun yhteistyön kehittämiseen löytyy Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön –materiaalista (www.edu.fi/julkaisut/laatuayht.pdf)."

Suosittelen. Minulla on ollut ilo olla mukana tuon julkaisun tekemisessä. Silti herää kysymys, mikä teki kannanoton esittämisen juuri nyt ajankohtaiseksi.

Viikkokirje 44/2009

- Auroran koulun viikkokirjeen ensimmäinen painos (su 25.10.)-

TAKANA yhdeksän kouluviikkoa. Joululomaan on seitsemän viikkoa ja kaksi koulupäivää.

VIIKON AVAINTEHTÄVÄ

Normiviikko.

VIIKON 44 OHJELMAA

Maanantai 26.10

Rehtori vuosilomalla ma+ti (pakko pitää rästiin jääneitä lomia :-)
Muutamia muitakin opettajia virkavapaalla. Aurorassa heille otetan sijaiset.
Illalla Koti & Koulu ry:n kokous.

Tiistai 27.10.

Rehtori vuosilomalla ma+ti (pakko pitää rästiin jääneitä lomia :-)
OHR klo 13.30. Apulaisrehtori sijaistaa Marttia. Vuorossa 5ac-luokka.

Keskiviikko 28.10

YT klo 8-9: Mm. "Kivi kengässä" osa 2. Kolme Rosvoa työnjako. Terveisiä Tukhokmasta (Martti ja Irja).
Kolme Iloista Rosvoa kuunnelma klo 10.10.
Vieraita uskontopedagogisesta instituutista Saksasta tutustumassa ryhmäintegraatioluokkiin. Martti isannöi.
Klo 12-12.30 Salissa Kolmen iloisen Rosvon roolijakoa. Raati paikalle

TorstaI 29.10.

Alueellinen rehtorikokous (klo 12-) ja rehtori-info klo 14-

Perjantai 30.10

Kolme Iloista Rosvoa kuunnelma klo 10.10.
Palotarkastus klo 10- n. klo 13.
Sope-luokkien väkivalta- ja uhkatilanneseuranta päättyy.
Tukiviesti-lehti ilmestyy. Siinä juttu Auroran koulun ryhmäintegraatioluokista.

Ennakkotietoa viikosta 45

Maanantai 2.11

Tiistai 3.11.

Kolme Iloista Rosvoa kuunnelma klo 10.10.
OHR klo 13.30.Vuorossa 5b-luokka. Apulaisrehtori paikalla.
Rehtori ja Tuomo Kälviä poliisin järjestämässä turvallisuuskoulutuksessa klo 14-17.

Keskiviikko 4.11.

YT klo 8-9: Mm. "Kivi kengässä" osa 3.

Torstai 5.11.

Rehtori vuosilomapäivällä.

Perjantai 6.11.

Rehtori vuosilomapäivällä.

EKOAY:n koulutusseminaarissa Tukholmassa

KUVA: 3 minuutin leffa seminaarista.

TERVEISIÄ Tukholmasta. Tai tarkemmin Viking Linen Ms. Gabriellalta. En nimittäin noussut maihin. Käytin lauantaipäivän rästitöiden purkamiseen.

Viikonloppu suorastaan sujahti opettajien ammattiyhdistyksen perinteisessä yhteysopettajaseminaarissa. Teemat olivat tärkeitä: koulujen ja opettajien turvallisuus, työsuojeluvaalit, luottamusmiesasiaa ja ehkä tärkeimpänä vuoropuhelu poliittisten päättäjien ja ay-väen kesken.

Ymmärrettävästi agendalle nousi koulujen säästöt. Taloudellinen taantuma on tosiasia. Kaikkia tarvitaan talkoisiin. Päättäjät pyysivät paikalla olleilta ehdotuksia leikkauskohteiksi, joilla olisi vähiten haittavaikutuksia. Ihan kivuntonta tällainen keskustelu ei ollut, mutta on tärkeää vaikuttaa leikkauskohteisiin.

Laivalla oli tärkeää ja mukavaa porukkaa. Aurorasta mukana olivat mm. Irja Kaila-Lenkkeri ja Sari Karjalainen. Ohjelma oli ilmava, ja näin ihmisille jäi aikaa myös jutella muistakin kuin koulu- ja edunvalvonta-asioista. Toivottavasti kiinnostunut saa jonkinlaisen kuvan seminaarista saa yläreunan pikku clipsistä.

EKOAY:n organisoima vuoropuhelufoorumi on ainutlaatuinen, ja siitä on täysi syy antaa nöyrä pokkaus idean isälle Hannu Suntiolle.

Espoolaiset oppimiskeskukset uusien haasteiden äärellä

SPOOSSA on 12 oppimiskeskusta, koulua, jotka järjestävät täydennyskoulutusta espoolaisopettajille. Auroran koulu on näistä yksi. Ensi keväänä on aika yhdessä arvioida toiminnan ensimmäisiä vuosia (2006-2010). Minä sain tehtäväkseni vähän koota oppimiskeskustoiminnan alkuvaiheessa sille asetettuja odotuksia.

Oppimiskeskusten visio ja toiminta-ajatus (2008):

VISIO: " Vuoteen 2010 mennessä luotu oppimiskeskusverkosto tarjoaa kouluille laadukkaita, tasa-arvoisia ja hyvinvointia edistäviä kumppanuuksia, jotka tukevat espoolaisia kouluja korkeatasoisessa oppimisessa."

TOIMINTA-AJATUS: "Oppimiskeskukset toimivat kehittämisestä innostuneina, hyvinvoivina ammatillisina yhteisöinä ja verkostoissa toisiltaan oppien, Ne kehittävät jatkuvana prosessina koulun toimintakulttuuria ja sen pedagogisia ja didaktisia ratkaisuja edistämään kaikenlaisten oppijoiden oppimista."

Oppimiskeskuksille annettiin myös tietty substanssitehtävä:
" Tavoite on yleisopetuksen vahvistaminen. Oppilaistamme 10% on syrjäytymispolulla. Siihen ongelmaan ei vastata ainekonsultoinnilla. Suomalaisten opettajien akateeminen osaaminen on jo nyt tapissaan. Meidän on vaikutettava koulujen toimintakulttuuriin. Osaamiskeskus on lähempänä toimintakulttuuria kuin yksittäinen konsultti." Ilpo Salonen

Oppimiskeskustoimintaa rakennettiin osana Espoon strategiaa. Toiminta vahvistaa monia Espoon arvojulistuksen elementtejä: edelläkävijä* hyvä paikka tehdä työtä* avoin ja innostava ilmapiiri* yksilön ja yhteisön vastuun kaupunki* edellytykset kuntalaisteb henkiselle ja fyysiselle kehitykselle* laadukkaat palvelut* monipuoliset harrastusmahdollisuudet* maailmanlaajuisesti verkottunut* koulutuksen erityisosaaja.

Oppimiskeskustoimintaa rakennettiin myös osana Espoon sivistystoimen visiosta johdettuja linjauksia: elinikäisen kehittymisen mahdollistaminen* palvelujen saavutettavuus ja tasapuolisuus* lapset ja nuoret* yhteisöllisyys* kumppanuus* vuorovaikutteinen viestintä* toiminnan jatkuva kehittäminen.

Myös Espoon suomenkielisellä opetustoimella oli tuolloin oma visio, jota hanke halusi tukea: " .. tarjoaa lapsille ja nuorille korkeatasoiset, monipuoliset ja alueellisesti tasapuoliset koulutusmahdollisuudet. Toiminnan lähtökohtana on koulutuksellinen tasa-arvo, joka huomioi oppijan yksilölliset ominaisuudet."

Oppimiskeskusidean kuvailua

Ajatusta oppimiskeskustoiminnasta kuvailtiin alkuvaiheessa mm. seuraavilla propositioilla:
* perustuu innostukseen omasta tekemisestä, rohkeuteen oppia muilta ja kykyyn soveltaa kokemusperäistä ja jaettua tietoa.
* kyseessä on kumppanuus ja yhteisöllisyys, jossa korostuu Espoon halu olla yksilön ja yhteisön vastuun kaupunki
* koululaitoksen on kyettävä tekemään luovasti ja innovatiivisesti asioita oppimisen ja henkisen kasvun hyväksi
* hyödynnetään Espoossa jo olevaa pedagogista osaamista.

Oppimiskeskustoiminnassa nähtiin seuraavia mahdollisuukai
* kaikkien koulujen osaamisen ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen ja jakaminen/verkostot monenlaisen erinomaisuuden jakaminen/vertaisparantamisen idea
* ammatillisen osaamisen kehittä/yminen/henkilökunnan professionaalistuminen/viimeisimmän monitieteellisen tutkimustiedon seuraaminen/henkilökunnan oma tutkimustoiminta/julkaisusarja
* yhteistyö/vuorovaikutus/verkostoituminen
* innostuksen antaja/henkillkunnan jaksaminen
* kokonaistyöaika/resurssiopettajat
* oppilaan hyöty/
* tehostaa strategista johtamista
* kohti yhtenäistä ja persoonallista toimintakulttuuria/sopimukset versus vapaudet/
* uudentyyppinen koulutuskonsepti
* tutkimustiedon tuominen kentälle/uusin tietotaito/
* vuorovaikutus

Oppimiskeskustoiminnan haasteiksi ymmärrettiin seuraavat asiat:
* miten motivoida oppimiskeskusten henkilökunta/aikaupula/jaksaminen/oma kouluttautuminen/
* oppimiskeskusten myönteisen imagon luominen( uberschule- vaaran minimointi
* palvelukonseptin luominen/tiedottaminen ja palvelu
* resurssit
* kysynnän ja tarjonnan vastaavuus/sisällöt/kattavuus
* kuinka oppimiskeskuksia koordinoidaan?

Jotta oppimiskeskukset onnsituisivat tehtävässään, katsottiin, että olisi otettava huomioon seuraavat linjaukset:

(1) Jatkuvasti kehittyvä koulukulttuuri
- kyky jakaa ja irroittautua vuorovaikutukseen/hyvien käytänteiden saaminen
- toislta oppimisen mahdollistaminen/porttien avaaminen
- vertaisuuteen luottaminen
- moniammatillisuutta kohti

(2) syväosaamiselle rakentuva, elinikäisesti kehittyvä opettajuus
- verkoston ja vertaisten tuki ja vuorovaikutus yhteistyökumppaneiden kanssa
- työnhallinta ja iloa
- vastuullisuuden lisääminen oppimisesta ja kasvatuksesta. Vapaus on vastuullisuutta
- systeemin kyky sietää erilaisuutta
- uudentyyppiset koulutusratkaisut

(3) tutkimustavan siirtyminen arkeen
- kootan ja kerätään tietoa (verksotoitminen sisäisesti ja ulkoisesti) ja saatetaan se toisten käyttöön

(4) oppimisen tasa-arvon ja kouluyhteisön tilan kunnioittaminen
- mahdollisuus liittyä
- koulun autonomian kunnioitus

(5) kumppanuus ja monenlaiset verkostot
- myönteisen imagon haaste
- monenlaisen erinomaisuuden jakaminen /kaikkien koulujen osaamisen jakaminen
- ulkopuoliset vierailut/kansainväliset verkostot

(6) hyvinvoiva henkilökunta
- eriasteisen sitoutumisen hyväksymkne koulussa
- resurssien varmistaminen
- osana koulun työhyvinvointisuunnitelmaa
- osaamisen kehittäminen/vanhan ja uuden yhdistäminen
- yhteistyö, verkostoituminen, vuorovaikutus
- täydennyskoulutus.

LISÄKSI arvioinnin kohteena tulisi olla oppimiskeskusverkoston johtaminen ja hallinnointi. Organisaatioksi hahmoteltiin 2008 johtoryhmää (virasto ja rehtorit), yhdinryhmää (rehtorit ja vastavat opettajat) ja työyhteisöä. Resurssointi oli aluksi 8 vvt ja 2000 €:n määräraha.

Verkoston toimintamuotoihin suunniteltiin mm, seuraavia asioita: tuotekehittelykokoukset, veso-hiontatilaisuudet, messut (tiedotus muille kouluille), kouluttajakoulutus, ydinryhmätapaamiset, täydennyskoulutustilaisuudet, Tiedotuksessa käytettäisiin Espoon nettisivuja.

Päälähteenä raportti "Työpaperi 25.1.2008"

Pikaäänestyksen tulokset

OPETUSLAUTAKUNTA päätti siis eilen 22.10. seuraavan lukuvuoden (2010-2011) työ- ja loma-ajat. Laitan tänne "oikean" vastauksen heti kun sen saan selville.

Blogin oikeassa reunassa oli noin 24 tunnin äänestys siitä, mikä blogissa piipahtaneiden mielestä olisi paras paras vaihtoehto. Äänestäjiä oli 37. Äänet jakautuivat seuraavasti:

ENITEN ÄÄNIÄ (15) Vaihtoehto 2 (lyhyt syysloma, pitkä joululoma)

syyslukukausi ma 16.8. – ke 22.12.
syysloma on to 14.- pe 15.10.
joululoma to 23.12. – su 9.1.
kevätlukukausi ma 10.1.- la 4.6.

* Lisäksi koulut saisivat luvan tehdä kolme lauantaitatyöpäivää.

TOISELLA SIJALLA (12 ääntä) Vaihtoehto 3 (koulu alkaa jo 12.8., viikon syysloma, melko pitkä joululoma)

KOLMANNELLA SIJALLA (8 ääntä) Vaihtoehto 1 (lyhyt syysloma, melko pitkä joululoma)

VIIMEISELLÄ SIJALLA (2 ääntä) Vaihtoehto 4. (koulu alkaa jo 12.8., syysloma 3 pv, joululoma 22.12. - 9.1.)

PS. LAUTAKUNTA PÄÄTYI MALLIIN Vaihtoehto 1 (lyhyt syysloma, melko pitkä joululoma)
syyslukukausi ti 17.8. - ke 22.12.
syysloma to 14.- pe 15.10.
joululoma to 23.12. - to 6.1.
kevätlukukausi pe 7.1. – la 4.6.

Vaihtoehdon selostus ja perustelu:Koulun henkilökunta pitää suunnittelupäivän ma 16.8.Syysloma 2 pv. ESITYSTÄ MUUTETTIIN niin, että "Lisäksi peruskouluilla on oikeus vaihtaa 2 ja lukioilla 3 koulupäivä vapaaksi tekemällä lauantaityöpäiviä

Kiireen kesytystä ja kivaa kohellusta kaikkiaan

KUVA: Lapsissa on virtaa. 6.-luokan tyttöjä Unicef-juoksuradalla. Kuvan on ottanut Raija Herrala.

KESKIVIIKKOAAMUN yt-istunnon pääteemana oli kiireenkesytys. Käsitteen on kehittänyt kirjailija Anja Kulovesi-Leino, joka oli yksi PRO REXI-seminaarin luennoitsijoita. Syysloman jälkeen oli hyvä tarttua työkuormitusta aiheuttaviin tekijöihin, joista yksi on kiire. Kulovesi-Leinon message on, että kiire myös tehdään itse - tai kääntäen siihen ainakin voidaan itse vaikuttaa. Meidän talossa käynnistyy nyt kiireekesytystalkoot a) yhteisön tasolla ja b) jokaisen henkilökohtaisella tasolla.

Yhteisön tasolla etenemme näin:

1. Pidämme yksinkertaista kiirepäiväkirjaa. Illalla annamme (toivottavasti myös kirjaamme) päivän kiireen määrälle arvosanan 1-5 (leppoisa- täysin hektinen). Tavoitteena on luoda yhteinen käsitys kiireestä ja ehkä löytää myös viikonpäivät, joissa se on suurin.

2. Viikon ajan taukotuvassa on laatikko, johon pudotetaan "kiviä". Kivi on jokin seikka, joka juuri nyt estää itse kutakin onnistumasta työssä (joku asia ei toimi, vie liikaa aikaa jne.). Kivi kirjoitetaan lapulla toiveena tyyliin: "Kun aloitan liikuntatunnin, toivon, että välineet ovat omilla paikoillaan".

3. Ensi viikon YT:llä prosessi jatkuu. Käymme kivikasaa läpi. Yhdistelemme kiviä, laitamme niitä kuormitusjärjestykseen. Pohdimme, mitkä voimme ratkaista, minkä kivien hiertymää voimme jonkin verran rasvoilla hoitaa ja minkä kivien kanssa on vainnopittava elämään.

4. Prosessin seuraava vaihe on päästä yksimielisyyteen tehtävistä, joista ajan loppuessa emme missään tapauksessa tingi. Kiire ei kesyynny, jollemme myös pysty listaamaan asioita, joita alamme tehdä kevyemmin tai fiksummin (puramme esim. moneen kertaan tekemisen) ja joiden tekemisen lopetamme kokonaan (ns. DO NOT DO-lista).

5. Prosessin viimeinen vaihe on löytää ja ottaa käyttöön oikeat keinot purkaa ne kivet, jotka ovat yhteisöä kuormittavimpia ja omista ratkaisuistamme riippuvia. Tässä vaiheessa tarvitaan ideagenerointia ja yhteistä sitoutumista ja seurantaa..

Henkilökohtaiselle tasolla etenemme näin:

1. Tämän lukuvuoden kehittämiskeskustelujen pääteemana tulee olemaan kiireen kesytys. Rehtorina laadin teemalistan, jonka pohjalta keskustelu käydään.

2. Tavoitteena on keskustelun kautta löytää jokaisen oma kiirehtijätyyppi ja hahmotella työhyvinvointiohjelma, jossa energiaa tuottava perustehtävä kirkastuu ja jossa myös tunnistetaa kuormittavat asiat, jotka (1)tehdään tänä vuonna kevyemmin,(2) siirretään toisille tai (3) joihin ei enää käytetä aikaa.

Muuta kivaa kohellusta

KUVA: Mikko Salonen, Ilpo Salonen ja minä. Kuvan otti Janne Oinonen.

YT: n jälkeen koko koulu osallistui Unicef-kävelyyn. Salissa oli pieni teemaan liittyvä luento.

Puolenpäivän aikaan riensin virastoon tapaamaan Kanadanmatkan suunnitteluryhmää. Ryhmä ideoi varsin mittavaa useavuotista oppimiskeskuksiinkin vaikuttavaa koulutushanketta ja samalla konkreetimmin matkan observointitehtävää.

Iltapäivään mahtui vielä Oppimiskeskuksen koko koulun näytelmä-sparraus klo 14-17, jonka vedimme yhdessä Jukka Jokirannan kanssa. Lisää tilausuudesta tästä linkistä.

PS.

Minkä arvosanan annan siis itse keskiviikkopäivän kiireelle. Vaikka kuinka nautin päivästä, tempo oli kuitenkin kova. Nelonen.

Ensi lukuvuoden työ-ja loma-ajat. Äänestä!

UOMENKIELINEN opetuslautakunta päättää huomenna 22.10. seuraavan lukuvuoden työajat. Blogin oikeassa reunassa on äänestys. Mikä vaihtoehdoista olisi Sinusta paras. Äänestysaikaa on yksi vuorokausi!! Kipi kapi!

Vaihtoehto 1 (lyhyt syysloma, melko pitkä joululoma)
syyslukukausi ti 17.8. - ke 22.12.
syysloma to 14.- pe 15.10.
joululoma to 23.12. - to 6.1.
kevätlukukausi pe 7.1. – la 4.6.

Vaihtoehdon selostus ja perustelu:Koulun henkilökunta pitää suunnittelupäivän ma 16.8.Syysloma 2 pv. Lisäksi peruskouluilla ja lukioilla olisi oikeus vaihtaa 1 koulupäivä vapaaksi tekemällä 1 lauantaityöpäivä, jolloin esim. 7.1. voidaan pitää vapaana. Kuitenkin Espoossa etenkin lukioissa on toivottu mahdollisuutta viikon syyslomaan, jonka voisi toteuttaa, jos lukioilla olisi oikeus vaihtaa 3 koulupäivää vapaaksi tekemällä 3 lauantaityöpäivää. Myös perusopetuksessa toivottu oikeutta vaihtaa 2 koulupäivää vapaaksi tekemällä 2 lauantaityöpäivää.Tämä malli valmistelun pohjana Espoossa ja Vantaalla.

Vaihtoehto 2 (lyhyt syysloma, pitkä joululoma)
syyslukukausi ma 16.8. – ke 22.12.
syysloma on to 14.- pe 15.10.
joululoma to 23.12. – su 9.1.
kevätlukukausi ma 10.1.- la 4.6.

Vaihtoehdon selostus ja perustelu:Koska koulu alkaa jo ma 16.8, henkilökunnan suunnittelupäivä on pe 13.8. Syysloma 2 pv.Lisäksi sekä lukioilla että peruskouluilla olisi oikeus vaihtaa 3 koulupäivää vapaaksi tekemällä 3 lauantaityöpäivää, jolloin viikon syysloma olisi mahdollinen.Tämä malli valmistelun pohjana Helsingissä.

Vaihtoehto 3 (koulu alkaa jo 12.8., viikon syysloma, melko pitkä joululoma)
syyslukukausi to 12.8. – ke 22.12.
syysloma on ma 11.- pe 15.10.
joululoma to 23.12. – to 6.1.
kevätlukukausi pe 7.1.- la 4.6.

Vaihtoehdon selostus ja perustelu:Koulu alkaa jo to12.8.Syysloma 5 pv.Lisäksi sekä peruskouluilla että lukioilla olisi oikeus vaihtaa 1 koulupäivä vapaaksi tekemällä 1 lauantaityöpäivä, jolloin esim. 7.1. voidaan pitää vapaana.

Vaihtoehto 4 (koulu alkaa jo 12.8., syysloma 3 pv, joululoma 22.12. - 9.1.)
syyslukukausi to 12.8. – ke 21.12.
syysloma on ke 13.- pe 15.10.joululoma to 22.12. – su 9.1.
kevätlukukausi ma 10.1.- la 4.6.

Vaihtoehdon selostus ja perustelu:Koulu alkaa jo 12.8.Syysloma 3 pv.Joululoma alkaa jo 22.12.Lisäksi sekä peruskouluilla että lukioilla olisi oikeus vaihtaa 1 koulupäivä vapaaksi tekemällä 1 lauantaityöpäivä.

Kaikissa vaihtoehdoissa 1- 4 ovat seuraavat asiat yhteisiä: Työpäiviä yht. 188 pv (itsenäisyyspäivä = ma, loppiainen = to, vappu = su).Koulutyö päättyy viikon 22 viimeisenä arkipäivänä, mikä on la 4.6.2011.Talviloma vko 8.Abien koulupäivät päättyvät to 17.2.2011.

Äänestä mikä vaihtoehdoista on paras?

Kokemukset vuoden 2004 opsuudistuksesta

JO TÄNÄ SYKSYNÄ aletaan uusia voimassa olevia, vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteisiin pohjautuvia opetussuunitelmia. Opetushallitus on tosi oikea-aikaisesti julkaissut koonnan rehtorien ja kuntien kokemuksista tuosta prosessista. Kyselyyn vastasi 1 130 rehtoria (reilu kolmasosa kyselyn saaneista ) Perusopetuksenopetuksen järjestäjistä kyselyyn vastasi 189 ( vajaa puolet kaikista ).

PIKALUVUN pertusteella tiivistäisin Eija Kartovaaran kirjoittaman raportin " Opetuksen järjestäjien ja rehtorien näkemyksiä ja kokemuksia perusopetuksen vuoden 2004 opetussuunnitelmauudistuksesta" pääpointit seuraavasti:

OHJAUSJÄRJESTELMÄ TOIMI HYVIN (PAITSI TUNTIJAKO)

OPS- ohjausjärjestelmä oli kokonaisuutena selkeä ja toimiva ja sen eri osat täydensivät hyvin toisiaan. Tätä mieltä oli 86–89 % rehtoreista ja opetuksen järjestäjistä.

Rehtorin mukaan tuntijaon soveltamisessa oli ollut ongelmia. Eniten ongelmia tuottivat: tuntijaon noudattaminen yhdysluokkaopetuksessa (mm. tuntijaon nivelkohta), vapaaehtoisen A-kielen tuntijaon toteuttaminen ja valinnaisten aineiden tuntimäärä (minimi putosi 20:sta 13:een).

Rehtorien mukaan tuntijako oli sopivin seuraavissa oppiaineissa: A1-kieli, äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka ja luonnontieteelliset aineet. Sen sijaan yli puolet rehtoreista piti taito- ja taideaineiden tuntimääriä liian alhaisina. Liian korkeana pidettiin uskonnon/ET:n tuntimäärää. Opetuksen järjestäjien näkemykset olivat samansuuntaisia kuin rehtorien.

OPS-uudistukselle oli asetettu pitkä lista tavoitteita (mm. perusopetuksen yhtenäisyyden vahvistaminen, opetussuunnitelmien riittävän valtakunnallisen yhtenäisyyden varmistaminen, kaiken erityisopetuksen sisällyttäminen samoihin valtakunnallisiin perusteisiin, oppilaanohjauksen merkityksen korostaminen, kodin ja koulun yhteistyön vahvistaminen, oppiaineiden tavoitteiden täsmentäminen oppiaineiden sisältöjen täsmentäminen ja oppilaan arvioinnin yhtenäistäminen ja todistusarvosanojen vertailtavuuden parantaminen). Tavoitteenasettelua pidettiin yleisesti onnistuneena, rehtorit tosin olivat kriittisempiä kuin opetuksen järjestäjät.

Entä näkyvätkö nämä tavoitteet nyt koulujen arjessa? Rehtorien mukaan näkyvät ainakin "jonkin verran". Parhaiten näkyvät oppilashuollon tehostuminen ja erityisopetuksen muutokset. Ehkä heikoimmin tavoitteista näkyvät oppimiskäsitys ja aihekokonaisuudet sekä kieli- ja kulttuuriryhmien tarpeiden huomioon ottaminen.

PERUSTEET OK

• Perusteet ohjasivat sopivasti (70 %) . Tarkkuustaso oli erittäin tai melko sopiva (2/3). Asiat joihin useimmin (1/3) kaivattiin eniten lisäohjausta olivat: erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus, osa-aikainen erityisopetus, hojksiin liittyvät asiat, opetuksen eheyttäminen ja aihekokonaisuudet.
• Hyvän osaamisen kuvaukset olivat tarpeellisia kriteerejä (95 %; päättöarvioinnin osalta jopa lähes 100 %). Yli puolelle riitti, että vain arvosana 8 on määritelty tarkasti. Noin puolet piti sen vaatimustasoa myös sopivana.
• Aihekokonaisuuksia pidettiin tarpeellisina oppimisen ja kasvatuksen kannalta (80-85 %) . Niukka enemmistö vastaajista (52–54 %) kannatti oman tuntiresurssin varaamista aihekokonaisuuksien opettamiselle.

PAIKALLINEN OPS-PROSESSI TÄYTTI VARSIN HYVIN ASETETUT TAVOITTEET

• Opsin käyttöönotto oli sujunut hyvin tai melko hyvin.
• 75 % rehtoreista ja 80 % järjestäjistä oli melko tai täysin samaa mieltä asiaa koskevasta väittämästä ”Kunnan/opetuksen järjestäjän roolin vahvistaminen opetussuunnitelmatyössä oli tarpeen”. (Vuoden 1994 uudistuksessa vastuu jäi paljolti koululle). Prosessi sitoutti kouluja kunnan yhteisiin päämääriin, ja myös kytkökset kunnan strategioihin vahvistuivat (30-40 %). Yhteistyö oli lisääntynyt (80 %). Opettajien yhteinen tavoitetietoisuus oli lisääntynyt (70-80 %). Prosessi oli ollut kouluja innostava (55-70 %), ja uusia pedagogisia ratkaisuja oli löytynyt (50 %). Rehtorien näkemys opetussuunnitelmaprosessin sekä yhteistyötä lisäävistä vaikutuksista että pedagogisesta merkityksestä oli kuitenkin jonkin verran kriittisempi kuin opetuksen järjestäjien.
• Kuinka paljon paikallinen ops nyt sitten ohjaa koulutyötä? Melko paljon (2/3). Mielipiteet siitä, onko ohjaavuus lisääntynyt, jakautuivat.

PERUSOPETUKSEN VAHVUUDET JA HAASTEET

Kyselyssä kartoitettiin myös opetuksen järjestäjien ja rehtorien yleisnäkemyksiä perusopetuksen nykytilasta ja kehittämistarpeista.

Vahvinta osaamista rehtorit arvioivat perusopetuksen tuottavan perustiedoissa ja -taidoissa (1/3), oppimisen taidoisa ja oman oppimisprosessin hallinnassa (1/6). Heikoimmiksi osaamisen alueiksi arvioitiin erilaisuuden kohtaaminen ja ristiriitojen ratkaisu sekä luovuus ja omaperäisyys.

Perusopetuksen opetussuunnitelmaan liittyen rehtoreilta ja opetuksen järjestäjiltä tiedusteltiin, mitä asioita opetussuunnitelman kehittämisessä pitäisi tulevaisuutta silmällä pitäen painottaa nykyistä enemmän. Ykkösasiaksi nousi oppimisen tukeminen, joustavat opetusjärjestelyt ja eriyttäminen (55 %). Seuraavaksi tärkeimpinä pidettiin oppilaiden keskinäisessä yhteistyössä ja vuoro- vaikutuksessa tapahtuvaa oppimista (50 % ). Oppiaineiden välinen integraatio ja opetettavien asioiden tarkastelu laajemmasta näkökulmasta sai kolmanneksi eniten mainintoja (vajaa 40 %).

Molemmilta vastaajaryhmiltä kysyttiin näkemystä perusopetuksen ohjausjärjestelmän kokonaisuuden kehittämistarpeesta ajatellen tulevaisuuden oppimista. Lähes 60 % opetuksen järjestäjistä arvioi, että valtakunnallinen ohjaus yleensä on säilytettävä ennallaan. Rehtorien näkemys asiasta oli hyvin samanlainen. Paikallinen liikkumavara tuntijaossa jakoi mielipiteitä. Myös kunnallisen ohjauksen määrän oltiin tyytyväisiä (73- 77 %). Koulun päätösvallan säilyttämistä ennallaan kannatti lähes 70 % opetuksenjärjestäjistä ja 52 % rehtoreista. 40 % rehtoreista toivoi lisää päätösvaltaa kouluille.

Ks. tarkemmin tästä linkistä