Perillä Torontossa

Täydennetty klo 5 Torontossa

LAUANTAIPÄIVÄ sujahti matkatessa. Kello 10 Zürichin koneeseen ja jalkamiehenä ja sisäjunalla pitkin lentokentän käytäviä Toronton koneen lähtportille. Perillä Best Western Parkway hotellilla Yorkissa Suomen aikaan klo 24. Siis 14 tunnin työmatka.

Matkalla oli aikaa parantaa maailma. Niin koulujen toimintakulttuuri kuin 2000-luvun opetus ideoitiin valmiiksi. Summataan nyt vaikka näin.:

1. Tarvitaan julkilausuttu kuvaus hyvästä opetuksesta (arki) ja sen olettamusperustasta. Olettamusperustaan kuuluu episteemistä laajempi oppimiskäsitys (vrt. Jaana Venkula). Oppimisen ytimessä on taito, osaaminen- ei vain tietäminen. Yhdessä maailmaa tutkien ja siitä keskustellen rakentuu maailman merkitys, ja itse kukin valitsee sieltä itselleen merkittävät asiat oman tietämyksensä rakennusaineiksi. Merkittävyys tarkoittaa: onko tarjottavalla datalla merkitystä oppilaan sosiaalisessa todellisuudessaan ja hänen tavoitteitensa tasolla. Tietämys rakennetaan yhdessä, mutta se rakentuu jokaiselle erilaiseksi. Opetuksen arjessa tulee sisältöjen olla lapsia ja nuoria koskettavia, ja tämä koskettavuuden kokemus tulisi nostaa esiin (Huom tässä näkyy perjantaisen Opetushallituksen työryhmän keskustelun jälki minussa). Opetuksen menetelmiä tulisi laajentaa paitsi kattamaan sisällön haltuunotto myös itselle merkityksellisen ja mekittävän esittämiseen (näyttö). Opettajan tulisi kyetä käyttämän useita työtapoja sekä tietämyksen raaka-informaation (erilaiset kokemukset ( kokoamisessa että oman tietämyksen esittämisessä (huomaa Peep Koort elää yhä). Tietotekniikan käytön tulisi tukea kumpaakin prosessia.
2. Opetuksen interaktiotapahtuman uudistamisen tueksi olisi muutettava myös koulun tapaa toimia (toimintakulttuuri). Niin opettajien kuin oppilaitten. Oppilaskulttuuria olisi muutetava kohti itsejohtoisuutta ja tehtäväorientaatiota. Olisi lausuttava ääneen, millainen on hyvä koulu. Salosen Mikko heitti kehään seuravaavat hyvän koulun ominaisuudet: (a) Hyvässä koulussa on rauha ja rakentava ristiriita. Tuo opetukseen tai koulunpitoon liittyvä ristiriita on koulun kehittämisen dynamo. (b) Hyvässä koulussa on sisäistetty ja organisoitu tavoite (siis selkeä käsitys, mikä on tärkeää), akateeminen käsitys, johon akateemiset ristiriidat tuovat virtaa. Koulun toimintakultturiin tulisi luoda lisää tilaa yhdessä tekemiselle (mm. pariopettajuus) ja monella tavalla oppimiselle.
3. Koulun johtamisessa korostuu johtajan taito saattaa yhteisö kulloinkin ratkaisua vaativien asoiden osalta "ongelmatilasta" "pulmatilaan. Mikko Salosen mukaan koulu voi olla useassa tilassa mm. ongelmaton tila (jossa ei kasveta), ongelmatila (jossa jokin seikka häiritsee), kriisitila (toiminta lamaantuu) ja pulmatila (jossa ongelmaa ratkaistaan). Hyvä johtaja "häiritsee" sopivalla tavalla opettajien rauhaa. Johtajalla tulee olla näky opettajuudesta ja koulun tehtävistä. Hyvässä koulussa tämä näky on jaettu opettajien ja henkilöstön kanssa.

Koululla voi olla monta laatua. Yksi niistä on kuitenkin koulutyön merkittävyyden kokemus- niin oppilailla kuin opettajilla. Tuo merkittävyyden kokemus liittyy Fullanin esiinnostaman koulun moraalisen prinsiipin ymmärtämiseen. Se, mitä koulussa tehdään on ratkaisevan tärkeää sekä itse kunkin koululaisen että Espoon ja Suomen tulevaisuudelle.

JOTTA espoolaiskoulut kehittyisivät tuohon haluttuun suuntaan, tarvitaan monenlaista tukea, Sellainen voisi olla useavuotinen Quest-Espoo- hanke. Kunkin vuoden keskeistä teemaa syvennettäisiin oppimiskeskusten järjestämällä koulutuksella ja kullekin koululle tarjottavalla tutor-tuella.

OPPIMISKESKUKSILLE tämä toisi päivitetyn tehtävän.


Opttajien täydennyskoulutusta voisi jäsentää kuvalla, jossa on kaksi ulottuvuutta: (1) opetuksen järjestäjälähtöisyys ja (2) koulutettavien ja kouluttajien tarpeista lähteminen.

Nyt keskustelun alla on, tulisiko oppimiskeskusten toimintaa siirtää monta piirua lähemmäksi koulutuksen järjestäjän kulloisiakin tarpeita.

Oppimiskeskus2- toiminnan ohjaus olisi hybridisaatiota: Isot linjat yhteiset, sen sisällä oma substanssi-innostus. Samalla koulutuksen filosofia siirtyy pienen askeleen lähemmäksi yhdessä uusien asioiden opettelua nykyiasestä jo hyvien valmiiden käytänteiden tartuttamisesta.

NYT pitää vielä notkua pystyssä ainakin ainakin neljä tuntia. Kello on täällä vasta kuusi, ja jos haluaa onnistua rytmin vaihdoksessa, niin ei auta mennä nukkumaan ennen klo 10.

HOTELLIHUONEEN nro on 7222, ja kumma tunne on, että huone olisi ihan sama, jossa vuosi sitten huilailimme Äyräksen Vesan kanssa. Kämppäkaverina on nyt Oinosen Janne. Ja kummallakin on oma parivuode.