KUVA: Palaako hygienia taas kunniaan? Kuva puhtaustarkastuksesta vuodelta 1939 on teoksesta "Koko kansan koulu- 80 vuotta oppivelvollisuutta".
PALAAN viime viikon keskiviikolla avaamaani sikainfluenssa-teemaan, niin ikävä kuin aihe onkin. Virikkeenä on Hesarin tämän aamun uutinen: "Sikainfluenssa uhkaa sulkea syksyllä kouluja, päiväkoteja ja terveyskeskuksia". Juttu löytyy tästä linkistä.Saman lehden pääkirjoituksen otsikko on "sikainfluenssa uhkaa koulujen alkua", ja siinä pohditaan myös koulujen alkamisen siirtämista.
Hesarin mukaan päiväkoteja, kouluja ja terveysasemia saatetaan joutua sulkemaan pääkaupunkiseudulla mikäli H1N1-virus riehuu ennen kuin kansa ehditään rokottaa. Nykytietojen mukaan rokote saadaan Suomeen syyskuussa, mutta sikainfluenssan leviäminen saattaa kiihtyän jo tätä ennen, kun suurin osa päiväkodeista ja kouluista avautuu. Koulut avaavat ovensa tiistaina 18.8. Sulkemisajaksi veikataan esim. viikkoa.
Jutusta syntyy kuva, että koulun alkua tullee kuvaamaan jompi kumpi vaihtoehto: (1) Rajaamisvaiheen toiminta, jolloin pyritään lähinnä hillitsemään taudin leviämistä mm. ohjeilla käsihygieniasta ja yskimissuunnista. (2) Varsinaisen pandemian vaihe, "Jos siirrytään oikeasti pandemiaan, valtiolta tulee ohjeet. Silloinhan Suomi on tavallaan sotatilassa", kuvaa jutussa Espoossa tartuntataudeista vastaava lääkäri Stiina Zitting. Kolmas vaihtoehto tietysti on, että vaara väistyy (kuten kävi lintuinfluenssan kohdalla). Valitettavasi kovasti näyttöä ei siitä ole.
Jos koulut ovat kiinni
Kuten teemasta aikaisemmin kirjoittamissani lastuissa kirjoitin, säädöksiä koulujen sulkemisesta ei ole. Käytännössä päätöksen tekisivät terveysviranomaiset tartuntatautililain pohjalta. Päätös voisi koskea tiettyjä kouluja, tai se voisi olla laajempi.
Kouluhallinto on toistaiseksi ollut varsin hiljaa koulujen sulkemisuhasta, eikä mediakaan ole sitä osannut hätyytellä. Varmaankin suunnitelmia poikkeustilannetta varten joku jo työstää. Suomessa on toki suljettu yksittäisiä kouluja määräajaksi esim. homeen vuoksi aikasemminkin, mutta laajemmin koulut ovat olleet kiinni vain talvi- ja jatkosodan aikana. Kokemuksista kertynyttä osaamista on siis vähän. Olisiko tuon poikkeustilanteen järjestelyissä jotain käyttökelpoista mutatis mutandis?
Koulunkäyntia poikkeusoloissa
Jo ennen talvisodan syttymistä koulutyö keskeytyi monin paikoin. Miesopettajat komennettiin ensin ylimääräisiin kertausharjoituksiin ja sitten rintamalle. Oppilaita lähetettiin evakkoon Kouluja käytettiin mm. kokoontumispaikkoina.
Sodan sytyttyä kaikki koulut siirrettiin pois sotatoimialueilta. Oppilaita lähetettiin kaupungeista pommitusten vuoksi turvaan maaseudulle. Koko talvisodan ajan koulunkäynti oli tilapäisluonteista. Koulut tarvittiin majoitus- ja varastotiloiksi sekä sairaaloiksi. Siellä missä se oli mahdollista, koulua pidettiin. Osalla oppilaista ei ollut koko kevään 1940 aikana koulua. Työaikoja lyhennettiin. Oppilaille suositetiin kotiopiskelua.
Vuonna 1941 annettiin jatkosodan vuoksi määräys, että koulunkäynti riippuu olosuhteista.
- Koulua käytiin jopa toisella paikkakunnalla. Oppilaat asuivat tuolloin kouluasuntolassa tms. 15-vuotialla pojilla oli koulunkäynnin vaihtoehtona palvelus ilmavalvonnassa.
- lomia pidennettiin (mm. perunannostoloma)
- kotiopiskelua suositeltiin sille ajalle, kun koulutyö oli kesketynyt. Ehdotettiin, että oppilaat kävisivät näyttämässä kotitehtävänsä opettajalle.
- radiosta kuunneltiin oppitunteja
- ylioppilaskirjoituksia pidettiin, ja niihin otettiin osaa myös rintamalla. Pommitusten aikana käveltiin solmunarussa pommisuojaan, ettei kukaan lunttaisi. Keväällä 1944 kaikki julistettiin ylioppilaiksi ilman kirjoituksia.
- mm. helmikuun 1944 suurpommitusten vuoksi lapset evakuoitiin taasmaaseudulle.
- oppilaat määrättiin kesän ajaksi työvelvollisiksi.
- opetusta muutettiin. “ Työkoulussa” kerättiin mm. pihkaa, marjoja, lumppuja ja pulloja. Koulusta annettiin vihkot, joihin merkittiin keräilyn tulokset. Palkkioksi saatiin talkoomerkkejä.
-koulukeittolalle kerättiin marjoja ja sieniä sekä tahkiä, herneitä ja perunoita maanviljelijäin jo korkkaamilta pelloilta.
- Suomessa aletaan tarjota ensimmäisenä ilmainen kouluateria vuonna 1943. Ratkaisu oli osa ruumiin kunnon kartuttamista maanopuolustuksen tarpeisiin.
- sodan aikana korostui kurin merkitys. Kasvatuksessa korostui maanpuolustusopetus.
VOIKO noista järjestelyistä ottaa koppia? Ehkä seuraavasti:
- koulunpitoa voi kuvata epäsäännöllisyys. Osalla oppilaita koulua on, osalla ei. Mikäli opettajat sairastuvat/jäävät hoitamaan sairastuneita lapsiaan, heidän oppilaansa saatetaan vapauttaa koulunkäynnistä. Samaan aikaan osalla oppilaista saattaisi opiskelu jatkua. Tilanne voi erilainen kouluttain ja alueittain.
- mikäli keittiöhenkilökunta kaatuu sairaspetiin, ruokailua ei pystytä siellä järjestämään. Sen tietää, että varahenkilöstöä ei löydy.
- siirtyminen ohjattuun kotiopiskeluun/etäopiskeluun. Ne, joilla on kotona netti, voisivat hyvin suorittaa esim. eOpitin tehtäviä. Niissä edistymistä opettajalla on mahdollisuus seurata. Kotona tehtävät opinnot tulisi jäsentää järkeviksi kokonaisuuksiksi. Todennäköisesti varastoissa olevia opetusohjelmia alettaisiin lähettää tv:n ja radion kautta. Lapsille olisi ehdottomasti oltava mielekkäitä tehtäviä. Valvonta jäisi vanhempien kontolle.
- opettajan tehtävien keskittyminen osalle opettaja. Varmaankin osa opettajista keskittyisi neuvontapalveluihin (vanhemmat voisivat soittaa ja kysyä)
- yhteydenpito opettajiin tapahtuisi sähköpostilla ja mm. Wilmaa hyväksikäyttäen. Koska opettajilla ei ole virkatietokoneita, edessä olisi ilmeisesti hankintoja.
EDESSÄ voi siis olla poikkeuksellinen syksy. Jos niin käy, luovuutta ja rohkeaa mieltä tullaan tarvitsemaan. Niin kamala kuin toinen maailmasota oli, mm. Iso-Britanniassa se synnytti aivan uusia lapsikeskeisiä työtapoja, kun koulua jouduttiin pitämään poikkeusoloissa.
Olemme juuri nyt varsin poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa kukaan ei voi olla varma, miten uhka toteutuu. Tällöin voidaan tehdä kahdenlaisia virheitä. (1) yliarvioidaan riski. Osa ihmisistä hermostuu. Pannaan rahaa (turhiin? rokotteisiin.
(2) aliarvioidaan riski. Laiminlyödään valmistatuminen pahemman varalle.
Kumman virheen tekisit mieluummin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti