KUVA: OAJ:n juliste jolla lobattiin kouluasioita kunnallisvaaleissa. Kuva lainattu netistä.
VIIMEISEN lomapäivän kunniaksi päätin lukea puolueohjelmia. Olenko tullut hulluksi? En todellakaan. Tekniikka on upeaa. Netistää löytyy POHTIVAn tietovaranto, jossa on yhteensä 829 ohjelmaa vuosilta 1880 - 2008 kaikkiaan 57 puolueelta. Jatkossa kokoelma tulee kattamaan kaikki puolueohjelmat 1800-luvun lopulta nykypäivään. Ohjelmia voi selata puoluettain tai muin ehdoin järjestettynä ja niihin voi kohdistaa sanahakuja. Palveluun pääsee tästä linkistä.
SIISPÄ otin aamujumpaksi tehtävän käydä läpi 2000-luvun puolueohjelmat. Tein kolme hakukierrosta, sanoilla koulutus, perusopetus ja peruskoulutus. ja luin tekstejä etsien niistä koulutuspoliittisia puroja, ideanpoikaisia jne.
PIKALUVULLA yleiskuva puolueiden suhtautumisesta koulutukseen on hyvin myönteinen, tyytyväinen jopa ylpeä. Peruskoulu antaa vankan sivistyspohjan, lukee perussuomalaistenkin paperissa. Jäsensin havaintoni seuraavasti:
Puolueohjelmat ja oppiaines
Suurimmat oppiaineita koskevat paineet näyttäisivät liittyvän taito- ja taideaineisiin (erityisesti kristillisille ja vihreille tärkeää), kielten opetukseen (mm. SDP ja RKP haluavat lisää, Perussuomalaiset poistaisivat pakkoruotsin) ja liikunnan opetukseen (Kokoomukselle tärkeää, samoinkuin huumevalistus).
Aihekokonaisuuksista yrittäjyyskasvatusta kannatetaan laajasti. Mainintoja on myös kansainvälisyys- ja mediakasvatuksesta ja vihreillä ympäristökasvatuksesta.
Laajemmin sisällöissä painopiste näyttäisi olevan koulutuksessa siirtymässä ammatilliseen koulutukseen. Perussuomalaiset ehdottavat jopa yliopistokoulutuksen vähentämistä. Työmarkkinoiden ja koulutustarjonnan yhteensovittaminen on yleisesti tärkeää.
Kepun papereissa nousee esiin myös haaste elämänhallinnan kehittämiseen.
Puolueohjelmat ja oppilasaines
Koulutusta halutaan järjestää kaikenikäisille. Oppiminen jatkuu papereissa läpi elämän. RKP:n ja kristillisten ohjelmissa toivotaan kaikille "omien edellytysten mukaista koulutusta"
Suloisen yksimielisiä ollaan siitä, että koulutus on hyvä syrjäytymisen estolääke (kokoomuksen ilmaisu). Kepun papereissa luodaan "tarvittaessa ... nuorelle henkilökohtainen oppimis- ja työllistymispolku."
Vasemmistoliitosta Kokoomukseen halutaan kaikille opiskelupaikka peruskoulun jälkeen. Uusuomalaisten koulutus halutaan myös kuntoon. Toisenlaisesta etnisestä taustat tulevat olisi otettava mukaan yhteisöön.
Vasemmistoliitto ja Kepu kantavat huolta vammaisista, vihreät vähemmistöryhmistä (mm. romaneista) ja perussuomalaiset riskiryhmien erityisopetuksesta.
Erityisopetusta tunnutaan haluavan jopa lisää. Konkreetteina keinoina syrjäytymisen estämiseen ovat myös lisäopetus, erilaiset omapolkuratkaisut, työpajat ja oppisopimuskoulutus sekä vaihtoehtoiset koulutusmuodot (RKP).
Koulutuksen pääfunktio
Lähes kaikki puolueet ovat sitoneet koulutuksen nimenomaan työelämän tarpeisiin. Erityisesti lääkäreitä halutaan lisää. Kristilliset haluavat koulutusta, joka tuo työtä. Koulutuksen on tuettava uuden työn syntymistä, kirjoittaa vasemmistoliittokin.
Sivistystehtävä vilahtaa papereissa, ehkä eniten kepulaisissa ja SDP-läisissä. Kepu puhuu myös henkisestä kasvusta ja persoonallisuuden kehittämisestä. Kokoomus kirjoittaa nuorten tarpeiden huomioonottamisesta.
Kepun lisäksi kristilliset nostavat esiin koulun merkityksen hyvinvoinnin kannalta.
Kristilliset nostavat esiin koulun tehtävän tukea kotia kasvatustyössä..
Rakenteellisia ajatuksia
Yhtenäisestä peruskoulusta puhutaan (vain) muutamassa 2000-luvun alun paperissa. Sitten teema katoaa. Useat puolueet ovat pikemminkin huolissaan esiopetuksen ja peruskoulun ja toisaalta peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen nivelestä kuin peruskoulun sisäisestä. SDP toivoo lisää erityisopetusta nimenomaan yläluokille.
Kyläkoulujen tappaminen halutaan yleisesti lopettaa.
2000-luvun alussa eli vielä SDP:n papereissa idea koulusta oman asuinalueen monitoimikeskuksena.
Koulujen erilaistuminen
Koulujen erilaistumista puolueet tarkastelevat kahdesta näkökulmasta. Toisaalta ollaan huolissaan opetuksen laadun tasa-arvosta. Vasemmistoliitto ehdottaa eräänlaista positiivista diskriminointia. Kristilliset - ainoana puolueena- nostavat esiin koulujen erilaistumisen rikastavuuden.
Tehokkuusajattelu
Teksteissä esitetään vastakkainajattelu, onko koulutus hyödyke vai palvelu.
Pääosa puolueista näyttää lupaavan kouluille lisää rahaa: tuki- ja erityisopetukseen, jakotunteihin, aamu - ja iltapäivähoitoon, oppilashuoltoon, avustajien vakinaistamiseen. Vasemmistoliitto haluaa, että kouluihin panostetan asukkaiden toivomalla tavalla.
RKP kulkee omaa polkua: Se peräänkuuluttaa tuottavuutta. Menot on sopeutettava valtion tuloihin. Se ehdotti jo 2004 - kunnarajojen ylittävää koulunkäyntiä. Kepu ehdottaa verkko-opetusta haja-asutusalueille ja kristillset ikäihmisille.
Tehoa haetaan välivuosien vähentämisestä ja mm. muuntokoulutuksesta. Liikakoulutuksesta ovat kristityt huolissaan. Kokoomus taas siitä, että ihmisiä koulutetaan aloille, joilla ei ole työtä (ei vain muotialoille).
Opetus vuorovaikutustapahtumana
Luokkakokoja lupaavat pienentää kaikki puolueet. Opettajien halutaan olevan päteviä. Opetuksen toivotaan olevan laadukasta, ihmisläheistä ja yksilöllistä.
Vihreillä on selkeä lapsinäkemys. " Koulujen viihtyvyyttä tulee parantaa pienentämällä luokkakokoja, lisäämällä taito- ja taideaineita sekä kehittämällä kerho-, aamu- ja iltapäivätoimintaa. Lasten on annettava olla myös lapsia eikä koulutusta saa alistaa tehokkuusajattelulle. Kristilliset haluavat lisää mahdollisuuksia taiteen tekemiseen ja esiintymiseen. Myös kokomus haluaa yksilöllistä opetusta.
Vihreät haluavat oppimisympäristön olevan rauhallinen. Kokoomus taas tekisi koulujen työympäristöt viihtyisimmiksi. Kristilliset nostavat esiin kiusaamisen torjunnan.
Menetelmiin ei puututa. RKP kannattaa kielikylpyopetusta. SDP kehuu EU:n opiskelijavaihto-ohjelmia.
Yhteenvetoa
PIKALUVUN perusteella puolueohjelmista ei juuri löydy uusia koulutuspoliittisia ideoita. Mielenkiintoista että suomalaispuolueille ei ole koulutuksen osalta unelmia, joita tavoitella. Oikeastaan kaikki, mitä ehdotetaan on vain pientä "hiontaa ja putsausta". Näkemys hyöty- ja työelämäsidoksisesta koulutusajattelusta sai pika-analyysissa vahvistusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti