OPETUSMINISTERIÖ on asettanut työryhmän valmistelemaan peruskoulun uutta tuntijakoa. Työryhmä tekee oman esityksensä noin vuoden kuluttua. Sen jälkeen avataan yleinen keskustelu, ja lopulta ehkä vuonna 2011 hallitus antaa asetuksen tuntijaosta.
TUNTIJAKO on merkittävä asia. Kaikki mahdolliset lobbausryhmät haluavat itselleen tärkeät asia mukaan peruskoulun oppimäärään. Edellinen tuntijako tehtiin vuonna 2002, ja tuolloin peruskouluun tuotiin uusi oppiaine: terveystieto. Samalla leikattiin yläkoulun valinnaisaineiden tuntimäärää. Nyt ratkaisua halutaan korjata, ja jo työryhmän tehtävänannossa lukee, että taito- ja taideaineiden osuutta tulee nyt vahvistaa.
ITSE olen tuossa täysin rinnoin tukemassa tuota tavoitetta. Opetushallitus on julkaissut 15.5. oikein kirjasen tästä teemasta. Sen nimi on "Taide ja taito- kiinni elämässä". Kyseessä on taito- ja taideaineiden aseman vahvistamista vaativien artikkelien kokoelma. Yksi artikkeleista " Taito- ja taideaineiden opiskelua tukeva toimintakulttuuri" on syntynyt Auroran rehtorin, opettajien ja oppilaitten yhteistyönä.
TUO artikkeli kirjoitettiin heti "Viisikko Aarresaarella"-projektin jälkeen. Tiivistän 12-sivuisen jutun seuraavasti:
KOULUN TOIMINTAKULTTUURI tarkoittaa opetuksen näkökulmasta vastausta kysymykseen: millaisia mahdollisuuksia tämä koulu tarjoaa oppimiselle. Kaikissa kouluissa opitaan oppitunneilla. Millaisia muita mahdollisuuksia oppia on? Oppilaat saavat aineksia ja virikkeitä kaikesta siitä, mitä koulussa tapahtuu.
TAITO- JA TAIDEAINEISSA opitaan tärkeitä asioita. Ne eivät ole hanttiaineita. Itse asisaa jako lukuaineisiin ja harrastusaineisiin on monessa suhteessa keinotekoinen. Kukin aine on arvokas.
ON TÄRKEÄÄ, että taito- ja taideaineilla on riittävästi oppitunteja mutta sen lisäksi niille ominaista tapaa oppia tulisi höydyntää koulussa laajemminkin. Artikkelissa esitellään monia monia tapoja, joilla koulussa voidaan valuttaa taito- ja taidekasvatusta koko kouluun niin, että oppilailla on mahdollisuuksia oppia useilla eri tavoilla.
JOS KOULU haluaa panostaa taito- ja taidekasvatukseen, on tärkeää, että valinta ymmärretään arvovalinnaksi. Tämän jälkeen jäsennän artikkelissa opettajiltamme ja oppilailtamme saamiani kirjoituksia tämän valinnan perusteista kahdeksaksi väitteeksi, jotka valinnan tekevän meistä on hyväksyttävä. Nämä ovat;
1. Taide on itsessään arvokasta. Taide ei ole vain väline. Se antaa mahdollisuuksia kasvaa omaksi itsekseen. Sillä että koulussa on tilaa taiteelle, on yhteys hyvään kasvuun ja onnellisuuteen.
2. Laatu syntyy innostuksesta, joka tarttuu. Opettajan energialataamo on hänen oma innostuksensa, joka syntyy vapauden tunteesta.
3. On suostuttava opettelemaan uusia asioita. Myös ja erityisesti taide- ja taitokasvatus vaatii osaamista.
4. Yhteisöllisyys syntyy yhdessä tekemällä. Yhdessä tekeminen edellyttää yhteistä päämäärää, työnjakoa ja jokaisen autonomian kunnioittamista. Yhdessä tekemällä opitaan yhdessä ja toisilta. Yhdessä tekemällä syntyy yhteisöllisyys. Yhteisöllisyys rakentuu kohtaamisista, joissa onnistutaan.
5. Kasvatuksessa tarvitaan mielikuvitusta ja rohkeutta leikkiä.
6. Työ on tehtävä tosissaan, ristiriidat rakentavasti ratkoen.
7. Taidot ja taide on saatava pois piilosta. Sen, mikä on tärkeää, tulee näkyä ja kuulua. Sen pitää saada toistua ja muodostua perinteeksi.
8. Rehtoria tarvitaan. Vaikka jokainen kouluyhteisön jäsen rakentaa koulun toimintakulttuuria, rehtorilla on jopa muita tärkeämpi rooli. Hän istuu resurssien päällä. Hän luo yhteishenkeä ja ilmapiiriä. Hän koordinoi. Rehtorin on itse uskottava koululleen valitsemaansa suuntaan. Suunnan valitsemiseen hänellä on oikeus. Velvollisuus hänellä on innostaa toiset liittymään tuohon valittuun suuntaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti