Kirjoja

Kirjoja

lauantaina, tammikuuta 30, 2016

Yhdessä oppiminen- teos pähkinänkuoressa

Kolme tenoria laulattaa porukkaa Visio-lavalla.
TERVEISIÄ EDUCASTA 2016. Takana kaksi hienoa, yhteistoiminnallista esiintymiskokemusta, toinen perjantailta ja toinen lauantailta.  Tanks kaikille niissä mukana olleille. Yhteensä kanssamme yhdessä oppimista pohti noin 1000 ammattilaista. Ja kirjaamme "Yhdessä oppiminen" myytiin INNON-ständillä enemmän kuin mitään muuta tämän kustantajan tuottamaa kirjaa.

KOKOSIN tähän vielä pähkinänkuoressa kvartettimme keskeisen viestin.

Miksi kirjoitimme tämän kirjan?

About vuosi sitten auoimme päätämme ja kritisoimme voimakkaasti suomalaista koulutuspolitiikkaa sen tuhansista eri suuntiin vetävistä erillishankkeista, joilta puuttuu yhteinen, innostava visio ja uskottava johto. Näimme, että näin ei vastata suuriin globaaleihin kysymyksiin  maailmanrauhasta, ilmaston muutoksesta eikä kasvavasta  eriarvoisuudesta. Näimme, että näin ei vastata myöskään työnmuutokseen. Digitalisaatioonkin on tartuttu kuin hukkuva oljenkorteen. Suomi oli pysähtyneisyyden tilassa. Vanhanaikainen hallinto  yritti ratkoa ongelmia osauudistuksilla. Energiaa hukattiin.  Rahaa tuhlattiin. Tuloksia ei tullut.

Tilanne on vuoden aikana vain pahentunut. Pakolaiskriisi osoittaa kuinka olemme Suomessakin ajautuneet sivistyksestä sivistymättömyyteen. Mutta: kun aukoo päätä, on myös uskallettava esittää vaihtoehto.

Mikä on meidän vaihtoehtomme?

Suomi pelastuu, jos meillä on (1) inspiroiva, innostava  visio  tulevaisuuden koulusta ja (2)  fiksu toimintamalli, jolla voidaan edetä sitä kohti. Meillä oli (mielestämme) molemmat.

Mikä on meidän innostava visiomme?

Suomi ei selviä, jollemme rakenna koulutusta niin, että jokainen oppilas  - ihan jokainen- löytää omat vahvuutensa.  Kouluun on raivattava tilaa niiden etsimiselle.

Mikä on meidän, fiksu toimintamallimme,  jolla edetä tuota visiota kohti?

Kaivoimme esiin 1990-luvun alussa Suomeenkin rantautuneen yhteistoiminnallisen oppimisen idean.  Yhteistoiminnallinen oppiminen on meidän mielestämme  aito vaihtoehto sekä opettajakeskeiselle massaopetukselle että kilpailuhenkiselle yksin puurtamiselle.

Millaisia ovat yhteistoiminnallista oppimista edistävät työtavat?

Yhteistoiminnallisten  työtapojen perheeseen kuuluu lähes luvuton joukko tekniikoita. Palapelitekniikka lienee yksi tunnetuimpia. Ryhmä-tutkimus on näistä haastavin.
Kirjassamme näitä esitellään tarkemmin.

Yhteistä näille kaikille on, että töitä suunnitellaan ja tehdään yhdessä,  pienryhmässä (2-4). Kun oppilaat
puhuvat ja selittävät, ajatukset selkeytyvät.  YTOssa opitaan yhdessä ja toisilta, ei vain opettajalta. Opettajalla on edelleen merkittävä rooli opetuksessa:  oppimisprosessin ohjaajana. Opettaja johtaa toimintaa. Hän luo rakenteet, rakentaa foorumit (yhteistyö, kohtaaminen) ja
käytänteet. Opettaja tarkkailee ryhmien toimintaa ja puuttuu tarvittaessa.

Mitkä ovat yhteistoiminnallisen oppimisen vaikuttavat lääkeaineet?

Mihin siis YTON vaikutus perustuu? Eri puolilla maailmaa pedagogit ovat kehitelleet työtapoja, joita kuvataan yhteistoiminnallisiksi.  Tänään ajatellaan, että yhteistoiminnallisuuden teho perustuu viiteen  periaatteeseen. Nämä ovat:

1. Positiivinen sosiaalinen riippuvuus ryhmän jäsenten kesken,
2. Yksilöllinen vastuu ryhmässä,
3. Osallistava, avoin vuorovaikutus ryhmän sisällä,
4. Sosiaalisten taitojen hallinta ja harjaannuttaminen ja
5. Yhdessä tapahtuva arviointi ja pohdiskelu (reflektio)

Jokainen näistä periaatteista pitää rakentaa! Ne eivät tule opetukseen itsestään.

Positiivinen sosiaalinen riippuvuus ryhmän jäsenten kesken on selkokielellä vahva tunne siitä, että ollaan yhdessä veneessä. Että meistä on hyötyä toinen toisellemme. Tätä tunnetta pitää johdonmukaisesti rakentaa.

Yksilöllinen vastuu ryhmässä tarkoittaa sitä, että jokainen kantaa vastuuta paitsi omasta osuudestaan myös  kokonaisuudesta. Jokaisen panos on tärkeä.  Ryhmässä ei ole vapaamatkustajia, mutta ei myöskään  juhtia.

Osallistava, avoin vuorovaikutus ryhmän sisällä  tarkoittaa taitoa aidosti  kuunnella. Se on arvostusta. Jokaisella on  oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään. Jokaisen jälki näkyy lopputuotoksessa.

Sosiaalisten taitojen hallinta ja harjaantuminen niissä edellyttää, että tiedollisten tavoitteiden rinnalla harjoitellaan koko ajan myös vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja.

Yhdessä tapahtuva arviointi ja pohdiskelu viittaa siihen, että ryhmä itse tunnistaa vahvuuksiaan  ja kehittämistarpeitaan. Ryhmä arvioi omaa oppimistaan ja tapaansa toimia.  Missä onnistuimme? Missä emme? Mitä upeaa tapahtui? Mikä oli paras juttu? Miten onnistuisimme ensi kerralla vielä paremmin

Nyt tarvitaan uudenlainen, yhteistoiminnallinen tapa  johtaa koulutusta

Yksittäisten opettajien uurastus on arvokasta, mutta se ei riitä.  Me tarvitsemme systeemistä muutosta ja  kokonaisvaltaista kehittämistä.

1. Lopetetaan voimavarojen tuhlaaminen. Olemme tuhlanneet satoja miljoonia irrallisiin hankkeisiin. Haaskaamme valtaan määrän intohimoa. Investoidaan seuraavan vuosikymmenen aikana miljardi euroa uuden suomalaisen koulun luomiseen.

2. Nyt tarvitaan  inspiroiva, innostava, kaikille toiminnan tasoille yhteinen  visio  tulevaisuuden koulusta. Jokaisella lapsella on oltava  oikeus kasvaa täyteen mitaansa   Kuinka saamme syttymään uteliaisuutta ja intohimoa?  Kuinka saamme jokaisen löytämään oman lahjakkuutensa?

3. Siirrytään koulutuksen digitalisaatiossa koko järjestelmän tasolla älykkään koulutusteknologian käyttöön.

4. Vähennetään peruskoulussa ja lukiossa muodollisen opettajajohtoisen opetuksen määrää puoleen nykyisestä. edelleen luottamusta. Jaetaan koulupäivä kahteen osaan: a) muodolliseen

opettamiseen: yhdessä oppimisen ja yhteisten tavoitteiden osaan, jossa korostuu inhimillisen vuorovaikutus.  Raivataan tilaa sinnekin yhteistoiminnalliselle oppimiselle ja b) henkilökohtaiseen opiskeluun: itsenäiseen oman mielenkiinnon mukaiseen oppimiseen jonne siirtyisi teknologian käyttö. Nyt tarvitaan tilaa ilmiölähtöisyydelle, muodostetaan ryhmiä kiinnostuksen ei iän mukaan.

5. Kehitetään kokonaisvaltainen oppimisen ja oppilaan sosiaalisen kasvun arviointijärjestelmä. On muutettava arviointia niin, että siinä otetaan huomioon oppilaiden hyvinvointi, sosiaaliset taidot,  osallisuus ja sitoutuminen elinikäiseen oppimiseen  koulujen toimintakulttuuria olisi uudistettava.

UGH. Olemme puhuneet. Keskustelu jatkukoon.

2 kommenttia:

Kaija Saleva kirjoitti...

Kiitos Hellström & kumpp. !!

Markku Rimpelä kirjoitti...

Asiaa, todella asiaa vielä kun tämä ajattelu istutetaan lapsen ja nuoren elämänkaaren kokonaisuuteen. Palvelujen näkökulmasta siis neuvola, varhaiskasvstus, perusopetus, toinen aste sekä työ ja/tai opinnot sekä näitä tukevat palvelut. Systeemisen muutoksen ajatus on yhteinen.