Luokanopettajaliiton hallitus koolla

Lo-hallitus 

TERVEISIÄ Pasilasta. Lo-liiton hallitus käy listaa läpi. Agendalla on mukavia teemoja mm. Vuoden luokanopettaja, Luokanopettaja-lehti ja Luokanopettajan päiväkirja.  Lehteen sovittiin 40 sivua, jotta jouluteema nousee vahvasti esiin.  Päiväkirjan painosmäärää kasvatetaan yhä. Puhuimme myös Educa-messuista.

ILTAPÄIVÄLLÄ jatkamme liiton koulutuspoliittisen ohjelman (Koulu 2024)  hiontaa. Sytykkeenä käytän ppt-esitystä kaikille yhteisestä koulusta ja erityisesti jyväskyläläistutkijoiden rafkaavaa kannannottoa koulun menetelmien uusimiseksi.

"Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos tiedottaa 13.9.2011

TUTKIJAT HALUAVAT UUDISTAA KOULUN

Nykyinen oppikirjalähtöinen, koulurakennukseen ja pulpettiin kiinnittyvä oppiminen ei kuulu media-aikakaudelle eikä innosta oppilaita, väittää erikoistutkija Kirsi Pohjola Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

Pohjola on toimittanut juuri ilmestyneen kirjan ”Uusi Koulu – oppiminen mediakulttuurin aikakaudella”, jossa koulutuksen asiantuntijat kyseenalaistavat nykyisen koulun ja visioivat sille uuden tulevaisuuden.

–        Suomalainen koulu on tullut risteykseen. Joko jatketaan samalla tapaa, jolloin yhä suurempi osa lapsista ja nuorista liukuu mielekkään oppimisen ulkopuolelle tai otetaan vakavasti oppimisympäristöjen ja yhteiskunnan muutokset, arvioi Pohjola koulun tilannetta.

KOULUN ULKOPUOLELLA OPPIMINEN KIINNOSTAVAMPAA

Pohjolan mukaan oppiminen on kaikkiallistunut. Tällä hän tarkoittaa sitä, että oppilaiden kannalta mielekkäin oppiminen tapahtuu koulun ulkopuolella, kuten netissä ja muissa medioissa, kaverien ja sosiaalisen median kautta sekä harrastuksissa.

–        Kun tietoa on nykyään saatavilla helposti ja paljon, mikä on koulun ja opettajien rooli, kysyy Kristiina Kumpulainen tutkijaryhmineen. Tutkimusryhmän vastaus on, että opettajan on yhä enemmän toimittava oppimisen siltojen rakentajana koulun ja muiden oppimisympäristöjen välillä, eri tavoin tapahtuvan oppimisen mahdollistajana ja ohjaajana.

–        Opettajien pitää vahvistaa oppilaiden tämän päivän luontaisia tapoja oppia uusissa oppimisympäristöissä ja myös tuottaa tietoa, painottavat Peppi Taalas ja Päivi Häkkinen kollegoineen. – Koulussa oppilaat joutuvat luopumaan muualla oppimistaan ajatus- ja toimintatavoistaan.

KOULUHYVINVOINTI EDELLYTTÄÄ OPPILAIDEN KUUNTELUA JA OSALLISUUTTA

Kun voidaan hyvin, opitaan. Kun opitaan voidaan hyvin. Oppiminen ja kouluhyvinvointi kulkevat käsi kädessä.
– Riittävä hyvinvointi on oppimisen edellytys, kertovat pedagogista hyvinvointia tutkineet Leena Holopainen ja Kristiina Lappalainen.  – Nykykoulussa painottuneet tiedolliset koulusaavutukset ja koulujärjestelmään levinneet tehokkuuden ja menestyksen paineet asettavat kouluhyvinvoinnin kyseenalaiseksi. Hyvinvointi edellyttäisi tiiviimpää yksittäisen oppilaan kuuntelua, vuorovaikutusta ja tukemista sekä oppilaan osallisuutta yhteisössä kuin koulussa on tällä hetkellä mahdollista, arvostelevat Holopainen ja Lappalainen. Samalla häviää pohja oppimiselta ja koulutyöstä tulee stressaavaa.

Tutkijat tuntuvat olevan yksimielisiä siitä, että osallisuus ja yhteisöllisyys pitkälti puuttuvat koulusta.
–        Koulun arkipäivää on yksilöllisyys niin arvioinnissa kuin ristiriitojen ratkaisemisessa. Ongelmalliset tilanteet nähdään yksilöiden ongelmana, ei ryhmälähtöisenä, huomauttaa Johanna Kuivakangas. Hänen mielestään koulu tarvitsee nuorisotyössä osattavaa ryhmädynamiikkaa.

Opettajan rooli on ratkaiseva, vaikka opettajan mahdollisuudet vaikuttaa nykyisessä tehokkuuteen tähtäävässä koulussa ovatkin rajalliset.
–       Opetustyö on pyhää, koska opettajina huolehdimme ja kunnioitamme opiskelijoiden koko persoonaa. Opettaminen ja oppimisen tukeminen on helpointa niille, jotka käsittävät, että opetustyössä ei ole kysymys ainoastaan tiedon jakamisesta, vaan ensisijassa siinä ollaan tukemassa oppilaiden persoonan kehittymistä arvostamisen ja kunnioittamisen keinoin, kuvaa Olli-Pekka Moisio.