Perusopetuslain muutos etenee

SIVISTYSVALIOKUNTA on saanut valmiiksi mietintönsä Hallituksen esityksestä laiksi perusopetuslain muuttamisesta (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/sivm_4_2010_p.shtml)

Valiokunta on kuunnellut melkoisen määrän asiantuntijoita. Heitä ovat olleet mm. (minulle tuttuja) hallitusneuvos Eeva-Riitta Pirhonen, pääjohtaja Timo Lankinen, johtaja Matti Lahtinen ja opetusneuvos Irmeli Halinen, Opetushallitus koulutuspäällikkö Sirpa Oja, Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus. koordinaattori Merja Koivisto, KELPO - tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta, Alajärvi, perusopetusjohtaja Mari Routti, Lappeenrannan kaupunki, johtaja Anneli Kangasvieri Suomen Kuntaliitto, koulutusasiain päällikkö Olli Luukkainen, Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry, puheenjohtaja Matti Sippola, Luokanopettajaliitto ry, rehtori Eija Valanne, Suomen harjoittelukoulujen opettajat ry ja professori Hannele Niemi.

LAKIESITYKSESSÄ siis ehdotetaan muutettavaksi perusopetuslain erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta tukea koskevia säännöksiä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaan oikeutta suunnitelmalliseen varhaiseen ja ennalta ehkäisevään oppimisen ja kasvun tehostettuun tukeen. Oppilaille, jotka tarvitsevat pidempikestoista ja laajempaa tukea, tehdään päätös erityisestä tuesta samoilla perusteilla kuin nykyisin. Erityisen tuen päätöksessä tulisi määrätä nykyistä täsmällisemmin oppilaan opetuksen järjestämisestä ja hänen tarvitsemistaan tukipalveluista.

Henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja luovuttamista koskevia säännöksiä ehdotetaan täydennettäviksi siten, että perusopetuslaissa säädettäisiin oppilaan asioiden käsittelystä ja salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta moniammatillisessa oppilashuoltotyössä, opetuksen järjestäjän tietojensaantioikeudesta sekä opetuksen järjestäjän velvollisuudesta antaa tietoja tietyissä tilanteissa.

VALIOKUNTA ilmoittaa mietinnössään kannattavansa lakialoitteen hyväksymistä, muutettuna. Mietinnön mukaan ehdotuksella halutaan korostaa kaikissa opetustilanteissa annettavan ja tarpeen mukaisesti joustavasti vastaavan tuen merkitystä. Erityistä tukea saavan oppilaan opetus riittävine tukitoimineen järjestettäisiin oppilaan lähikoulussa ja luontaisessa opetusryhmässä aina kun se on mahdollista. Valiokunnan mielestä tämä lähtökohta vahvistaa lähikouluperiaatetta.

Valiokunta pitää esityksen tavoitteita erittäin kannatettavina. Onnistuessaan uudistus voi saada aikaan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen järjestämiseen.

Valiokunta nostaa esiin mm. seuraavia pointteja:

• Uudistus muuttaa nykyistä käytäntöä, joka on perustunut koulun ulkopuolisten tahojen arviointiin erityisopetuksen tarpeesta. Se on jättänyt pedagogisten toimenpiteiden osuuden toissijaiseksi. Muutosten johdosta päätöksen teko tehostetun ja erityisen tuen aloittamisesta tulee joustavammaksi, koska nykyisestä hitaasta asiantuntijalausuntokäytänteestä luovutaan.
• Tarvittaessa asteittain vahvistuva ja suunnitelmallinen tuki parantaa oppilaan hyvän oppimisen ja kasvun edellytyksiä ja antaa mahdollisuuden ehkäistä ongelmien kasaantuminen ja monimuotoistuminen sekä joidenkin oppilaiden syrjäytyminen.
• Oppilashuolto tehostetun ja erityisen tuen aikana tulee suunnitelmallisemmaksi ja systemaattisemmaksi.
• Monet erityistä tukea tarvitsevat oppilaat tarvitsevat jatkuvasti koulunkäyntiavustajan tukea, joko henkilökohtaisen tai luokkakohtaisen avustajan. Valiokunta on huolestunut siitä tiedosta, että lainsäädännön muutosten myötä kunnissa suunnitellaan leikkauksia avustajien määrään.
• Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden integrointi normaaliluokkiin suuriin opetusryhmiin ei vähennä avustajan tarvetta. Kun tarkoituksena on pyrkiä mahdollisimman varhaiseen ja hyvään tukeen erityistä tukea tarvitsevien osalta, tarve avustajapalveluihin mahdollisesti kasvaa.
• Valiokunta korostaa oppimisen kannalta ryhmäkoon merkitystä ja toteaa, että uudistus ei saa johtaa erityisluokkien poistamiseen ja tämän kautta ryhmäkokojen kasvuun. Mm. sosiaalisemotionaaliset ongelmat ja traumat vaativat pieniä ryhmäkokoja.
• Integroitaessa erityisopetusta saava oppilas yleisopetukseen on välttämätöntä tarkastella yleisopetuksen opetusryhmän kokoa siitä (myöhemmin MH) säädettävän asetuksen mukaisesti.
• Lain toteuttaminen edellyttää kattavaa koko peruskoulun opettajakunnan täydennyskoulutusta sekä huomattavia uudistuksia opettajankoulutuksen sisällöissä. Jo nykyinen tilanne, ja uudistus erityisesti edellyttää erityisopettajien koulutuksen lisäämistä. On välttämätöntä huolehtia koko opetushenkilöstön, mukaan lukien rehtorit, täydennyskoulutuksesta.
• Valiokunta pitää välttämättömänä seurata uudistuksen toteutumista käytännössä ja ehdottaa tätä koskevaa lausumaa. Asiasta tulee myös antaa sivistysvaliokunnalle selvitys vuoden 2013 loppuun mennessä.
• Hallituksen esityksessä arvioidaan, että muutokset eivät aiheuttaisi kunnille tai muille opetuksen järjestäjille välittömiä lisäkustannuksia. Valiokunta toteaa, että erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimismahdollisuudet heikentyvät, jos opetukseen ei kohdenneta tarpeen mukaista resursointia. On selvää, että erityisen tuen onnistuminen edellyttää myös vahvaa taloudellista panostusta. Valiokunta pitää välttämättömänä ottaa kehyksissä ja tulevissa talousarvioissa huomioon erityisopetusta koskevista uudistuksista aiheutuvat lisärahoitustarpeet ja ehdottaa asiasta lausumaa.
• Opetushallituksen tulee suunnitella lomakkeet ainakin oppimissuunitelman ja HOJKS:n laatimista varten. Näin turvattaisiin se, että kaikki lain edellyttämät tiedot tulisivat kirjatuksi. Tällöin ei myöskään kunnissa tarvitsisi erikseen suunnitella tarvittavia malleja.
• Erityisen tuen järjestäminen ilman edeltävää tehostettua tukea voi olla oppilaan kannalta tarkoituksenmukaisin menettely. Erityisen tuen päätös tulee voida tehdä ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista jo ennen esi- ja perusopetuksen alkamista.
• Opetuksen järjestämisratkaisuissa tulee ottaa huomioon sekä tukea tarvitsevan oppilaan tarpeet että opetuksellinen kokonaistilanne. Integrointi voitaisiin tehdä silloin, jos se on oppilaiden edellytysten ja opetuksessa käytettävän työskentelytavan takia perusteltua, eikä järjestely vaaranna kenenkään ryhmässä opiskelevien oppilaiden opetuksen tavoitteiden saavuttamista. Näin otetaan huomioon kaikki oppilaat.
• Valiokunta pitää oikeana perusopetusasetuksen 2 §:n säännöstä siitä, että opetusryhmän muodostuessa erityisen tuen päätöksen saaneista oppilaista ryhmäkoko voi olla enintään 10 oppilasta. Valiokunta katsoo, että yleisopetuksessa opetusryhmä voi tietyin edellytyksin olla enemmän kuin 10 oppilasta, silloin kun erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita opetetaan osana yleisopetuksen ryhmää. Jo yhdenkin oppilaan integroiminen voi edellyttää ryhmäkoon pienentämistä.
• Käytännössä voi syntyä tilanteita, joissa on tulkinnanvaraista, ketkä ovat henkilöitä, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely oppilashuoltoryhmässä välittömästi kuuluu. Valiokunta toteaa, että tällaisia henkilöitä voivat olla rehtori, luokanvalvoja tai oppilaan opettaja, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä koulunkäyntiavustaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja yläluokilla myös opinto-ohjaaja ja tarvittaessa koululääkäri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä.
• Kun oppilaan nykyisen lain ja ehdotetun lain mukaiset edut ja oikeudet pysyvät terminologisista muutoksista huolimatta ennallaan, ei vaiheittaiselle opetussuunnitelmien käyttöönotolle ole estettä. Mm. kaikki oppilashuoltoa ja tietosuojaa koskevat muutokset voivat tulla 1.8.2010 sovellettaviksi.
• Valiokunta ehdottaa, että Opetushallitus saattaa valmistelemansa opetussuunnitelman perusteet tämän lain mukaisiksi niin, että ne opetuksen järjestäjät, joilla on valmius ottaa uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaiset opetussuunnitelmat nopeasti käyttöön, voivat ottaa ne käyttöön jo 1.1.2011. Ne opetuksen järjestäjät, joilla uusien opetussuunnitelmien valmisteleminen vaatii enemmän aikaa voivat ottaa opetussuunnitelmat käyttöön viimeistään 1.8.2011.

Sivistysvaliokunta siis ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset), että lakialoite 112/2009 vp hylätään ja että hyväksytään 2 lausumaa.

Valiokunnan lausumaehdotukset

1. Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa sitä, toteutuuko oppilaan oikeus erityiseen tukeen hänen oppimisedellytystensä mukaisesti ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin, jos osoittautuu, että oppilaan mahdollisuudet saada oppimiseen tukea tarpeen mukaan ja mahdollisuudet tuloksekkaaseen oppimiseen heikentyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee antaa asiasta sivistysvaliokunnalle selvitys vuoden 2013 loppuun mennessä.

2. Eduskunta edellyttää, että valtiontalouden kehyksissä ja tulevissa valtion talousarvioissa otetaan huomioon perusopetuslain erityisopetusta ja muuta erityistä tukea koskevien lainmuutosten johdosta syntyvät lisärahoitustarpeet.

Vastalauseet

Valiokunnan mietintöön liitettiin kaksi vastalausetta.

Ensimmäisessä (SDP) kiinnitetään huomiota siihen, että

• jo nyt oppilashuollon saatavuudessa on ongelmia.
• Esityksellä halutaan rajoittaa erityisluokkien ja erityiskoulujen määrää. Tämä on väärä lähestymistapa. Lakimuutos ei voi perustua tilastojen sieventämiseen.
• Esityksessä ehdotetaan, että erityisopetussiirtoa ei tehtäisi esiopetuksen eikä ensimmäisen kouluvuoden aikana eli juuri silloin, kun pohja koko koulunkäynnille luodaan. Tämä tuo myös lisää vaatimuksia opettajille.
• Käytännössä oppilaiden on vaikea saada mm. tukiopetusta.
• Esityksen mukaan opetuksen ja tukipalvelujen suunnittelu perustuisi opettajan tekemään pedagogiseen arvioon. Ehdotetaan, että tehostettua tukea saavalle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, jonka laatiminen on pakollista. Tämä kaikki lisää luokanopettajan ja aineenopettajan työmäärää. Näiden opettajien työ muuttuu samalla vaativammaksi - lähenee erityisopettajan työnkuvaa.
• Uudistus lisää väistämättä kustannuksia. Miten kunnat, jotka lomauttavat opettajiaan, voisivat lisätä tuntikehystä tukiopetukseen tai oppilashuoltotyöhön?
• Esityksessä ei myöskään käsitellä uudistuksen vaikutuksia rehtorin työhön.
• Uudistusta ei pitäisi toteuttaa liian kiireisellä aikataululla. Ehdotamme, että uudistus astuisi voimaan vasta elokuussa 2012.
• Opetusryhmien ryhmäkokoja on saatava jo ylipäänsä pienennettyä.
• Koulunkäyntiavustajien asema jää epäselväksi

Vastalause 2

Toisen vastalauseen jätti kristillisdemokraattien edustaja. Sen mukaan

• perusopetuslakiin tulee lisätä lastensuojeluyksiköihin sijoitettujen lasten osalta velvoite opetuksen järjestäjän tiiviiseen yhteistyöhön lasta hoitavan tahon kanssa. Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestäjällä on valta päättää lasten opetusjärjestelyistä eikä järjestäjällä ole velvollisuutta noudattaa asiantuntijalausuntojen suosituksia päättäessään esimerkiksi lapselle sopivasta oppimisympäristöstä. Tämän seurauksena laitoksiin ja perhekoteihin sijoitettuja, vakavasti traumatisoituneita ja jopa sairaita lapsia voidaan ohjata seurauksista välittämättä tai niitä ymmärtämättä lain nojalla vastoin hoitavan tahon näkemystä integroitumaan suuriin oppilasryhmiin.