Kirjoja

Kirjoja

tiistaina, helmikuuta 05, 2008

Flunssaa & fundeerausta. Osa 2

KUVA: Kylmyyttä. Lainassa osoitteesta http://www.free-pictures-photos.com

FLUNSSA ravistelee isoa miestä. Sen verran se on pehmittänyt jo aivoja, ettei osaa jäädä kotiin, kun ei ole kuumetta. On vain nuhaa ja yskää ja kipeät silmät ja kylmä. Ukko kerrallaan kaatuu, ja pitkäksi ajaksi. Tai tarkemmin sanottuna, kyllä pääosa sairastuneista on naisia, ihan niinkuin uutiset kertovat.

VANHA luterilainen työmoraali panee aamulla töihin.Kummassa sitä on enemmän haitaksi muille? Kotona vai koulussa? Eikä aamulla yleensä kipeältä tunnukaan. Horkka iskee klo 16. Jotain ehtii kuitenkin tehdä. Henkilöstöhallinnossa on Espoossa siirrytty sähköisiin lomakkeisiin, ja paljon aikaa suttaantuu opettajien ja avustajien virkavapauksien käsittelyyn. Vähän kipeänä se ei suututa niin paljon kuin energisemmällä tuulella.

Maanantaina oli viimeiset uintivuorot. HUH! Aloitin niinikään pitkän tauon jälkeen viimeiset opettajien tavoitekeskustelut. Yksi on vielä jäljellä. Espoon sope-luokkien erityisopettajat pitivät palveria Aurorassa. Oli tärkeää käydä moikkaamassa.

Iltapäivällä ajelin Helsinkiin Opetushallitukseen suunnittelemaan tämän kevään ja ensi syksyn Tulevaisuuskasvatuksen seminaareja. Luvassa on kivat päivät pienelle innostineiden opettajien joukolle. Päivän pääksi oli vielä Hölmöläistapahtuman neuvottelutilaisuus Pikku-Aurorassa. Hienoja uutisia: Kouluista mukaan tulevat vielä todennäköisesti Viherlaakson yläaste ja Karamzin. Ohjelmaa on luvassa kansantanssijoiltakin. Espoolaiskirjailijat tuottavat uusia hölmöläistarinoita ja järjestävät lapsille kirjoituskilpailun. Itse ideoimme Ripan kanssa Hölmöläiskonsertin ja JJ:n kanssa Hölmöjen juttujen kaapin.

TAPAHTUMALLE on palkattu oikein tuottaja.

TIISTAINA pidimme teknistä työtä. Neuvottelimme eräistä oppilassiirroista meille mm. Jeminan kanssa. OHR laati kevään kalenteria. Koulun ATK-laitteita päivitettiin. Pienten arkikipuilujen sekaan mahtui myös yhtä henkilökuntamme jäsentä koskettanut suruviesti. Kuolema koputtaa kolkosti. Ja kaikille kerran.

EHKÄ JUURI SIKSI kuolemalle täytyy uskaltaa nauraa. Vaikka seuraavin sanoin:

" Kuolema kuittaa univelat!" (Tuntematon); "Kuolema on kamala asia, en itse usko siihen."(Eugene Ormandy); " Ei kuolema mitään ole. Hirvittävää on olla elämättä." ( Victor Hugo); " En minä pelkää kuolemista, en vain halua olla paikalla silloin, kun se tapahtuu." (Woody Allen)

Ei kommentteja: