KUVA: Professori Kiti Müller
Pohjateksti klo 9.15. Ensimmäinen päivitys klo 13.00. Toinen päivitys klo 20.30.
REHTORISEMINAARI
AIKA: 4. - 5.3.2009
PAIKKA: Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko
Torstai 5.3.2009
Aamiainen
9:00 - 11:30 Stressi, oppiminen ja hyvinvointi työelämässä tutkimusprofessori Kiti Müller, Työterveyslaitos
- Luova, innovatiivinen, tehokas, tuottava suomalainen työ pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Pysyvätkö ihmisaivot mukana?, Müller avasi.
Vuorossa oli tietoisku aivoista. Työssä tarvitaan aivoja. Aivot eivät kestä mitä tahansa. Niistä pitää pitää huolta. Professori oli huolissaan mm. piilotyötästä. Aivojen tulisi saada olla virkeät. Työelämässä monet asiat haastavat aivot: informaatiotulva, tietotekniikka, pakkotahtisuus-(vrt. tuottavuusohjelma), epäsäännöllinen työaika. Myös monitehtäväympäristö, jossa tehdään useita työtehtäviä samanaikaisesti, rasittaa, ja tällaiseen työhön liittyy aivojen väsymisen riski.
Tämän päivän työssä on paljon häiriötekijöitä. Joka viidennellä on työtä haittaavia muisti- tai keskittymisvaikeuksia. Joka neljäs kärsii unettomuudesta, eniten 55-64-vuotiailla naisilla (33%). Myönteistä on, että koettu uupumus on vähentynyt 2003-2006.
Mullerin mukaan nyt pitäisi yhdessä ryhtyä omien ja työtovereiden aivojen hyvinvointitalkoisiin. Siinä auttaa, kun tiedetään, miten aivot toimivat. Isoaivojen työnjakoon kuuluu järjen ja tunteen liitto. Aivojen oikeapuoli ajattelee näin: " minulla sellainen tunne... . Oikealla puolella on näkeminen, tila, silmä-käsiyhteistyö, tunnetieto. Vasen puoli taas hoitaa kielen, logiikan, järjen.. Keskellä on aivokurkiainen, joka on voimakas hermoverkkokudos. Sen kautta kulkee informaatiota aivolohkojen välillä.
Meillä on hyvä suodatin: otsalohkot. Niiden tehtävänä on vastata siitä, että kaikki informaatio ei pääse läpi. Otsalohkot ovat tiedonkäsittelyn kapellimestareita. Otsalohkon tehtäviin kuuluu:
- tahdonalaisen katseen kohdennus
- tarkkavaisuuden ylläpito
- tunnistaa häiriöärsykkeet ja jättää ne huomiotta (ettemme reagoi hallitsemattomasti) eli häiriöärsykkeiden inhibitio.
Otsalohkot vaativat erityistä suojelua. Pitkittynyt otsalohkojen kuormitustila sairastuttaa. Aivot painivat kapasiteetin ylärajoilla. Tämä näkyy mielenterveyden häiriöissä. Muller antoi ohjeita:
- Tauota työ (2-4 tunnin välein tauko; kävelykokoukset)
- Mitoita työ
- Syö, nuku, liiku, tanssi
11:30 - 12:30 Lounas. Maukas. Sain pöytäseuraksi iltapäivän luennoitsijan.
12:30 - 14:00 Millainen on hyvä lukio, opetusneuvos Jorma Kuusela, Opetushallitus
KUVA: Jorma Kuusela
HARMI, moni ehti karata ennen päivän viimeistä luentoa. Se oli tosi hieno. Erityistutkija Jorma Kuusela avasi meille hyvän koulun/lukion määrittämisen problematiikka. Hänen messagensa voisi tiivistää kahteen väitteeseen:
- Koulu voi olla hyvä monin tavoin (kaikki koulut eivät silti ole hyviä)
- Hyvyys ei ole tiivistettävissä yhteen tunnuslukuun.
Hallintomiehellä oli terve suhtautuminen mediaan. Läpinykyvyyttä tarvitaan, mutta kohtalokkaista yksinkertaistuksista kannattaa varoittaa.
- Monimutkainen maailma tarvitsee yksinkertaisia totuuksia silloinkin, kun niitä ei ole. Niitä tarvitsevat ennen muuta toimittajat ja poliitikot.
Hän osoitti, kuinka sama lukio voi saada aivan erilaisen ranking-sijaluvun jo yksinkertaisesti sen perusteella, pidetäänkö oppimistulosten indikaattorina puoltoäänien summaa vai keskiarvoa. Löytyi lukioita, joiden sijaluku heitti jopa 262! Samassa koulussa tulokset voivat vaihdella myös vuosittain ja aineittain! Kuinka sellainen informaatio auttaa vanhempia tekemään valintoja? Oppilaiden suoritukset vaihtelevat kaikissa kouuissa. Missään kouluissa ei ole vain huonoja tai hyviä oppilaita.
Kuusela on analysoinut ahkerasti oppimistuloksia ja niitä selittäviä tekijöitä. Hän on löytänyt kaksi vahvaa tulosten ennustajaa:
- äitien keskimääräisen koulututason ja
- isien työttömyysprosentin.
Esimerkiksi peruskoulun päättötodistusten keskiarvo ei ole likikään yhtä hyvä selittäjä. Sali kohahti, kun Kuusela esitteli tulkintansa:
- Yksilön vaikutus oppimistuloksiin on 93%
- 7% johtuu kouluista. Ja siitä selittyy 4% oppilaitten sosiaalisella valikoitumisella. Selittämättä jää 3% , johon kuuluu satunnaisvaihtelu.
Näinkö vähän opetuksen laadulla on merkitystä? Ehkä asia on niin, että Suomessa toistaiseksi opetus on kaikissa kouluissa niin hyvää, ettei se aiheuta eroja.
Hyvän koulun probleema on siis hyvin mutkikas. Kuusela määritteli hyvän lukion sellaiseksi, jossa saadaan paremmat tuloset, kuin mitä ennusteet odottavat (siis sosiaalitausta jne). Hän kaivoi esiin 10 tällaista lukiota. Mikä oli rehtorien kuvausten perusteella niille yhteistä?
- Kaikki sijaitsivat pienillä paikkakunnilla
- Kaikkia kuvasi huolenpito oppilaista yksilöinä
- Henkilökunta koettiin voimavaraksi- mutta aivan eri syistä
- Myös peruskoulussa luodulle perustalle annettiin tunnustusta
Näiden koulujen rehtorit näkivat olosuhteet sellaisina kuin ne olivat, ja käänsivät ne vahvuuksiksi.
- Hyvä koulu onkin organisaatio, joka pystyy lähtökohdistaan hyvää tulokseen. Strategia valitaan tarpeen mukaan. Koulu on oppiva organisaatio.
14:00 - 14:15 Seminaarin päätös. Opetustoimenjohtaja veti päivien anta yhteen. Ja kehotti kaikkia rehtoreita nukkumaan hyvin. Edessä on ajanjakso, johon kuuluu iso joukko uudistuksia: HR-ERP, siirtyminen kokonaisbudjettiin....
14:30 Lähtö Espooseen. Heitin luennoitsijan juna-asemalle, ja Osmon ja Jukan koteihinsa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti