Manifesti: Tulevaisuuden koulu

KUVA: Lainattu netistä hakusanalla "Future school"

AJATTELIN näin hiihtoloman kunniaksi julkaista Manifestin Tulevaisuuden koulusta. En rasita lastun lukijoita ajovoimien esittelyillä (Iso G, teknologia, väestökehitys, kansainvälistyminen, maahan- ja maassamuutto, muuttuva lapsuus, uusliberaali ideologia, veroasteen alentaminen...). Ohitan myös tällaiseen pohdintaan liityvän olettamusperustan kuvauksen (ihmiskuva, opetusnäkemys, koulun yhteiskunnalliset funktiot). Esittelen suoraan tulevaisuutekojen listan, joka minun käsittääkseni yrittää vastata edessä olevien vuosien haasteisiin. Suorastaan hihkuisin kommentteista tai vaatimuksista perusteluiksi.

TULEVAISUUSTEOT

1. Tällaiseksi meidän tulisi nuoriamme kasvattaa (kasvatuksen päämäärä)

Kasvatuksen päämääränä tulisi olla nuori, jolla on
-riittävä yleissivistys ja yleisosaaminen
-oppimistaidot: oman osaamisen jakamiset taidot. Kykyä kytkeytyä omaa osaamista täydentäviin tahoihin. Tietotuotteiden tuottaminen (artikkelit, esseet, mainokset...). Tietotyön (oppimisen) eri vaiheiden hallinta (tiedon haltuunotto, työhön ryhtyminen, työnjakaminen kunkin osaamisalueita optimaalisesti hyödyntäen, virikkeiden antaminen toisille, oman osaamisen antaminen toisten käyttöön, ohjeiden noudattaminen, työn loppuunsaattaminen, aikataulussa pysyminen)
- muutoskykyä (kyky toteuttaa uudistus. Kyky sopeutua. Innovaatiotaidot. Luovuus.
- johtamisen taidot. Kumppanuuden taidot. Alaisen taidot. Palvelutaidot. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Tiimitaidot (erilaiset tiimityön työnteko- ja ilmapiiriroolit). Mukaan tunkeutumisen taidot. Taidot tehdä kompromisseja ja ratkoa erimielisyyksiä.
- ehjä pää; hän tuntee itsensä
-luovuutta ja kykyä välittää
-kestävyyttä ja sitkeyttä.(Kosmos koettelee), Kykyä itsensä psyykkaamiseen. Ja terve Itsetunto.
-kykyä huolehtia itsestään, fyysisestä ja henkisestä kunnostaan
-elämäniloa ja positiivisuutta
-kykyä kommunikoida monella kielellä
-työtaitoa (ennakkoluulottomuus uutta kohtaan) ja
-kilpailun kestokykyä.

2. Tällaisia asioita/sisältöjä opetusohjelmassa tulisi olla (kasvatuksen sisällöt)

Oppimäärän osalta tulisi harkita, riittääkö nykyinen oppilaan viikkotuntimäärä ja onko kouluaika nyt jaksotettu järkevästi. Ehdottaisin itse viikkotuntimäärän nostamista keskimäärin neljällä. Samalla syntyisi mahdollisuus lyhentää perusopetusta kahdeksanvuotiseksi, jos niin halutaan.

Oppisisällöt tulisi jakaa kahteen osaan 1) kaikille tarjottavaan ydinosaamiseen ja 2) valinnaisiin, itsen toteuttamisen kannalta tärkeään osaamiseen.

Oppiaines tulisi moduloida. Osan voisi ryhmittää nykyisten oppiaineiden mukaan. Osa sisällöistä tulisi koostua innovatiivisuutta lisäävistä eri aineita ennakkoluulottomasti yhdistävistä kokonaisuuksista (ns. aihekokonaisuudet). Opetusaikaa tulisi erityisesti antaa eheyttäville kokonaisuuksille, jotka toteutettaisiin opettajien yhteistyönä. Osa moduleista voisi olla euroopan tasoisesti standardisoituja (toki lokalisoituja)

Tulevaisuuden kannalta tärkeitä kokonaisuuksia olisivat:

1. Luku- ja kirjoitustaito (äidinkieli ja medialukutaito yhdessä; tietotyö)
2. Arjen matematiikka ja matemaattiset ongelmat
3. Kulttuuritieto: nuorisokulttuuri, vieraat kulttuurit, uskonnot, tavat, arvo, maantieto, kaikille yhteinen katsomusopetus
4. Ympäristö- ja luonnontieto: fysiikka, kemia, biologia, kotiseutuoppi, ekologia
5. Teknologiatieto: tekniikan historia, tekniinen työ, fysiikka ja kemia. Tieto- ja viestintätekniikka.
6. Ihmisenä kasvu: Itsetuntemus. Tunnetaidot. Arvot. Suvaitsevaisuus.Taito kuunnella erilaisia mielipiteitä, kun oma mielipide on varma. vuorovaikutustaidot, tapakasvatus, psykologia, tunteet, seksuaali- ja perhekasvatus
7. Yhteiskuntatieto (demokratia, tulevaisuuskasvatus, muutostieto, työn historia ja tulevaisuus, liike-elämän taidot, taloustieto, talouden logiikka, laillisuuskasvatus).
8. Kielet ja kulttuuriosaaminen (myös muut kuin englanti) Kielen yhteydessä maantieto
9. Liikunta- ja terveyskasvatus (vastuuta omasta terveydestä, ergonomia)
10. Taide- ja taitoaineet, joko itsenäisinä tai yhdistettyinä toisiin aineiden kursseihin. Luovuus. Muotoilu. Kokeilu. Keksiminen.

Oppiaineista jättäisin pois uskonnon ja elämänkatsomustiedon. Maantieto jakautuisi useaan kokonaisuuteen.

Sisällöt tulisi muotoilla ratkaistavina ongelmina, tehtävinä tai projekteina. Oppimäärässä tulisi hyväksyä eritasoisia sisältöjä ainakin valinnaisen oppimisen osalta.

Oppilaalla tai oppilasryhmällä tulisi olla oikeus antaa näyttö osaamisestaan myös perusopetuksessa ja saada jo osaamiensa asioiden tilalle korvaavaa opetusta.

3. Tällaisia menetelmiä kannattaisi opetuksessa suosia (kasvatuksen menetelmät)

Tulevaisuuden koulussa tulisi noudattaa seuraavia pedagogisia ja didaktisia periaatteita:

1. Asioiden käsittely lapsuutta suojellen
2. Hyödynnetään lasten oppimispreferenssejä: menetelmiä joilla opitaan ja jotka ovat oppilaista hauskoja. Edutainment, pelimainen tapa oppia, multimodaalisuus, projektit, autenttinen oppiminen (työelämäjaksot, vapaaehtoistyö, leirit)
3. Koulunkäynti ei ole kakun istumista. Osaamisnäyttö vapauttaa osallistumisesta opetukseen tietystä iästä alkaen
4. Tietoa konstruoidaan yhdessä. Tähän sopivat parviälytehtävät ja mm. tarinointi
5. Opettaja kuitenkin varmistaa, että syntyvä tietorakenne on keskeisiltä osiltaan oikea (vastuullinen konstruktivismi)
6. Opetuksessa tulee vallita kannustava ja innostava ja itsetuntoa vaaliva vuorovaikutus.
7. Monimenetelmällisyys opinnoissa (valittavat tavat antaa näyttö)
8. Digitaalinen ja kohtaamispalvelu tasapainossa. Virtuaalinen itseopiskelu. Näytöt ja niihin valmennus
9. Oppiminen on myös kansalaisvelvollisuus.
10. Käytetään myös kansainvälisesti tuotettua oppimateriaalia (lokalisointi)
11. Tehdään pienryhmätyötä, ryhmäyttäminen rikastavaksi oppimisyhteisöksi
12. Erityiskasvatuksen hyviä käytänteitä sovelletaan yleisopetukseen (mm. puhuttaminen)
13. Yhteenottoja varten luodaan sovittelujärjestelmät
14. Opettaja on kasvun malli. Tämä saattaa vaatia opettajien itsekasvatusta kohti myönteisyyttä ja muita tulevaisuustaitoja. Opettajien on käyttäydyttävä lapsia kunnioittaen. Oppilaita on kohdeltava aina oikeudenmukaisesti ja reilusti. Opetus on suunniteltava hyvin.
15. Koulun ja luokan toimintakulttuuri (säännöt, rituaalit) on läpipohdittava
16. Epäluonnollisesti syntyneet opetusryhmät eivät ryhmäydy itsekseen (vrt.vapaasti syntyneet verkot). Ryhmätymistä tuetaan mm. pienryhmien avulla.
17. Oppilaat sitoutetaan koulutyöhön laatimalla henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat, jotka toimivat myös osaamispassina. Ohjaustilanteessa oppilas asettaa itse itselleen tavoitetason ( osaamistasoittain kuvataan: mitä pitää tehdä). Osaamispassiin hyväksytään myös muualla annettu näyttö
18. Opetuksessa pyritään käyttämään yksilöllisiä piirteitä huomioonottavia digitaalisia oppimateriaaleja (esim. vaikeustaso voidaan määritellä).
19. Opetellaan tekemään tietotyötä vastuuta kantaen pienryhmissä yrittävyyshenkisesti. Vetovastuu vuorollaan.
20. Tehdään tietotyötä myös virtuaaliverkoissa
21. Pudokkaista on otettava koppi mahdollisimman varhaisin,
22. Opetusta tulee järjestää eheytetysti: Vieraalla kielellä kotitaloutta?

4. Tällaisia muutoksia opetuksen puitetekijöihin pitäisi tehdä, jotta opetus muuttuisi toivotun kaltaiseksi.

Jotta opetus voisi muuttua ylläkuvatun kaltaiseksi, koulun puitetekijöissä tarvitaan seuraavia muutoksia:

KOULUTUSPOLITIIKKA
1. Koulutuspolitiikka tulee muodostaa moniäänisesti myös kentän tarpeita kuunnellen (politiikka, elikeinoelämä, tiede, koulut, kunnat, järjestöt, asukkaat, oppilaat)
2. Valtioneuvoston tulisi pohtia muutoksia oppiaineisiin. Pitäisikö taideaineita yhdistää toisiinsa tai tietoaineisiin? Jos aineet säilytetään, tulee varata osa viikkotunneista eheyttävälle opetukselle.

KOULUJÄRJESTELMÄ
3. Koulujärjestelmän tulee perustua elinikäiselle oppimiselle. Varsinkin toisella asteella opiskelun tulee koostua moduleista, osa yleissivistäviä osa ammatillisia.
4. Korkeakouluissa voitaisiin ottaa käyttöön pätevyyden antavat välitutkinnot.
5. On ratkistava, missä määrin perusteltua on rakentaa eri-ikäisille erilliset oppilaitokset. Eri-ikäisten yhteisopetuksesta voidaan saada yllättävää synergiaetua.
6. Kysymys oppilaitten läsnäolovelvoitteesta tulisi ratkaista. Minkäikäisiä ei enää tarvitse valvoa?

OPETTAJANKOULUTUS
7. Opettajankoulutukseen tarvitaan muutoksia. Jos perusopetuksessa siirrytään kohti eheyttävää ja innovatiivsta opetusta, opettajien tulisi suorittaa yhdistelmätutkintoja. Yhden aineen opettajien koulutus tulisi lopettaa. Peruskoulun opettajalla voisi olla osaamista pääaineessa, muutamassa sivuaineessa ja niiden rinnalla tai sijasta esim. koulussa tarvittavaa erityisopetuksen, hallinnollisen, kuratorisen ja koulupsykologisen ohjauksen osaamista. Samassa yhteydessä tulisi pohtia, onko opettajuus syytä rakentaa jatkossa ikäkausittain? Pitäisikö opettajille luoda määräaikainen opettajalisenssi?
8. Valmistuvalla opettajalla olisi ensin välitutkinto. Hänellä olisi oikeus palata suorittamaan loppututkinto esim. 2-4 vuoden kuluttua.

KOULUVUOSI
9. Koulupäivän ja kouluvuoden rytmi (aloittamisajankohta, opiskelu ja tauot..) on harkittava uudelleen. Opettajat tarvitsevat erillisen riittävän pitkän kouluttautumisjakson. Kolmas sektori voisi sinä aikana (esim. elokuun loppu), järjestää oppilaille ryhmäytymis- ja leiritoimintaa.

OPETUSSUUNNITELMA
10. Osa opinnoisa tulisi harmonisoida Euroopan sisällä.
11. Opetussuunnitelma on kirjoitettava uudella tavalla; lasten kielellä. Opetussuunnitelmassa tulisi olla tilaa ja aikaa luonnollisille kokonaisuuksille. Sisältökokonaisuudet tulisi ilmaista ongelmina tehtävinä tai projekteina. Kustakin kokonaisuudesta voi olla tarjolla eritasoisia suorituksia (jotka suorittamalla saa erilaisen arvosanan).

KOULUJEN OHJAUS
12. Kouluja on ohjatava hybridisesti, riittävä koulupedagoginen autonomia turvaten. Yksittäisten opettajien didaktinen vapaus on määriteltävä uudelleen (ei sisällä koulutuspoliittista veto-oikeutta). Vapaus ansaitaan näytöillä.

KUNNAT
13. Koulutukseen on satsattava. Koulutukseen budjetit tulee saada riippumattomiksi kunnan taloustilanteesta. Koulutuksen ylläpitäjälle on määrättävä riittävät resurssit, reviiri ja santiot.
14. Keskeistö on laaduntaju : asiakkaalle syntyvä lisäarvo (yksilöllisyys, käytettävyys, luotettavuus, turvallisuus ergonomisuus, ekologisuus, elämyksellisyys)

ERITYINEN TUKI
15. Yleisopetuksen ja erityisopetuksen suhde on mietittävä uudelleen. Inkluusioperiaate voidaan toteuttaa parhaiten pariopettajaratkaisuna. Tämä edellyttää muutoksia mm. tiloihin.
16. Yhä haasteellisimmiksi käyvät pienet erityisryhmät tarvitsevat erikseen kehitettyä, räätälöityä pedagogiikkaa
17. Koulunkäyntiavustajien koulutus tulisi laajentaa opetusassistentin koulutukseksi (esim. alempi kk-tutkinto)

OPETTAJUUS
18. Opettajuus tulee määritellä uudelleen. Opettajan keskeinen tehtävä on kannustaa jokaista oppilasta löytämään oma intohimonsa (ohjaus). Opettajan työssä korostuu ohjaus- ja siihen tarvitaan työaikaa.
19. Opetusta ohjaavaksi käsitykseksi voitaisiin nostaa vastuullinen konstruktivismi, jossa opettaja ohjaa oppilaitten tietotyötä, mutta pitää huolen, että kaikki myös oppivat perusasiat.
20. Koulun työaikaa on muutettava niin, että henkilökunnalla on aikaa lasten ja huoltajien henkilökohtaisiin tapaamisiin.

PALKKAPOLITIIKKA
21. Koulutyön muutoset edellyttävät muutoksia opettajien työaikaan ja palkkaukseen.
22. Opettajille tarvitaan uudenlaiset palkkaratkaisut, joissa opettajien palkkaus nousee riittäväksi säilyttämään ammatin vetovoiman. Toisen asteen työ on korvattava opettajille.
23. Mentor-opettajalle erityinen toimenkuva ja palkkausehdot.
24. Rehtorien palkkatason on oltava oikeassa suhteessa opettajien palkkatasoon.

OPPILASHUOLTO
25. Perheille tarjottavaa tukea on lisättävä. Perheneuvolat tulisi siirtää koulujen yhteyteen.
26. Erityisesti koulujen yhteyteen tulisi sijoittaa perheneuvolapalveluita. Kouluterveydenhoitajat jne. tulisi siirtää koulutoimen palvelukseen. Sosiaali- ja perhetyötä tulee vahvistaa koulussa.

REHTORIT
27. Rehtoreille tulevaisuus luo kovia vaatimuksia. Tulevaisuuden johtajan on oltava kiinnostava persoonallisuus, laaja-alainen, kaukokatseinen, luova, kyseenalaistava, etsivä, nöyrä, reilu, oikeudenmukainen kestävä, johtajuutta sytyttävä. Hänellä on oltava draivia, kykyä viedä asioita päätökseen. kykyä luoda innovaatioita, kykyä huolehtia ilmapiiristä. kykyä houkutella remmiinsä parhaat aivot ja virittää ne.arvot kohdallaan ja kykyä innostua - ja innostaa - kymmenin kielin ja kulttuurein.
28. Koulun johtamiskulttuuriin tarvitaan muutos; kontrollin sijan opettajia on johdettava kunnianhimoisilla tavoitteilla. Ilmapiiri tulisi aada motivoivaksi, innostavaksi ja kannustavaksi.
29. Rehtorin tehtäväkuva ja vastuuta on kohtuullistettava ammatin vetovoiman säilyttämiseksi. Rehtorille on varattava aikaa pedagogiseen johtamiseen. Se on hänen ydintehtävänsä.
30. Ratkaisut, joissa koululla ei ole aidosti paikalla olevaa rehtoria on purettava joko nimittällä koululle johtaja tai apulaisrehtori

KOULUN AIKUISET
31. Kouluissa tarvitaan lisää aikuisia. Vapaaehtoistyöntekijöitä kouluun

TOIMINNAN KEHITTÄMINEN
32. Opetuksen laadun nostaminen kehittävällä arvioinnilla (johon liittyy otospohjaiset testit)
33. Opettajien ammattitaidon ajantasalla pitäminen on kriittinen menestystekijä: Ammattitaidon kehittää muodollisen koulutuksen lisäksi pariopettajuus, tiimiopettajuus. Yhteisöllisen oppimisen lisääntyminen; ajatusten, ideioden, osaamisen jakamien ja jalostaminen yhdessä.

MAAHANMUUTTAJIEN OPETUS
34. Maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen (vrt. kunnan asuntopolitiikka). Jokin rajoitus yhden opetusryhmän kielten määrälle? Maahanmuuttajaperheiden yhteinen kieltenopetus
35. Opettajiksi tarvittaisiin hyvin kotoutettuja maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, joilla on vahva suomenkielen taito

TOIMINTAKULTTUURI
36. Toimintakulttuurin on lisättävä kaikille asianosaistahoille osallistumisfoorumeita.
37. Oppilaskunnalla voisi olla yritystoiminta. Rahankeruutoiminta.
38. Toimintakulttuuriin kuuluu kestävä kehitys.
39. Kysymys kouluväkivallasta on ratkaistava. Opettajien ja oppilaiden hyvinvointi on turvattava

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ
40. Erimielisyystapauksiin kodin ja koulun yhteistyössä tarvittaisiin neuvottelumekanismit
41. Vanhemmille tulisi säätää samanlainen kodin ja koulun yhteistyövelvoite kuin koulullakin on. Konkreettina yhteistyömuotona voisi olla lapsen oppimispassi.
42. Koulujen pitää lisätä digitaalisia palveluitaan.

KOULUJEN KOKO
43. Yleinen kustannustehokkuuden vaatimus johtaa Koulujen koon kohtuulliseen kasvamiseen.

OPPIMATERIAALI JA VÄLINEET
44. Oppimateriaaleja tulisi kehittää dynaamisiksi, yksilöllisesti säädettäviksi (esim. vaatimustaso)
45. Henkilökohtaiset digitaaliset laitteet (opettajille ja oppilaille)
46. Useita aineita yhdistävät oppimateraalit myös -kirjat.
47. Tekijänoikeuskysymykset tulisi ratkaista niin, että ne eivät supista oppimismahdollisuuksia.

TILARATKAISUT
48. Koulutilat tulee rakentaa
-Terveellisiksi ja turvallisiksi.
-On järkevää etsiä synergiaetuja yhdistämällä eri-ikäisille ja eri kielellä opiskeleville tarjottuja koulutuspalveluita
-On järkevää etsiä synergiaetuja yhdistämällä koulua ja muita kunnallisia palveluita (nuorisotila, kirjasto).
-Saattaisi olla järkevää rakentaa kampuksia, joissa olisi myös liikkeitä, elokuvateattereita jne.
-Kouluissa tarvitaan erilaisia tiloja isoista liikuntasaleista ja auditorioista, mediateekkiin, usean opettajan yhteisopetukselle tarkoitettuja oppimistiloja, ja joustavasti seinistään liikuvia luokkatiloja. Lisäksi tarvitaan viihtyisiä oleskelutiloja oppilaille,opettajille ja koulussa kokoontuville vanhemmille.
-Koulussa tulisi voida harrastaa itsenäisesti ja ohjatusti myös oppituntien ulkopuolella.
-Erityisesti tarvetta on varastotiloille.
-Tilojen mitoitus tulee muuttaa vastaamaan 2000-luvun opetuksen tarpeita (vanhassa mitoituksessa on noin 16 m2 /oppilas). -Mikäli koulu tarjoaa myös aamu-, iltapäivä- mahdollisesti yöpalveluita, niille on suunniteltava omat tilat. Kalliiden tilojen käyttöasteen nostaminen opetusaikaa vuoroihin jaksottelemalla.
49. Ei riitä, että kunnassa on muutama kunnossa oleva kulissikoulu. Kaikki koulut on saatava kuntoon.