Pyöreän pöydän ja arvioinnin kriteerien äärellä

Päivitetty 2.11.
KESKIVIIKKONA 31.10. OPH oli kutsunut Paasitorniin monikymmenpäisen joukon yliopistojen, koulujen, vanhempien ja hallinnon edustajia pohtimaan, kuinka perusopetuksen arvioinnista saataisiin tasa-arvoisempaa.

Juuri ennen tilaisuuden alkamista OPH oli lähettänyt mediatiedotteen. Se mukaan  kriteerit laaditaan  myös arvosanoille 5, 7 ja 9. Tällä hetkellä osaamistaso on määritelty ainoastaan arvosanalle 8.  Tavoite  on  määritellä päättöarvioinnille täsmällisemmät ja kansallisesti velvoittavat kriteerit, niin että uudet  kriteerit voidaan ottaa käyttöön 1.8.2019 alkavana lukuvuotena. - Aikataulu pidettiin pöydän äärellä jopa turhan kireänä.

TILAISUUDEN avasi klo 9.30 yksikön päällikkö  Ulla Laine, ja sen jälkeen  päättöarviointityöteemaan meitä johdatteli opetusneuvos  Erja Vitikka.

Erityisesti huolena on- kuten tiedetään-  että peruskoulujen päättöarvoinnin perusteella annetaan  ne hyvät ja erinomaiset arvosanat, joiden pohjalta oppilaat valikoidaan  suosituimpiin lukioihin ja ammatillisen koulutukse suostuimmille linjoille.   Ja nämä arvioinnit eivät ole vertailukelpoisia.

- Karvin arviointien mukaan arvioinnin yhteisvertaisuus ei ole riittävällä tasolla, kertoi pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen lyhyessä tervehdyspuheessaan.  Kriteerit laaditaan valtakunnallisesti yhtenäisiksi. Kunnista saadut mallit ovat osoittautuneet hyvin  erilaisiksi. Ratkaisu vähentää myös kunnan tasolla tehtävää työtä.

Samassa yhteydessä joudutaan muuttamaan myös perustekstejä ainakin, luvun 6 osalta.

Kriteerityötä tukee asiantuntijaryhmä, joka valmistelee tutkimustietoon perustuen pohjan päättöarvioinnin kriteereille eri oppiaineisiin. Ryhmän jäsenet kritisoivat opsperusteiden nykyistä arviointiosuutta käsitteellisesti sekamelskaksi.
- Oppimisen ja edistymisen ja osaamisen arviointi , formatiivinen ja summatiivinen arviointi ovat tekstissä sekaisin, totesi mm. Najat Ouakrim-Soivio.

Uusi luku halutaan kirjoittaa niin, että erityyppinen arvointi kuvataan kukin erikseen. Niinikään kuultiin, että eri oppiaineryhmien arviointiohjeet näyttäytyvät kovin erilaisilta.

TYÖTÄ tukevat myös nämä pyöreän pöydän tilaisuudet, joihin kutsutaan muun muassa opetuksenjärjestäjiä, opettajia, ainejärjestöjä ja opettajankouluttajia.

Keskiviikon tilaisuus oli järjestyksessä toinen. Lisää on tulossa aboit kolme. Nyt esiteltiin Fountain Parkin  opettajille, oppilaille  ja huoltajille tekemän  verkkoaivoriihen tulokset. Riiheen osallistui netissäyli 13 000 vastaajaa.  Tulosten mukaan kaikki vastaajaryhmät  pitivät yhdenvertaisuuden lisäämistä tärkeänä. Tarkeitä teemoja olivat  arviointikäytäntöjen yhtenäisyys, tasa-arvo sekä myös  yhteistyö Vastaajat pitivät tärkeänä etenkin arvosanan 5 edellyttämän osaamisen kuvaamista.

Tilaisuudessa esiteltiin  kahdessa kunnassa:  Ylöjärvellä  ja Jyväskylässä tehtyä kriteeristötyötä.  Ylöjärven kokemuksia esitteli opetuspäällikkö Tarja Suhonen. Esityksessään hän toi esiin kutosen kriteerien tärkeyden. Jos oppilas saa arvosanan kuusi, hänen tulisi kuulua myös tehostetun tuen piiriin. Jyväskylän  tuotoksista kertoi rehtori  Pipsa Teerijoki. Jyväskylän mallissa oli keskitytty taitotasojen  tarkkaan määrittelyyn.

NOIN kolme tuntia kestäneessä sessiossa oli tilaa myös osallistujien kommentoinnille. Enkä minäkään malttanut olla hiljaa.

Sirkku Kupiainen totesi omassa päätöspuheenvuorossaan, että opettajat kyllä löytävät luotettavasti ne oppilaat, joille annetaan parhaat arvosanat, oli kriteereitä tai ei.  Todisteena oli Karvin tekemä arvio lukioista.
- Mutta ongelmana on se, että luokat ovat kovin erilaisia. Ja sekin, että myös opettajien osaaminen jakaantuu Gaussin käyränomaisesti.

Kommenteissa kiinnitettiin huomiota  myös oppilaiden saaman opetuksen rahoituksen epätasa-arvoisuuteen eri kunnissa.

TULEVASSA kriteerityössä  on tarkoitus käyttää soveltuvin osin ns. Krathwohl- Andersonin  (Bloomin teorian pphjalta kehitetettyä) mallia, jossa osaamisen laadun kohoamista kuvataan verbeillä sekä kielen osaamisen osalta vuoden 2004 perusteissa esitellyllä eurooppalaisella viitekehyksellä. Ihan kaikista malli ei ollut looginen.

OMISSA puheenvuoroissani nostin esille 3 haastetta:

1. Hyväksytyn oppimäärän (5) konkreetti määrittely on äärimmäisen tärkeää - ja samalla vaikeaa-mm. kesken koulunkäynnin kouluun tuleville maahanmuuttajanuorille.

Tämä kommenttini sai ymmärrystä. Toinen ryhmä, joka erityisesti hyötyisi viitosen arvosanan tarkasta määrittelystä, olisi erityisen tuen oppilaat (*-oppilaat).

2. Kiinnitin huomiota myös ops-tekstin vaikeuteen ja monimerkityksisyyteen. Toivoin, että ohjeistoa kirjoitettasiin ymmärrettäväksi ja yksikertaiseksi - siis suomeksi - vuosien 1970 ja 1985 perusteiden mallin mukaan.

3. Tuin OAJ:n Jaakko Salon näkemystä, että arviointiohjeistuksessa on otettava huomioon opettajien työmäärä. Kun kaksi kaupunkia oli esitellyt omaa , todella kiitoksen ansaitsevan perinpohjaista kriteerityötään, oli pakko kysyä: Olemmeko tulleet hulluiksi? Olemmeko saaneet byrokratiaepidemian? Kukaan ei pysty koulun arjessa sitomaan arviointiaan, jos jokaikinen kriteeri määritellään kuvatulla tavalla yksityiskohtaisesti ja laadullisesti.

Kysyin, miksei voida valita  yksinkertaisempi  ratkaisu: Annetaan opettajien käyttää suhteellista arvioinia (siis about Gaussin käyrää) mutta määritellään luokalle keskimääräinen osaamistaso esim. koepankin avulla.

PS. Ainoa harmituksen aihe, ettei salissa ollutkaan pyöreää pöytää :-)