Suuret klassikot ja kasvatuksen päämäärä

KUVIO 1: Yritys jäsentää kasvatusopin klassioiden kasvatukselle esittämiä
päämääriä kahden ulottuvuuden suhteen; (1) kumpi  tuo onnea: vapaus vai
vastuu ja (2)  kummasta onni  lopulta löytyy: (1) Tästä elämästä vai (2)
tuonpuoleisesta.

Päivitetty 2.12.12

ALKAVALLA viikolla meillä kaikilla on mahdollisuus ottaa kantaa tekeillä olevan perusopetuksen uuden opetussuunnitelman yleisiin linjauksiin. Opetushallituksen www-sivuille avautuu 19.11. kysely, jossa kantansa voi ilmaista. Keskeinen asia on tietysti, millainen tulee olemaan perusopetuksen kasvatuspäämäärä (toki lakien ja asetusten jo rajaamana).

Niinpä kokosin kasvatusopin historiasta ajatuksia kasvatuksen  päämäärästä. Niiden jäsentäminen ei ole helppo juttu, mutta minähän pidän haasteista.

Kasvatuspäämäärästä

KASVATUKSELLÄ on kaksi päämäärää; muodollinen ja sisällöllinen. Muodollisena päämääräänä on Salomaan mukaan ihanneihminen. Kukin kansa ja aikakausi määrittelee sitten materiaalisesti, sisällöllisesti sen omalla tavallaan. Olen nyt usean vuoden ajan opetellut tuntemaan kasvatuksen klassikoiden tapaa ymmärtää kasvautus ja opetus. Voi jo olla sopiva aika vetää asioita yhteen.

EROTAN kasvatukselle ensinnäkin yleisen ja lähes kaikkia yhdistävän päämäärän; se on ollut antiikin filosofien ajoista alkaen onnellisuus. Käsitykset siitä, millainen ihminen/ihmiselämä on onnellinen, sen sijaan vaihtelevat. Karkeasti jako voidaan tehdä ainakin kahden ulottuuden suhteen: (1) Vapaus vai vastuu? Onko onni vapautta tehdä mitä haluaa? Vai kasvaako onni siitä, että kantaa vastuunsa toisista, ja äärimmillään jopa uhraa itsensä.  (2) Tämä elämä vai tuonpuoleinen? Onko onni löydettävissä tässä elämässä vai onko todellinen onni odottamassa vasta kuoleman jälkeen (jolloin maallinen onni on vain varjoa ja turhuutta).  Molempien akselien leikkauspisteessä  on tasapainon idea: persoona. Persoona on yksilö, joka ottaa muut ihmiset huomioon, ja joka asettaa muiden vapauden oman vapautensa rajoiksi.

KUVIO 2.Yritys jäsentää kasvatuskelle esitettyjen tavoitteiden
kokonaiskenttää

Näiden kahden pääulottuvuuuden lisäksi on mielekästä tarkastella  kasvatuspäämääriä/ tavoitteita hieman konkreettisemmin. KUVION 2 voisi tiivistää näin:
-  Elämän päämääränä on onni
-  Onnen saa elämällä hyvin/oikein

Toisille todellinen onni saavutetaan tässä elämässä: joko kasvamalla täydeksi omaksi itseksi tai kasvamalla kansalaiseksi jollaista  oma yhteiskunta ihannoi.

Omaksi itse kasvava saa onnea, kun saa kasvatusta, josta on juuri hänelle hyötyä. Usein se tarkoittaa arjen taitoja, hyvää ammattia ja reaalisivistystä. Hyveillä ei ole yhtä suurta merkitystä onnelle.

Kansalaiseksi kasvava saa onnen, kun löytää oman paikkansa yhteiskunnassa, saa ammatin,  joka vastaa työelämän tarpeita, tuntee lait jne. Kasvu on kasvua hyödyksi olemiseen muille ja samalla hyveellisyyteen (kuten altruismi).

Toisille todellinen onni on vasta ikuisuudessa. Taustalla on tällöin vahva usko, ja pyrkimys elää niin, että pääsee paratiisiin. Ihanneihmisessä korostuu elämä oman uskonnon hyvän ihmisen mallin mukaan, johon kuuluu hyveellisyys (toisia, heikkoja jne.  kohtaan) tai sitten kokonaan elämästä vetäytyminen (askeesi, itsensä jumalallistaminen).

Kasvatuksen päähuomio vaihtelee kasvatuspäämäärän mukaan. Jos tavoitellaan onnea ikuisuudessa, päähuomio on luonteessa - tiedot ja taidot eivät ole yhtä olennaisia. Jos taas tavoitellaan onnea tässä elämässä,  kasvatus kohdistuu koko ihmiseen; päähän, sydämeen ja käsiin. Pää tarvitsee valistusta, sydän sivistystä ja kädet arjen osaamista.

Tässäkin jäsentelyssä persoona on tasapainopiste; hyveen ja hyödyn, yksilön ja kansalaisuuden, tämän elämän ja ikuisuuden kaipuun välillä.

Erilaisia kasvatuspäämääriä

Ihanneihmisen piirteet/kasvatuksen tärkeimmät tavoitteet/tehtävät  on esitetty seuraavassa aakkosjärjestyksessä. Kunkin tavoiteen kohdalle on kirjattu myös klassikoita, joille tuo piirre on ollut tärkeä.

ONNI TÄSSÄ ELÄMÄSSÄ

Yksilöä painottavat (vapaus)

• Ainutlaatuinen yksilö (Korczak)
• Elämästä nauttiva (Neill, Rabelais)
• Harrastus. Tärkeintä ei ole tietomäärä vaan halu ja kyky avartaa tietoja ja hankkia uusia entisten lisäksi (Rousseau)
• Hyöty omalle elämälle (Kilpatrick)
• Ihmisarvo (Freire)
• Ihminen ennen ammattia (J.S.Mill)
• Itsenäinen omaa laatuaan toteuttava  kokoninen sukukunta (Key) 
• Itsenäinen omaa laatuaan toteuttava persoonalisuus (Key)
• Kriittisyys (Freire)
• Kykyjen sopusointuinen kehittäminen (Fröbel)
• Käytännön hyöty (Aristoteles, Protagoras)
• Monipuolinen (Leibniz)
• Oma harrastus (Neill)
• Omien kykyjen vapaa kehittely (Spencer)
• Oma levollinen elämä (Montaigne)
• Omaksi itseksi kasvu (Tuomas A., Herbart. Lighart)
• Omien mahdollisuuksien  toteutumiseen pyrkiminen (Tuomas A.)
• Persoonaa ei saa muunnella. (Steiner)
• Politiikassa pärjäävä (Protagoras)
• Rikas elämä (Ascham)
• Suvaitsevainen individualisti (Montaigne
• Tahdon ja toiminnan mies  (Arnold)
• Tavoite, että lapsi löytää itsensä.(Steiner)
• Täydellinen hovi- ja maailmanmies (Leibniz)
• Täydelliseksi itseksi kasvu (Herbart)
• Uusi korkeatasoisempi ihmistyyppi: tuntemattomien polkujen kulkija, uusien ajatusten ajattelija, uusien urien avaaja. (Key)
• Vapaa yksilö (Freinet)
• Vapaus (Aristoteles, Lane, Rabelais)
• Vapautus (Freire)
• Yhteiskunnallinen tiedostaminen (Freire)
• Yksilö (Erasmus, Ferriére, Herbart, Locke, Luther, Rabelais, Rousseau, Steiner)/Yksilö- ei uhata valtille (Spencer)
• Yksilön persoonallisen omalaatuisuuden kehittäminen (Schleiermacher)

Yhteisöä/valtiota  painottavat (vastuu)

• Aktiivinen, toimintakykyinen- ja haluinen kansanvaltainen kansalainen (Käis)
• Ammatin siveellistäminen (Kerschensteiner)
• Demokaattisen yhteiskunnan etiikka ja toimintavat (Gill)
• Demokratia (Dewey, Grundtvig)
• Hellittämätön taistelija (Makarenko) 
• Hiao = lapsenomainen kunnioitus ja rakkaus vanhempia, esi-isiä, esivaltaa ja perinteitä kohtaan (Kung fu Tse)
• Hyödyllinen valtiolle (Platon)
• Hyöty (Cato, Cicero, Bentham, Chalaitois)
• Ihmisen on mukauduttava elämään oman aikansa yhteiskunnan ja valtion vaatimusten mukaisesti. (J. Mill)
• Ihmiskunnan kehittäminen kohti täydellisyyttä ja onnellisuutta (J.Mill)
• Isänmaallinen kansalainen  (Arnold)
• Kansa sotakoneistona (Lykurgos)
• Kansalaiselämä (Grundtvig)
• Kansan säilyminen (Krieck)
• Kuuliaisuus (Pythagoras)
• Maailman lakien kunnioittaminen. (Spencer)
• Mukautuminen muutuviin teknillisiin oloihin (Krupskaja)
• Käyttökelpoinen ja hyödyllinen kansalainen - muttei liian sopeutuva (Dewey)
• Lähimmilleen hyödyllinen (J.S. Mill)
• Onni (mahdollisimman monen) (Bentham)
• Rehti ja työtä rakastava isänmaanystävä (Makarenko) 
• Sopeutumista valtion olosuhteisiin (Aristoteles)
• Sosiaalistuminen. (Spencer)
• Työläislapsista valtion  hyödyllisiksi ja käyttökelpoisiksi kansalaisiksi (Kerschensteiner)
• Uhrautuva yksilö (Gentle)
• Uomo Fascista (Gentle)
• Uusi ihminen (Fichte)
• Uusi kansallissosialistinen ihminen (Krieck)
• Uusi sosialistinen ihminen (Makarenko)
• Uusi työläissukupolvi joka itse johtaa ja suunnittelee tuotantoa ja kykenee ratkomaan ongelmia. (Krupskaja)
• Uusi vallankumouksellinen sukupolvi (Blonski)
• Valtion siveellistäminen (Kerschensteiner)
• Yhteinen kansakunta (Baden-Powell)
• Yhteiseen asiaan panostava (Makarenko) 
• Yhteiskuntakelpoinen kansalainen (Platon)
• Yleissivistys ja ammatti (More)
• Yhteiskuntakelpoisuus (Dewey)

ONNI TUONPUOLEISESSA

Hengelliset

• Elävä usko (Francke)
• Erakkous (Benedictus)
• Ihmisen jumalallistaminen (Benedictus)
• Jumalan pelko (Fenelon,  Francke, Pestalozzi, Pythagoras)
• Jumalan rakkaus (Baden-Powell)
• Jumalan valtakunnan menestys (Loyola)
• Järkevä luonnon olio (Comenius)
• Järjen alistaminen tahdolle (Tuomas A.)
• Katolinen usko (Napoleon)
• Kristillisesti siveellinen ihminen (Pestalozzi, Ziller)
• Kristitty gentleman (Arnold, Foerster)
• Kristitty herrasmies (Reddie)
• Köyhyys (Benedictus)
• Lempeys, vapaus, suvaitsevaisuus (Erasmus)
• Luonnollinen uskonto (Basedow)
• Naimattomuus (Benedictus)
• Toisten ja Jumalan yhteyteen ohjaaminen (Fröbel)
• Tosi ihminen (Comenius)
• Usko (Jeesus, Tuomas A.)
• Usko ihmisihanteen ylittämätön piirre (Paavali)
• Vaiti henkisistä näyistään(Steiner)

KASVATUKSEN KOHTEIDEN MUKAAN
Sielu/henkeä koskevia

"Sydämestä" eli luonteesta /hyveistä

• Ahkeruus (Benedictus, Kerschensteiner, Luther, Pestalozzi)
• Ehdoton kuuliaisuus (Lykurgos, Pythagoras)
• Ehdoton kuulaisuus valtiota ja johtajaa kohtaan (Krieck)
• Esivallan ja kasvattajien kunnioitus (Pythagoras)
• Ei kuoleman pelkoa (Krieck)
• Gentlemanni (Ascham)
• Hillityt himot (Augustinus)
• Himojen ja halujen hallinta (Pythagoras)
• Humaanisuus (Gesner)
• Huolellisuus (Kerschensteiner)
• Hurskaus (Comenius)
• Hyveellinen/hyveet  (Sokrates,Cato, Cicero, Chalatois)
• Hyvyys (Comenius, Sokrates)
• Hyvä tieteellinen ja teologinen koulutus (Loyola)
• Ihmisrakkaus (Pestalozzi)
• Isämaallisuus (Gill)
• Isänmaan rakkaus (Baden-Powell, Fenelon, Fichte, Grundtvig, Sokrates)
• Itsekuri (Spock)
• Itsenäinen luonne  (Arnold)
• Itsetuntemus (Fröbel)
• Itsetunto (Korczak, Spock)
• Jalo esteettinen diletantismi (Lictwark)
• Jeesuksen tapa elää (Loyola)
• Kansalaismieli (Kerschensteiner)
• Kansallistunne  (Grundtvig)
• Kiintymys omaan kansaan ja sen johtajaan (Krieck)
• Kristillismoraalinen luonne (Salomon)
• Kristinuskon mukainen ihminen (Luther)
• Kunnia (Krieck)
• Kunnian- ja velvollisuuden tunto (Baden-Powell)
• Kunnollinen ihminen (Pestalozzi)
• Kuuliaisuus (Benedictus, Luther)
• Lain ja tapojen kunnioitus (Pythagoras)
• Lakien kunnioitus  (Fenelon)
• Luja ja siveellinen (Kerschensteiner)
• Luonteeltaa arvokas (J.S.Mill)
• Lähimmäisen rakkaus (Luther)
• Mielenrauha (Seneca)
• Moraalinen lujuus (Herbart)  
• Myönteinen (Steiner)
• Nöyryys (Luther)
• Oikeudenmukaisuus (Kerschensteiner)
• Omaan apuun luottava (Franklin)
• Perinpohjaisuus (Kerschensteiner)
• Puhtaus (Baden-Powell)
• Pyyteteetön työnteko valtion ja yhteiskunnan kehittämiseksi.
• Rakkaus ruumiilliseen työhön (Salomon)
• Rohkea (Makarenko) 
• Rehelliset työmenetelmät (Kerschensteiner)
• Riippumattomuus yleisestä mielipiteestä (J.S.Mill)
• Ritarillisuus (Baden-Powell)
• Siivo käytös (von Rochow)
• Siveellinen tahto 
• Siveellisyys (Salomon)/ maallinen (Spencer)
• Sopeutuminen (Krieck)
• Suvaitseva (Franklin)
• Säädyllisyys (von Rochow)
• Säästäväisyys (Baden-Powell)
• Taide (Goethe)
• Taisteleva mielenlaatu (Krieck)
• Tekee töitä toisen eteen  (Arnold)
• Toisten huomioonottaminen (Key)
• Tottelevainen (Basedow)
• Toverihenki (Baden-Powell)
• Uhrautuvaisuus (Kerschensteiner)
• Uskollisuus (Key)
• Uskollisuus keisarille (Napoleon)
• Vaatimaton (Steiner, Luther)
• Vahva tahto ja itseluottamus (Fichte)
• Vakuuttavuus (Protagoras)
• Valppaus (Kerschensteiner)
• Vanhempien kunnioitus (Lykurgos)
• Vastuunalainen jäsenyys yhteisössä (Krieck)
• Velvollisuus puolustaa maata (Kerschensteiner)
• Yhteys luontoon (Baden-Powell)
• Yksilön alistuminen Saksan kansan edulle (Krieck)

"Päästä" eli  tiedosta ja ajattelusta

• Aatelinen sivistys (Elyot)
• Ajattelemisen taidot (Platon, Sokrates, Ramus, Aristoteles, Tuomas A.)
• Ajattelemisen taito - ei mitä pitää ajatella (Dewey)
• Ei ole oleellista tietää, mitä Aristoteles on sanonut. Mitä itse sanomme?  (Montaigne)
• Elämässä - ei koulussa- tarpeelliset tiedot (Seneca)
• Elämässä tarvittava sivistys ja valistus  (Grundtvig)
• Harrastus (Ziller)
• Harrastumisen avulla sivistynyt (Herbart)
• Humanitas = ihmisyys, ihmisjalostus, sivistys (antiikin roomalaiset)
• Itsensä ilmaisu (Freinet,. Lane)
• Jumalallinen tietoa (Aristoteles)
• Kansalaissivistys (Lighart)
• Kansallinen sivistys (Krieck)
• Keskivertoihmisen perustiedot ja -taidot (Washburne)
• Kirjoittaminen (Korczak)
• Kristillinen viisaus (Francke)
• Kuinka luonto toimii (Ramus)
• Kyky ottaa taidetta yleisönä vastaan (Lichtwark)
• Käytännön hyöty (Elyot, Francke)
• Lukutaito (Solon, Luther)
• Luonnontieteet (von Rochow)
• Lyhyt puhe (Lykurgos)
• Maallinen opetus (Locke, J.Mill)
• Monipuolinen harrastus (Herbart) 
• Nokkeluus (Protagoras)
• Omin aivoin ajattelu (Ramus)
• Oppimisen taidot (Sokrates, Platon, Ramus)/ Oman oppimisprosessin tietoinen ohjailu ja kontrollointi.
   (Dewey)/ Oman oppimisen ohjailu (Kilpatrick)
• Perinne, traditio (Cato)
• Perustiedot yhteiskunnasta (Dewey)
• Puhetaito (Protagoras, Cicero) 
• Salaoppi (Pythagoras)
• Tieto (Cicero, Comeniis
• Tietoa terveydestä ja oman ruumiin toiminnasta. (Spencer)
• Tietoa todellisuudesta (Chalatois)
• Uskolle alistettu tieto (Augustinus)
• Uskonto (Schleiermacher)
• Virkamiesten tarvitsema yleissivistys (Napoleon)
• Yleissivistys (Aristoteles, Cicero)
• Äidinkieli  (Grundtvig, Luther, Montaigne, Ratke)

Ruumista koskevia
Kädestä eli  fyysisistä tavoitteista

• Ammatti (Francke, Makarenko, Petty, Platon, Solon)
• Fyysinen terveys (Kerschensteiner)
• Kauneus (Aristoteles)
• Karaistunut (Makarenko) 
• Kunto (Ling)
• Käytännön  kelvokkuus (antiikin roomalaiset)
• Käytännön taidot (Cicero)
• Neuvokkuus (Baden-Powell)
• Papin käytännön taidot (Chrodegang)
• Perustaidot (Bell)
• Puhtaus (von Rochow)
• Raittius (Pestalozzi)
• Ruumiillinen kyvykkyys (Krieck)
• Ruumis (Cicero)
• Sotataidot (Aristoteles)
• Sukupuoliyhteydestä pidättäytyminen (kirkko)
• Terveys ja kauneus (antiikin kreikkalaiset)
• Tarkkuus (Kerschensteiner)
• Terveys (Aristoteles, Baden-Powell, Krieck 
• Työ (Cato)

• Työelämätaitoja (Spencer)
• Uintitaito (Solon)
• Viettin hallinta (Tuomas A.)

Kokonaisvaltaiset

• Areté = kyvykkyys, sotaisa kunto ja hyve (antiikin Kreikan ylimistön kasvatustavoite)
• Elämää varten (Dewey)
• Elämää varten elämän kautta (Decroly)
• Elämään kasvattaminen  (Spock)
• Henkevä Tarzan (Basedow)
• Herrasmiehelle maallinen ohjelma (Locke)
• Ihminen joka oppii elämään.  Ensin ihmiseksi, sitten kansalaiseksi. (Rousseua)
• Ihminen sanan todellisessä merkityksessä  (Rudolf A)
• Ihmisen kaikenpuolinen kehittäminen (Harnisch)
• Itsenäinen persoonallisuus- jolla on itserajoittamiskykyä (Käis)
• Humanitas (ihmisten keskinäinen arvostaminen)(Cicero)/ Humanitas: rikas ja monipuolinen inhimillisyys (Quintilianus
• Hurskaus ja hyöty (Vives)

• Hyvä mies ja harjaantunut puhuja (Cicero)
• Hyvä, sivistynyt ja onnellinen ihminen (A.K. Ottelin)
• Hyödyllinen kansalainen ja pätevä ammatinharjoittaja (Kerschensteiner)
• itsenäisesti ajatteleva, vapaasti toimiva yksilö (vastuulla tasapainotettuna).  (J.S.Mill)
• Itsenäisesti ajatteleva yhteiskunnan jäsen (Baden-Powell)
• Itseään hallitsemaan kykenevä (Spencer)
• Jumalaa pelkäävä, lakia ja tapoja kunnioittava, luotettava ja ystävyydessä kestävä (Pythagoras)
• Kaloskagathos/kalokagathia = kaunis ja hyvä, ihmisen ruumiin ja sielun täydellista, sopusuhtaista kehittämista, todellisesti sivistynyt, jalo sielu kauniissa ruumissa  (antiikin kreikkalaiset ylimykset, aatelisetiikkaa)
• Kasvattaminen kohtamaaan muun maailman ja muiden ihmisten odotukset ja vaatimukset. (Spock)
• Kauneus, totuus, hyvyys, isänmaa. (Gentle)
• Kaunis sielu kauniissa ruumissa (Homeerinen ihanne)
• Koko ihminen (Comenius)
• Koko persoona (Reddie)
• Kokemuksesta oppiva ihminen, joka hallitsi luontoa (Bacon)
• Luonteeltaan hyvä ihminen, joka pyrkii totuuteen ja tietoon. (Steinet)
• Omaksi itseksi kasvava yksilö mutta ottaa kokonaisuuden huomioon  ja kunnioittaa toisia (Key)
• Omaksi itseksi kasvu ja elämän meille asettamien vaatimusten huomioonottaminen. (Spencer)
• Onnellisempi ja kelvollisempi ihminen (Dewey)
• Onnellisempi tulevaisuus ja rauha (Comenius)
• Oppia elämää varten (Dewey)
• Oppinut ja kaunopuheinen hurskas (Sturm)
• Oppinut ja ritari (Elyot)
• Osallisuus (Freire)
• Persoona (Montessori, Neill)
• Persoonallinen elämä (Petersen)
• Protestanttinen hurskaus ja latinalainen kaunopuheisuus (Trotzendorf)
• Puhetaito ja moraali  (Quintilianus)
• Protestanttinen hurskaus ja latinalainen kaunopuheisuus  (Melanchton)
• Ruumis ja henki (Ling, Vives)
• Ruumis ja sielu (Locke)
• Ruumis oman tahdon alaiseksi (Ling)
• Sielun ja ruumiin harmonia (Krieck)
• Sivistynyt ihminen (Gesner)
• Sopusoinnun kunnioittaminen. (Spencer)
• Sopusointuinen koko ihminen (Pestalozzi)
• Suuri älykkyys, täydellinen itsehillinta ja ihmisystävällisyys (J.Mill)
• (1) Tasapainoinen  myös (Baden-Powell) (2) persoona ( Rudolf A, Sturm)
• Tasapuolisesti kehitetään tahtoa, tunnetta ja ajattelua  (Steiner)
• Terve sielu terveessä ruumiissa (Quintilianus)
• Tieto, hyvyys, hurskaus (Comenius)
• Urhea, kaunis, hyveellinen nuorukainen (Homeerinen ihanne)
• Vapaa itsenäinen ajattelija, joka ymmärtää tekojensa syyt ja seuraukset (Steiner)
• Yksilö ja  muiden vapaus (Spencer)  
• Yleinen inhimillinen kasvatus (Steiner)
• Yleishyödyllinen, isänmaallinen ja onnellinen elämä (Basedow)
• Älyn, moraalin ja ruumiin kehittäminen (Spencer)