MINULLE oli uskottu haastava tehtävä vetää perjantaiaamulle sijoitettu työpaja OECD:n "Improving School Leadership"- raportin pohjalta. Niinpä sain kutsun osallistua jo torstai-iltana juhlaillalliselle oikein puheenjohtajien pöydässä. Vierustovereitani olivat mm. Suren vs. puheenjohtaja Jukka Kuittinen, perus-ja esiopetuksen päällikkö Irmeli Halinen ja erityissuunnittelija Jorma Kuusela Opetushallituksesta sekä Hollolan lukion rehtori Kimmo Laitinen. Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen, Espoon sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä ja nykyinen Kokkolan sivistysjohtaja Peter Johnson olivat ihan puhe-etäisyydellä.
KUVA: Ilta alkoi Aulis Pitkälän maljapuheen jälkeen Espoon kaupunginmuseon asiakkuuspäällikkö Marianne Långvik-Huomon alustuksella Espoon 550-vuotisesta historiasta. 
KUVA: Alustuksen jälkeen syötiin monipuolinen alkusalaatti; pääruokana oli maukasta peuraa. Kakun, jälkiruokajuuston ja kahvin nautin, mutta konjakki autoilijan oli syytä jättää väliin.Illan pöytäkeskustelussa otettiin kantoja mm. käytösnumeroihin, ylioppilaskirjoitusten tulosten julkistamiseen ja tulosvastuuseen. Kaikessa sovussa. Kuuselan Jorman kanssa muistelimme OKL-aikoja, ja tarkistimme lyhyesti, että tieteenfilosofiset ajatuksemme ovat ajan tasalla.
AULIS PITKÄLÄ piti illan päätöspuheen. Hän kertoi koulukaupunki Espoon näkymistä. Parhaillaan selvitetään, olisiko järkevää siirtää päivähoito koulutoimeen. Talouspuolella varaudutaan leikkaamaan menoja noin 2 %. Pitkälä korosti, kuinka tärkeää on, että rehtoreilla, kunnan ja valtion hallinnolla on yhteiset tavoitteet. Isona haasteena hän piti koulutuksen arvioinnin kehittämistä. Nyt tilanne on kovi sekava.
PERJANTAI aamu avasi pääjohtaja Timo Lankinen, joka kertoi Opetushallituksen ajankohtaisista asioista. Laitos on palaamassa vuodenvaihteen tienoilla Hakaniemeen. Organisaatiota tullaan uudistamaan. Tehtävätkin muuttuvat jonkin verran. Opetushallitukselle tulee jäämään nimenomaan oppimistulosten arviointi, jonka pohjalta voidaan arvioida opetussuunnitelman toteutumista. Valitettavasti henkilöstöä tullaan joutumaan vähentämään.
KLO 9.30 sain Macin toimimaan paikallisen dataprojektorin kanssa. Ratkaisuna oli rastittaa näytön peilaus (pidäpä, Martti mielessä). Esittelin tiiviisti OECD- raportin perusjuonen siitä, kuinka kaikkialla OECD-maissa ollaan huolissaan koulunjohtamisen tilasta. Rehtorit uupuvat työtaakan alle yrittäessään hoitaa yksin kouluaan, heillä teetetään vääriä asioita, he saavat työhönsä liian vähän koulutusta ja tukea ja palkkaa. Niinpä monessa maassa alkaa olla jo todella vaikeaa korvata eläkkeelle siirtyviä rehtoreita. Havainnollistin rehtorin työn rajattomuutta tämän kesän omakohtaisilla kokemuksilla.
Sitten jakauduimme ryhmiin. Jaoimme kokoamani ja suomentamani ojenteen 25 sivua luettavaksi neljässä eri porukassa (a-b-c-d), opetimme tekstinpätkät toisillemme ja lopuksi ideoimme, kuinka raportin neljää keskeistä tavoitetta (1. Työtehtävien karsinta ja priorisointi, 2. Koulun sisällä ja koulujen kesken Jaettu johtajuus 3. Oppilaiden osaamisen kannalta oleellisesti vaikuttavien johtamistaitoihin kouluttaminen ja 4. Rehtorin ammatin vetovoimaisuuden edistäminen) voidaan edistää itse kukin omalta paikaltaan omassa työssä, koulussa, kunnassa, alueella ja koko Suomessa.
TÖIDEN jakaminen nousi esitetyissä ideoissa vahvasti esille. Koulun tasolla on järkevää mm. jakaa vastuualueita. Kajaanissa ollaan toteuttamassa kokeilua, jossa kaikkien koulujen edustajat laativat yhdessä ideoita täydennyskoulutukseen, ja rehtoritiimit etsivät niille sopivan toteuttamismuodon. Ensimmäisen vuoden teemana ovat aihekokonaisuudet. Näin jaetaan osaamista ja irroittaudutaan liiallisesti sitoutumisesta vain yhteen kouluun.
Rehtorin pätevyysvaatimuksia haluttiin nostaa. Tehtävän onnistuneeseen hoitamiseen ei riitä, että osaa koululait. Kaikille rehtoreille haluttiin oikeus mentorointiin. Mentoroinnista pitää maksaa sitä tekeville korvaus. Alueilla kannattaisi järjestää useille kunnille yhteistä rehtorikoulutusta. Näin on toimittu mm Etelä-Pohjanmaalla, jossa yhdessä Microsoftin kanssa on järjestetty koulutusta verkko-oppimisessa.
Palkkauksen osalta ehdotettiin muutoksia. Rehtorin on tienattava enemmän kuin lehtori. Tilanne, että esimies tienaa vähemmän kuin alainen, ei ole rehtoriksi rekrytointiin houkutteleva.
Rehtorin ammattin vetovoimaisuutta lisäisi paitsi parempi palkka myös nykyistä aktiivisempi ja rohkeampi osallistuminen julkiseen keskusteluun. Tärkeää on myös, että tapa, jolla rehtoreita johdetaan, viestittäisi ammatin arvostusta.
Keskustelu oli vilkasta. Ehkä pisin sessio käytiin siitä, pitäisikö luopua rehtorin opetusvelvollisuudesta. Erityisesti pienillä kouluilla opetusta on niin paljon, että keskittyminen johtamiseen on jo vaikeaa. Taisin jäädä vähemmistöön todistaessani, että minun olisi omalla kohdallani vaikea ajatella pedagogista johtamista, jos en itse saisi lainkaan opettaa.
AAMUPÄIVÄN paja päättyi klo 12, vartin aikataulusta myöhässä. Mutta hyvin lounaalle vielä ehti. Tarjolla oli buffet-tyyppisesti monenlaista salaattia, kaloja ja mm. kanaa.
KAKSIPÄIVÄISEEN seminaariin oltiin hyvin tyytyväisiä, sellainen kuva minulle jäi. Opetushallituksen vs. kehittämisjohtaja Jorma Kauppinen kiitti Surea järjestelyistä ja toivoi yhteistyön jatkuvan, jopa uudenlaisinkin muodoin. Minä sain päivien puheenjohtajala kapteenin sukat. Näytän se koululla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti