Teos julkistettiin Heurekassa, paikallislehti kirjoitti siitä muutaman rivin ja Vantaan henkilöstölehti puffasi teosta (ks. tämän lastun kuva). Muut googlettamalla löydetyt linkit vievät lähinnä divareihin. Harmi.
ITSE löysin teoksen Myyrmäen kirjastosta. Lukemattomana.
TEOS on lukemisen arvoinen, ja siksi mielelläni sitä suosittelen kirjoittamalla tämän lastun. Ilmeisesti sitävoi edelleen tilata sivistysvirastosta 11 euron hintaan (sis. alv 9%).
Hölsä, M. (2010). Kansakoulusta peruskoulujärjestelmään: oppivelvollisuuskoulu Vantaalla 1967-2007. Vantaan kaupunki, sivistystoimi
Hölsä oli teoksen kirjoittajaksi hyvä valinta. Hän tunsi Vantaan koulutoimen pitkältä ajalta ja oli myös väitellyt historian tutkija. Teoksen aineisto on monipuolista: arkistolähteitä, kirjallisuutta, sanomalehtiä ja kouluväeltä saatuja kirjoituksia, joita käytetään itsenäisinä narratiiveina. Mustavalkokuvitustakin on vallan mainiosti. Henkilöhakemisto olisi ollut "kiva yllätys".
Hölsä käy läpi Vantaan os. Helsingin maalaiskunnan koulutuksen historiaa vuosikymmen kerrallaan (tosin 2000-lukua hän ei nosta omana lukua esiin). 1960-luku saa epiteetin: peruskoulu-uudistuksen lähtökohdat, 1970-luku epiteetin peruskouluun siirtyminen, 1980-luku epiteetin kuntakeskeinen peruskoulu ja 1990-luku epiteetin koulukeskeinen peruskoulu. 2000-lukua kuvaa reppuraha ja rehtorikeskeiset vantaalaiskoulut.
VANTAALAINEN koululaitos piirtyy innokkaksi edelläkävijäksi. Kaupunki yritti kaksi käsin päästä peruskoulujärjestelmään jo vuonnan 1975, aikaisemmin kuin sen vuoro oli valtioneuvoston toimeenpanosuunnitelmassa. Jo lukuvuonna 1972-73 Vantaalla alettiin noudattaa kansakoulujen 1-4-luokilla lääninhallituksen vuonna 1972 vahvistamaa sovellettua peruskoulun opetussuunnitelmaa sekä käyttämään peruskoulun oppikirjoja. Myös vantaalaisissa oppikouluissa alettiin noudattaa oppikouluasetuksen 374/73 mukaista peruskouluun tähtäävää lukusuunnitelmaa. Lukuvuonna 1973-74 aloitettiin tukiopetus kunnan varoin keskikoulun kaikilla luokilla. Lukuvuonna 1981-82 käynnistettiin omalla kustannuksella 10-luokka. Vuonna 1988 Vantaa haki ja pääsi mukaan vapaakuntakokeiluun.
Peruskouluun sopivia uudenlaisia koulurakennuksia rakennettiin jo 70-luvun alussa entisten keskikäytävä- ja pistooliperä-mallisten rinnalle.
Ja kuinka innovatiivisia ja aktiivisia opettajia Vantaalta onkaan ollut! Toivo Korhonen antoi tehostettua musiikin opetusta jo vuonna 1964. Aloite musiikkiluokkatoiminnan käynnistämiseksi tehtiin vuonna 1967. Vuonna 1974 Päiväkummin koulun johtaja Pekka Haavisto vei tiettävästi ensimmäisenä luokkansa leirikouluun, Pohjois-Suomeen. Pakkalan koulussa erityisopettajana toiminut Jorma Sarsama aloitti vuonna 1979 puhesyntetisaattorilla toimivan DIDATA-tietokonejärjestelmän kehittämisen. Unohtaa ei sovi Juuso Juurikkalaa ja Ilolan koulun väkeä. Teoksessa on muuten kerrottu, kuinka kaupunki fiksulla tavalla hoiti Ilolan koulusta vuonna 1993 tehdyn selvityspyynnön.
VANTAA kehitti peruskouluaan voimakkaasti 1970- ja 1980-luvuilla. Sitten tuli lama, jonka yhteydessä Vantaa sai varsin kurjan maineen opettajien lomauttajana. Näitä aikoja Hölsä ei liikaa muistele, mutta toteaa ne kyllä.
Noiden vuosien jälkeen Vantaa on elänyt tiukkoja aikoja, mutta oletan että pahin on nyt takana. Vantaa - toisin kuin monet muut suuret kaupungit - ei lole ähtenyt mukaan koulujen kilpailuttamiseen; vanhempien mahdollisuudet shopata kouluja ovat rajatut. Homekouluongelmalta sekään ei ole välttynyt.
Martti Hölsä on syntynyt vuonna 1931 Savitaipaleella. Ylioppilaaksi hän kirjoitti vuonna 1963 Kulosaaren yhteiskoulusta. HuK 1969. FM 1969. FT 2006. Suomen historian väitöskirjan teemana oli "Suomalainen kansakoulu Itä-Karjalan sotilashallinnon kasvatustavoitteiden toteuttajana". Martti Hölsä toimi Vantaalla 1970-72 koulusuunnittelijana, 1972-1989 koulutustoimenjohtajana ja 1990-1994 koulutustoimen johtajana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti