Kirjoja

Kirjoja

sunnuntaina, tammikuuta 03, 2016

Opetuksen eriyttäminen uskonnollisista syistä

OPETUSHALLITUS  on julkaissut jo viisi vuotta sitten  (2010) kirjasen Monikulttuurinen yhteisö. Sen ovat toimittaneet Pirjo Immonen-Okkonen ja Anne Leino. Kirjasen pdf-version osoite on  http://www.oph.fi/download/126666_Monikulttuurinen_kouluyhteiso.pdf

Sieltä löytyy mielenkiintoinen käsite: opetuksen eriyttäminen uskonnollisista (ja eettisistä) syistä, joka on myös Ilona Kuukan kirjoittaman artikkelin otsikko.  Mistä oikein on siis kysymys?

KANSAINVAELLUS Eurooppaan, Suomeen ja mm. Espooseen pakottaa koulut uudelleen kohtaamaan pyhän käsitteen. Siis sen, että tietyt asiat ovat ehdottoman kiellettyjä oman uskonnon vuoksi.

Monikulttuurinen koulu joustaa- mutta tietyissä rajoissa. Oletan, että taustalla on sen tajuaminen, että  mm. muslimilapsilla ei ole mahdollisuutta joustaa  suomalaisen koulun kristityille sopivien  käytäntöjen osalta, jos ne  rikkovat perheen tulkintaa islamin uskon vaatimuksista. Islamhan merkitsee  arabian kielessä Jumalan tahtoon nöyrtymistä, ja muslimi  pyrkii elämään Jumalan  profeetta Muhammadin opetuksen mukaisesti. Toki joustamista  ovat jo  aikaisemmin tarvinneet  romani-,  jehovan todistaja-  ja vanhalestadiolaisperheisiin kuuluvat lapset - sekä ajoittain hyvin ärhäkkäät uskonnottomat vanhemmat

KOKOSIN kirjasesta ja netistä muutamia  lasten koulunkäyntiin liittyviä konreetteja katsomuksista johtuvia ongelmatilanteita ja ratkaisuehdotuksia niihin. Erityisesti ongelmia esiintyy askartelu-, kuvataide-, liikunta- ja musiikkitunneilla sekä eräissä koulun tapahtumissa.

Oppiaineiden opetus

Periaatteessa "ongelmallisen" oppiaineen opetuksesta ei tule vapauttaa. Joustamisen keinona on eriyttäminen.  Oppilas tekee muuta tai muulla tavalla tai muussa tilassa. Sovitaan perheen  kanssa, millä tavoin oppilas opiskelee saman asian toisella tavalla tai korvaa mainitun sisällön opiskelun. Jollei se käy perheelle esim. uinnin osalta, perheelle on kerrottava, kuinka tämän osa-alueen hylkäys vaikuttaa oppilaan arvosteluun.  Yksi vaihtoehto on, että perhe kirjallisesti sitoutuu itse opettamaan ko. osa-alueen ja lapsi antaa siitä näytön.

Askartelu

Muslimit eivät saa askarrella ihmisiä tai eläimiä.  Joillakin muillakin  lapsilla on rajoituksia piirtää esim. jouluun liittyviä asioita ja jehovantodistaja-lapsille.

Kielten opetus

Kasvohuntujen käyttö voi aiheuttaa pulmia äidinkielen ja kirjallisuuden ja vieraiden kielten tunneilla, joissa suullinen kielitaito on yksi oleellinen osa.  Kirjasessa ei ole tähän ratkaisua.

Musiikki: 

Osa muslimiperheistä suhtautuu kriittisesti soittimiin. Oppilas ei voi soittaa eikä koskea soittimiin.
Jos perheen vakaumuksen mukaan oppilas ei voi osallistua soittamiseen tai laulamiseen, oppilaalle annetaan muita tehtäviä.

Muslimit eivät saa kuunnella kristillistä musiikkia, eivätkä  nuorisomusiikista (jytä, pop, rock, heavy).

Liikunta

Alemmilla vuosiluokilla tyttöjen ja poikien sekaryhmät eivät aiheuta ongelmia.   Jotkut huoltajat voivat olla huolissaan riisuutumisesta, suihkussa käymisestä ja saunomisesta uinnin yhteydessä. Alastomana ei saa esiintyä toisten edessä.

Kaikissa uskonnoissa ei hyväksytä tanssia.

Suihkussa käynnissä joudutaan varsinkin alkuopetuksen jälkeen joustamaan. Ratkaisuksi ehdotetaan, että oppilas voi riisuutua yksin ja käydä suihkussa ja vaihtaa uima-asun hieman toisten oppilaiden jälkeen. Joillekin tyttöjen huoltajille on sopinut se, että tytöt ovat uineet pitkässä t–paidassa. (mikä taas ei käy kaikissa uimahalleissa).

Jos huoltaja kieltäytyy uinnin opetuksesta, on hänen kirjallisesti sitouduttava huolehtimaan uimatai- don oppimisesta.

Liikuntatunneilla peittävä vaatetus on aihetta sallia, jos se ei aiheuta vaaratilanteita. Hunnun voi korvata pienellä liinalla. Muslimien pukeutumissäännöt mahdollistavat asialliset jalkineet ja liikunta-asun liikuntatunneille.

Terveystieto

Jos huoltaja tai oppilas kokee opettajan käyttämän materiaalin seksuaalikasvatukseen liittyvässä opetuksessa loukkaavana, opettaja voi käyttää ja antaa oppilaille muuta materiaalia tuntityöskentelyyn ja kokeisiin valmistautumiseen.

Muu koulun toiminta

Kouluruokailussa otetaan huomioon eri uskontoihin kuuluvat ruokarajoitukset. Osallistuminen paastoon on yksi islamin uskonnon viidestä peruspilarista. Pyhä paastokuukausi, Ramadan, sijoittuu hieman eri aikaan vuosittain. Yleensä alle murrosikäiset lapset eivät paastoa.

Uskonnolliseen päivänavaukseen osallistuminen on kaikille vapaaehtoista. Jos koulu sellaisen järjestää, niille, jotka eivät osallistu päivänavaukseen, on järjestettävä muuta ohjelmaa.

Retket ovat koulun normaalia toimintaa, eikä niissä pitäisi olla mitään outoa. Sen sijaan discot ja muut huvitukset voivat olla ongelmallisia.  Leirikouluissa muslimeille hankalia asioita voivat ruokailu, yöpyminen ja  peseytyminen.  Tytöt ja pojat eivät yövy yhdessä. Saunaan ei mennä.
ei saunaan.

Perinteisistä kalenterijuhlista ongelmallisia voivat olla eri uskontokunnille isänpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu, pääsiäinen ja  äitienpäivä -sekä myös kevätjuhla Suvi-virsineen. Näihin ykis ratkaisu on juhlien eriyttäminen.

Jotkut muslimioppilaista haluaisi rukoilla koulupäivän aikana. Islamin uskoon kun kuuluu viisi rukoushetkeä päivässä. Keski- ja iltapäivän rukoushetket sijoittuvat koulupäivään. Rukoushetki ei saa häiritä koulutyötä eikä rukoileminen kesken oppitunnin ole mahdollista. Rukoushetket pitäisi sovittaa välitunteihin.


Ei kommentteja: