Filosofit

Buckinham, W., Burnham, D., Hill, C. , King,P.J.,
Marnbom, J. ja Weeks, M. (2011). Filosofit.  Schildts
Kustannus oy,

Päivitetty 7.7.-14
VUONNA 1982 minusta tuli filosofian maisteri. En kuitenkaan ollut lukenut yhtään opintoviikkoa filosofiaa. Jotenkin hävetti. Vuonna 2004 valitsin tittelikseni osittain samasta syystä KT, enkä tarjolla olleen FT:in.

Mutta olen kyllä ollut filosofiasta hyvin innostunut. Olen mm. lukenut harmaahapsena varmaan kaikki lukion filosofian oppikirjat. Kaikkea lukemaani en kuitenkaan ole ymmärtänyt :-)

TÄTÄ nöyrää ja ohutta taustaani vastaan täytyy lukea myös tämä  tekijäryhmä Buckinhamin ym.:ltä vuonna 2011 ilmestyneen "Filosofit"-kirja  kehukirjoitus.

AALTOJA. Jo ajatus valita 105 suurinta filosofia (+ 58 melkein yhtä suurta), herättää kunnioitusta. Vaati erityistä taitoa puristaa  merkittävän ajattelijan elämäntyö sanakirjatyyppisesti pieneen tilaan. Vain Habermassin kohdalla pohdin, onko mukaan valittu hänen oleellisin antinsa. Sivuja  on annettu myös aasialaisen ja afrikkalaisen perinteen filosofeille - sekä muutamalla naiselle-  mikä on harvinaista.  Mukaan ei ymmärrettävästi mahdu yhtään suomalaista filosofia.

KUN on itsekin hahmotellut hieman vastaavaa kirjaa pedagogeista, ihailee myös rakenneratkaisua: kunkin filosofin (ei kaikkia kaikkien osalta) esittelyssä käytettyjä elementtejä: Slogan, lyhyesti (edeltäjät ja seuraajat),  kuva, elämänkerta+ avainteokset,  perusajatuksenjuoksu havainnollistavana kaaviona, Ks eli sisäinen viittausjärjestelmä). Isoilla väliteksteillä ja vahvoilla väreillä tuodaan taittoon rytmiä.

FILOSOFIT- kirja etenee esittelyissä kronologisesti. Filosofit on jaettu kuuteen ajanjaksoon, josta kustakin on myös aukeaman mittainen esittelyjakso aikasuorineen.
- Vanha maailma (14 filosofia),
- Keskiaika (10 filosofia),
- Renessanssin ja järjen aika (10 filosofia),
- Vallankumousten aika (19 filosofia),
- Moderni maailma (32 filosofia) ja
- Nykyfilosofia (20 filosofia).

TAVALLISUUDESTA poiketen mukana on myös yhä eläviä filosofeja. Teos vahvistaa oman suosikkilistani: Herakleitos, Protagoras, Sokrates, Platon, Aristoteles, Tuomas Akvinolainen, Descartes, Rousseau, Kant, Hegel, Popper, Wittgenstein, Sartre, Habermass, Kuhn...

MITÄ teos sitten itse filosofiasta opettaa? Se kuva vahvistuu (ehkä sitä ei suoraan sanota), että filosofia ei ole yksiselitteisesti edistynyt lineerisesti. Tiede alkaa filosofiana, joka haastaa uskonnon.  Filosofiassa ihmetellään mm. historiaa,  ihmistä ja kysymystä hyvästä elämästä, kieltä, logiikkaa, maailmaa, muutosta, tiedettä, tietoa ja totuutta,  olemassaoloa, valtaa,  yhteiskuntaa - ja filosofiaa itseään. Mutta kirjan lopulla lukija voi jo kysyä - nuoren Wittgensteinin ajatusten hämmentämänä- onko  filosofia tiedettä lainkaan. Tai mitä olennaista uutta se enää tuo?

Filosofinen tieto ei kumuloidu, vaan tuttuihin teemoihin palataan yhä uudelleen; uusi syntyy haastamaan jotain aikaisempaa. Jokainen luo omat käsitteensä.  Filosofian historia on täynnä  ratkeamattomia jännitteitä: Usko vai järki? Järki vai kokemus? Onko Jumalaa vai ei? Onko ihminen hyvä vai paha?  Ideat vai tämä maailma? Ihminen osa luontoa vai ei?

TEOS on vallan mainio käsikirja. Kirjassa on myös hyvä hakemisto ja sisäinen viittausjärjestelmä. Lähdeluetteloa on pidetty kai turhana. Suosittelen.