Muistio
KESKUSTELUTILAISUUS PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERITYÖSTÄ
editoitu klo 15. Tehty lisäys 28.3. (näkyy vihreällä)
Opetushallitus järjesti siis tänään keskustelutilaisuuden perus-opetuksen päättöarvioinnin kriteerityöstä ja oppimisen ja osaamisen arvioinnin kehittämisestä.
Paikkana oli Opetus-hallituksen monikäyttötila.
Tilaisuus oli tarkoitettu etenkin opettajankouluttajille sekä pedagogisten opettajajärjestöjen edustajille. OPH:n oman väen lisäksi paikalle olikin saatu edustajia tosi useasta opettajaliitoista. Suomen Luokanopettajista ei tainnut olla ketään.
Oppiainekohtainen kriteerinen kehittämistyö on käynnistetty työpajoissa, joihin on kutsuttu mukaan opettajia ja arvioinnin asiantuntijoita. Oph: ssa on analysoitu myös paikallisesti kehitettyjä kriteeristöjä.
Kriteerien täsmentämisen lisäksi arvioinnin kansallisiin linjauksiin tullaan tekemään täsmennyksiä opetussuunnitelman uudistuksen seurannan ja toimeenpanon myötä ilmenneiden tarpeiden mukaisesti.
Tilaisuudessa tarkasteltiin perusopetuksen arvioinnin nykytilannetta Kansallisen arviointikeskuksen arviointihankkeen tulosten sekä opettajien edustajien kokemusten pohjalta. Kaikille oppilaille tulee olla yhteiset tavoitteet. Ei eri tavoitteita eri arvosanoille- vain kriteerit.
KESKUSTELUTILAISUUS PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREISTÄ
OHJELMA
9.00 Avaus Marjo Rissanen ja sitten johtaja Anni Miettunen.
Pidettiin esittäytymiskierros. "Sitten käärittiin hiat."
9.10 Päättöarvioinnin kriteerityön ja arvioinnin kehittämisen suuntaviivat esitteli opetusneuvos Erja Vitikka
Arvosanoille 5 (ensin),7 ja 9, ja myöhemmin arvosanalle 8 tllaan tekemään muutoksia päättöarvioinnin osalla. Alemmillekin luokka-asteille voidaan päätyä laatimaan kriteereitä, siitä ei ole tehty päätöksiä. Täsmennyksiä on siis tulossa arvioinnin kansallisiin normeihin.
Työssä on huomattu, että koko luku 6 kaipaa päivitystä. Kun teksti on valmis, opettajien mielipiteitä tullaan kuulemaan. On tarkennettava sekä formatiivista että summatiivista arviointia, ja erotettava ne toisistaan. Niillä on eri tehtävät. Numeroarvioinnin aloittamisen aikaistaminen on pohdinnassa.
Kokemusten mukaan ongelmakohtia ovat Valinnaiset aineet. Poissolot ja arviointi. Työskentelyn arviointi - tarvitaanko yleisempiä työskelentytaitojen arviointia.
Vitikka muistutti, että tavoitteet ja kriteerit tarkoittavat eri asiaa. Opetuksen tavoitteet ovat samat kaikille oppilaille. Kriteerit ovat kuvaus siitä, mitä arvosanaa osaamisen vastaa. TÄHÄN vielä tarkannus:
9.45 Missä arviointi on menossa? Kuulimme tuloksia kriteeriperustaisen ja tavoitteisen arvioinnin toteutumisesta perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Niitä esittelivät arviointineuvos Päivi Kamppi KARVIsta ja professori Päivi Atjonen Itä-Suomen yliopistosta.
" Perusteissa on linjaus, jonka mukaan perusopetuksessa on kaikille oppilaille yhteiset tavoitteet, joihin perustuen arviointi tehdään. Vuoden 2014 perusteissa todetaan näin (kpl 6.2): ”Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin sekä palautteen antamisen tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin. … Kriteerit eivät ole oppilaille asetettuja tavoitteita, vaan ne määrittelevät… arvosanaan 8 vaadittavan tason.” Lisäksi todetaan, että ”Yksilöllistetyn oppimäärän mukaan… opiskelevien oppilaiden suorituksia arvioidaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin.” Eli oppilaita arvioidaan suhteessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin yhteisiin tavoitteisiin. Yksilölliset tavoitteet liittyvät yksilöllistettyihin oppimääriin. Kriteerit kuvaavat eri arvosanojen edellyttämää osaamista (suhteessa tavoitteisiin). Kaikilla oppilailla tulee siis olla mahdollisuus saada opetusta ja opiskella yhteisten tavoitteiden suunnassa, oppilailla ei voi olla lähtökohtaisesti eri tasoisia tavoitteita. Eriyttämiseen on monenlaisia pedagogisia keinoja, mutta tavoitteet ovat kaikille samat."
Ryhmä on käynyt läpi opetuksen järjestäjiltä kootut arvioinnin osuudet. On tehty kyselyitä opettajille, oppijoille ja huoltajille. Otanatakouluilla (n= 289) on tehty SWOT-analyysit. Selvityksen kohteena ovat arviointikäytänteet, - osaaminen (oppilaat ja opettaja) ja -kulttuuri (mitä puhutaan, ilmapiiri, johtaminen). Kuinka opettajat muodostavat arvosanoja?
Tulosten mukaan edelleen arvosana perustuu oppiaineiden sisältöön. Opettajat tosin kertovat arvioinnin perustuvan kriteereihin. Numero annetaan. tavoitteiden saavuttamisen keskiarvona.
Opettajilla on myönteisempi käsitys tavoistaan toimia (esim. avata tavoitteita) kuin oppilailla. Erityisen vaikeaa opettajille on ollut MOK:in ja myös laaja-alaisen osaamisen arviointi.
Oppilaille voisi antaa enemmän palautetta niin, että osaamista verrataan jakson alussa esiletyihin tavoitteisiin.
Opettajat antoivat kriteereille (yllättävän?) positiivista palautetta. Ne selkiyttävät ja ovat käyttökelpoisia, Arviointikrteerien käyttökelpoisuus ohenee hylätyn ja hyväksytyn rajan arvioinnissa. Ja erityisoppijoiden ja maahanmuuttajien arvioinnin kohdalla.
Opettajilta pyydettiin myös arvioinnin kehittämisideoita: He pyysivtä lisää selkeyttä ja vertailtavuutta.
6- ja 9.-luokkien opettajien välillä ei ollut eroja käytännöissä eikä mielipiteissä, eikä eri aineiden opettajien välillä. Nuorimmat opettajat kaipasivat eniten kriteereitä.
Miten läpinäkyvää ja perusteltua nykyarviointo on? Opettajat olivat oppilaiden mukaan kertoneet, mihin arviointi perustuu. Hyvä. Käyttäytymisen arvioinnin perusteet olivat monelle heistä epäselviä.
Entä kansalliset kokeet? Rehtorit olivat niihin vielä kriittisempiä kuin opettajat.
Lopuksi tutkijat tiivistivät: kirjallinen ohjeistus ei yksi riitä. Arvosanan antaminen on vaativaa: oppiminen, työskentelytaidot- erotettava temperamentista- Laaja-alainen osaaminen- kuinka siivilöidään? Kansalliset päättökokeet toisivat myös ongelmia. Opettajien osaamista tulisi koulutuksella vahvistaa pikemminkin vahvuuksista kuin puutteista käsin.
Pian julkaistavassa KARVIN raportissa on 250 sivua. Tiivistelmä on 20- sivuinen. Julkistus tapahjtuu 10.4. klo 12-16 Tieteiden talossa. Karvin sivustoille on tulossa arviointia tukevaa materiaalia, mm. podeja.
10.30 Tauko
OAJ:n Kehittämispäällikkö Jaakko Salon otsikkonna oli Opettaja arvioinnin viidakossa
- Sen sanon, että tehtävää tässä on. Arviointi puhuttaa eniten opettajia. Siinä on paljon epäselvyyttä.
Mikä arvioinnista sitten tekee niin vaikeaa? Kun opsia tehtiin, haluttiin vahvistaa vuorovaikutteisuutta ja arvosanojen tasavertaisuutta.
Epäselvyyksiä on kuitenkin mm. laaja-alaisessa osaamisessa ja MOKissa. Tavoitteita ja sisältöjä ei ole vuosiluokkaistettu. Perusteissa arvioinnin eri tehtävät sekoittuvat.
Työmäärä jatkuvassa palautteessa on karannut käsistä. Arvointikeskusteluihin saattaa kuuluu,1,5 työviikkoa!! Jos jokn on liian vaikeata, ruvetaan oikomaan
Salo haastoi opettajankoulutusta. täydennyskoulutusta antaa kaikenlaiset saarnaajat.
MITÄ OAJ ehdottaa? 1. ei päättökoetta. 2. Vähimmäiosaamisen kriteerit. 3. Arvioinnin eri tehtävät selkeytettävä. Huomio osaamiseen (ei edistymiseen). 4. Kriteerien määrä vähennettävä ja yksinkertaistettava. Numeroarviointiin yhteinen linjaus. 5. Arvioinnin tukipankki,jolla voi kalibroida omaa arviointiaan. 6. Koulutusta arviointiosaamiseen (tutor-opettajat).
Kommentteja:
- älkää käyttäkö jatkuva arviointi-käsitettä, sitä ei ole perusteissa (Päivi Atjonen)
(Koneet hajosi).
Vitka kannatti vitosen krtiteereitä, vältettäisiin turhia siirtymiä erityisen tuen piiriin - ja samalla tarkastettaisiin, riittääkö tuki vai tuleeko sitä lisätä. Hän kehui mahdollisuutta tukea oppilasta erityisillä painoalueilla.
Opettajat olivat kertoneet, että eivät tiedä, miten oppimisvaikeudet (esim. ADHD) otetaan huomioon?
11.20 Keskustelua ja kommentteja.
Keskustelussa kannatettiin tehtäväpankkia - kansallisia pakkotestejä. Esitestattuja tehtäviä on. Koulutusta tarvitaan. Kouluilla käytettävä arviointikeinovalikko on järkyttävän yksipuolinen.
11.50 Yhteenveto ja tilaisuuden päätös
Opetusneuvos Marjo Rissanen päätti tilaisuuden ja kiitti osanottajia.
Ks. edellinen blogilastu "Pyöreän pöydän"- seminaarista.
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/11/pyorean-poydan-ja-arvioinnin-kriteerien.html
Ks. myös somekeskustelun koonta
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/10/parvialya-paattoarvioinnin-kehittamiesta.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti