KUVA: Oman toiminnan arvionnilla on Aurorassa pitkät perinteet.
JA TÄNÄÄN viimeisen perusopetuksen laatukriteerin kimppuun. Aiemmin olen jo käynyt läpi osiot: 1-2-3-5-6-7-8-9-10. Nyt on vuorossa osio 4: Arviointi.
Kertauksen vuoksi: mallissa on päädytty 10 laadun ulottuvuuteen: (1) johtaminen, (2) henkilöstö, (3) taloudelliset resurssit, (4) arviointi , (5) opetussuunnitelman toteuttaminen, (6) opetus ja opetusjärjestelyt,(7) oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki, (8) osallisuus ja vaikuttaminen, (9) kodin ja koulun yhteistyö ja (10) oppimisympäristön turvallisuus. Kustakin laadun ulottuvuudesta on sitten laadittu erillinen laatukortti usein erikseen kunnan ja erikseenkoulun tasolle.
Arvioinnin laatu
Kuvausosassa muistutetaan mieliin koulutuksen arviointijärjestelmän kehittävä tavoite: "hankkia ja analysoida tietoa koulutuspoliittisen päätöksenteon ja koulutuksen kehittämisen pohjaksi, oppilaiden oppimisen edellytyksien parantamiseksi sekä opetustoimen henkilöstön työn ja koulujen kehittämisen tueksi". Arviointijärjestelmä muodostaa perustan opetuksen laadun kehittämiselle.
Perusopetuksen arviointijärjestelmään kuuluvat (1) kansallinen oppimistulosten seuranta (mm. Espoossa vuosittain jonkin aineen osalta 5.-6.-luokilla), (2) muut ulkopuoliset arvioinnit (esim. Pisa), (3) opetuksen järjestäjän ja (4) koulujen itsearviointi sekä (5) arvioinnin eettiset periaatteet (esim. se, että kouluja ei rankata viranomaisten toimesta).
Mitä sitten arvioidaan? Perusopetuksen tuloksellisuutta, joka on Suomessa jäsennetty kolmeen ala-osaan: (1) toiminnan vaikuttavuus (miten opetussuunnitelma ja opetuksen tavoitteet toteutuvat), (2) taloudellisuus ja (3) tehokkuus.
Opetuksen järjestäjän edellytetään kehittävän systemaattisesti toimintaansa arviointitulosten ja saadun palautteen pohjalta.
Arvioinnin laatuun kuuluvat selkeät tavoitteet ja toimintaperiaatteet sekä työssä tarvittavat riittävät voimavarat ja riittävä arvioinnin asiantuntemus. Arvioinnin on oltava suunnitelmallista, säännöllistä, monipuolista ja vertailukelpoista. Siihen kuuluu opetuksen järjestäjän ja koulujen omat arviointisuunnitelmat, joiden perustana ovat paikalliset sivistyspoliittiset kehittämisohjelmat, toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä muut mahdolliset asiakirjat, ja joissa otetaan huomioon muu arviointi.
Kriteerit arvioinnille
Arviointi- ja kehittämistoimintaa toteutetaan systemaattisesti ja suunnitelmallisesti.
Opetuksen järjestäjällä ja koululla on toimintansa tarpeisiin soveltuva arviointijärjestelmä.
Arviointijärjestelmän tuottamaa tietoa käytetään opetuksen kehittämisessä sekä toiminnan ja talouden suunnittelussa.
Opetuksen järjestäjän ja koulujen arviointiosaamista kehitetään suunnitelmallisesti.
Opetuksen järjestäjällä ja koululla on yhteisesti sovitut arvioinnin periaatteet. (ja tieto kulkee). Ihan ok, mutta kuvaus liikkuu kovin abstraktilla tasolla.
HAASTEITA AURORAN KOULULLE
ESPOO on hoitanut järjestämänsä opetuksen arvioinnin asiallisesti jo pitkään. Aurora oli niiden pilottien joukossa, jotka aloittivat arviointitoiminnan jo 90-luvulla. Arvioimme toimintaa monipuolisesti, ja tuloksia esitellään mm. YT-istunnoissa, johtokunnassa ja Koti & Oulu ry:n kokouksissa. Olemme oppineet, että tuloksia tulee myös analysoida yhdessä vastaajien kanssa. Luulen, että tässä suhteessa voimme olla varsin tyytyväisiä arvioinnin laatuun.
Espoolla on arviointijärjestelmä (mm. EFQM ja Kunta10), mutta en ole ihan varma, miten laajasti se kattaa erilaiser sivistysohjelmat. Myös siinä, kuinka tuloksia on hyödynnetty systemaattisesti kuntatasolla, saattaa olla vielä tekemistä. Esim. Auroran arvoinneissa vanhemmat ovat tosi pitkään esittäneet tyytymättömyyttään koulutiloihin. Peruskorjaukseen on kuitenkin vielä vuosia aikaa. Uskallan väittää, että koulun tasolla arviointituloksiin on paneuduttu, ja että korjausliikkeitä on arvionnin pohjalta tehty.
- Arviointiosaamista täytynee hankkia opettajille (aikaisemmin koulutetut ihmiset ovat jo muualla töissä).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti