NELJÄ KOULUPÄIVÄÄ kunnialla hoidettu. Hieno suoritus. Henkilökunta ja lapset ovat venyneet ja joustaneet.
AURORAN osastolla on ollut rauhallista ja iloista. Siitäkin huolimatta, että Turvallisen iltapäivän (TIP) konsepti moninkertaistui. Vähän muuten tuntui hienolta katsoa MTV3:n aamutv:tä, jossa haastateltiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Mirjam Kallandia. Hän oli huolissaan siitä, että koulujen alettua moni lapsi on iltapäivällä pitkään yksin kotona. Jutun otsikko oli raju: "MLL: Lapsen yksinäinen iltapäivä on laiminlyönti" .
Yksinolo on Kallandin mukaan yksi laiminlyömisen muoto. Liian varhain liian paljon yksin olleilla on riski varhaiseen päihteidenkäyttöön ja masennukseen. Kallandin mukaan alle 12-vuotiasta ei saisi jättää yksin.
Olemme Aurorassa etuoikeutettuja. Yhdenkään vanhemman ei tarvitse meillä jättää lastaan yksin kotiin. Kaikki halukkaat on otettu Tippiin. Hyvä Sari & al!
KALAJÄRVEN osastossa hommat ovat sielläkin edistyneet hyvin, mutta jatkuva reissaaminen vie voimia niin oppilailta kuin opettajiltakin. Vielä ensi viikolla pääosalla 5.-6.-luokkien oppilailla on hieman lyhyempi kouluviikko. Se on tarpeen. Näyttää siltä, että vanhemmille suunniteltua tiedotustilaisuutta on pakko siirtää aikataulusyistä kolmannelle kouluviikolle.
PAKKO tunnustaa, että koulun alku ei ole koskaan vienyt minulta itseltäni näin paljon voimia. Kai sitä on tullut vanhaksi. Lanasin samoin kuin viime vuonna hallintoasioita syrjään jotta sain keskittyä luomaan tsemppihenkeä. Perjantaina hoitamattomien asioiden kasa oli kasvanut sietämättömäksi, ja sumaa oli pakko alkaa purkaa loppuyöstä. Pääosa jäi vielä viikonlopulle.
Viikon kohokohta oli hanurivälitunti ekana koulupäivänä. Kolmasluokkalainen poika pysähtyi kuuntelemaan, ja tokaisi: " Antaisin lantin, muttei ole!". Humooria!
KOLUMNISTIURA ESSESSÄ näytti tällä viikolla hieman kompastelevan. Kesäkuinen kirjoitukseni "Miesopettajat, katoava kanta" (osoitteessa http://www.esse.fi/content/view/925/35/ ) on saanut aikaan reipasta vastakirjoittelua (http://www.espoonseurakunnat.fi/phpBB3/viewtopic.php?f=10&t=43). Luulen, että vastaukseni kritiikkiin ei rauhoita naisopettajien kunniaa valvovia.
OIKAISU
Tämän viikon Essessä julkaistu kolumnini "Koulu paloi" on saanut ystävällistä palautetta; moni on pysähtynyt hämmästymään lapsille kolahtavan korvaussumman kohtuuttomuutta.
Aamulla sain puhelun yhdeltä mukana olleen pojan äidiltä. Hänen mukaansa kaikkien poikien perheissä tehdään isoa surutyötä, eikä poikien osuutta tapahtumaan kiistetä. Hienoa, että niin on. Pienellä kylällä on tärkeää, ettei tulipalossa mukana olleita poikia tai heidän perheitään syyllistetä. Siihen ei ole aihetta. Kärsimystä on jo ihan riittävästi. Minulla sen sijaan on aihetta pahoitella jutun tämän osan näille perheille aiheuttamaa mielipahaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti