Dialogista johtamista opettelemassa

Opetustoimenjohtajata avaamassa seminaaria.

ESPOOLAISREXIT olivat  Dipolissa opettelemassa parempaa johtamistapaa.

Avauksen jälkeen stagelle nousi dosentti Pauli Juuti. Porukka pantiin itse määrittelemään johtamisen käsite. Mikrofoni kiersi, ja kuulimme monenlaisia hyviä vastauksia. Johtaminen = auttamista, hyvän tekemistä, kokonaisuuden näkemistä, luottamuksen synnyttämistä,  läsnäoloa, mahdollistamista, palvelemista, pysymistä rationaalisessa maailmassa (johtaja ei saa mennä mukaan tunteisiin),  suuntautumisen auttamista, sytyttämistä,  tilanteen ylinäkemistä.

Tietoa  rakennettiin yhdessä, Juuti reflektoi sitten mielipiteitä isolla ammattitaidolla  Hän siis toimii juuri niinkuin uusi oppimisnäkemys vaatiikin.

Pauli Juuti jututtaa porukkaa....

JOHTAMINEN kehkeytyy erilaiseksi erilaisissa konteksteissa ja erilaisiin päämääriin pyrittäessä, Juuti kertoi.  Päämäärien tulisi olla sellaisia, että niissä voi onnistua. Johtaminen on vaikea käsite. Se  ei ole henkilössä. Omilla oninaisuuksilla ei pärjää. Tyyli se ei ole. Tilanne on tärkeä, mutta tilannekuvauskaan ei riitä....

Dialogin käsite

PIENEN tauon ja syntymäpäiväonnittelujen jälkeen siirryimme käsittelemään dialogin käsitettä. Mitä se merkitsee, pohdimme jälleen ryhmissä. Kerroimme koonnassa toisillemme, että  dialogi = toisen mielipiteen kuuntelemista, arvostamista, aitoa kuuntelemista (ei itsekeskeistä),  vuorokuuntelua ennen päätöksentekoa, yhteisen, laajemman  ymmärryksen luomista (ei voittamista).  Yhdessä puhumista, läpi puhumista, vastavuoroista ajatusten vaihtamista...

Juuti reflektoi myös keinoja: erilaistakaa kokouksia. Dialoginen johtaminen on aina demokraattista.
Dialogisuus  on myös tasapainoa yhteisöllisyyden ja yksilön välillä.

Meidän ryhmän tulokset esiteltiin
på svenska och på finska.

ENNEN lounasta vuorossa oli jälleen  pieni ryhmätyö; nyt pantiin suomenkieliset ja ruotsinkieliset rexit sekaisin. Vi hade ett jättekiva grypp, som funktionerade bra.

Kysymykset olivat: Mitä dialoginen johtaminen voisi tarkoittaa kouluelämässä? Sisältö, edut, haasteet?

Meidän ryhmämme mielestä  dialogisuudessa oli kyse oli pedagogisesta filosofiasta, joka vaatii myös rakenteita. Sen tulee läpäistä kaikki tasot.  Konkreetisti se tarkoittaa: Kyselyjä. Keskusteluja. Rexin tunteja. Dialogisuus ei saa olla vain vuorovaikutusta. Kaksisuuntaisen kommunkikaation  tulee myös johtaa päätöksiin.  Dialogisuuden etuja ovat voimaannuttaminen ja mm. viisaammat päätökset. Haasteiksi koimme sen,  seisommeko me (kaikki tasot) sanojemme takana. Tarvitaan aikaan...

Muiden ryhmien esityksista voi poimia seuraavia ajatuksia:  Dialogisuutta ovat mm. johtoryhmä,  kaksi apulaisrexiä.

PAULI  Juuin mukaan  dialoginen johtaminen ei ole  johtamisen valtavirta. Moni johtaja haluaisi olla sellainen, mutta ajautuu eri syistä muualle mm. pelolla johtamiseen ja vetäytymällä johtamiseen. 

Johtajan rooli  muuttuu  yhä enemmän valmentajan rooliksi. Ketju kulkee: (1) Lapsella on  ongelma
(2) Opettaja- asiantuntijalla on  ratkaisu (3) Mihin johtajaa tarvitaan: Rehtori -valmentaja  tukee.

Dialoginen johtaja on avuksi. Hän johtaa kysymällä. Kysyminen avaa-  Vastaaminen sulkee. Dialoginen johtaminen on läpinäkyvää. Kaikki tieto on saatavilla. Ei ole salaista elämää. Vastakohtana ovat vaietut asiat. Dialoginen johtaminen on eettinen tehtävä. Se vaatii johtajalta esimerkillisyyttä,.

Dialogi ei kannata Juutin mukaan  selkeissä asioissa. Niissä puree substanssijohtaminen. Se kannattaa
epäselvissä kannattaa.

SEMINAARIN viimeinen tehtävä oli  ryhmätyö siitä,  miten dialogista johtamista voidaan soveltaa meidän koulussamme? Meidän ryhmämme kehitti yhdessä ideoita Karamziniin koululle.

Mitä  jäi käteen? 

JUUTIN  tapa vetää seminaaripäivä oli johdonmukainen ja dialoginen.  Loppua kohti dioja oli ehkä liikaa, ja dialoginen johtaminen alkoi olla vastaus kaikkiin johtamisen laatukysymyksiin. Ilmapiiri oli koko ajan arvostava ja kevyt.  Tack!