PERILLÄ Suomessa. Takana hienot kaksi vuorokautta vuoropuhelua opettajien ja päättäjien kesken.
Minulla oli etuoikeus vetää ehkä neljännen kerran aloituspaneeli. Tyylilajina oli mixaus vakavia asioita ja huumoria. Kävimme läpi koulujen EFQM-palautteissaan virastolle ja päättäjille antamaa kriittistä palautetta. Esiin nousivat mm. homekoulut, puutteelliset tilat, määrärahapula, oppimateriaalit, vanhojen koulujen peruskorjaukset ja mm. koulunkäyntiavustajien tilanne. Keskustelussa sivuttiin myös Espoon korkeita koulutoimen kustannuksia ja virka- ja luottamusmiesten jonkinasteista luottamuspulaa.
KUVA: Kohtaamisten isä on Hannu Suntio, joka on jättämässä EKOAY:n puheenjohtajan tehtävät.
1,5 tunnin paneeli päätyi ulkomaistyyppiseen vaaliin, jossa jokainen sai äänestää niin montaa ehdokasta kuin halusi. Kaikki ehdokkaat saivat hienosti ääniä. Eikä syyttä.
KUVA: Mukana risteilyllä oli jälleen kerran Espoon päättäjien kermaa mm. valtuuston puheenjohtaja, vastuustoryhmien neuvottelujen vetäjä, teknisen lautakunnan puheenjohtaja ja opetus- lautakunnan vara- puheenjohtaja, kansanedustaja ja tällä kertaa myös sivistystoimenjohtaja.
LAUANTAINA oli komea syysilma, ja moni suuntasi Tukholmaan. Minä vietin päivän laivalla ja purin rästityösumaa.
Illansuussa porukka kokoontui omien luottamusmiestensa vetämiin sessioihin. Samaan aikaan pidettiin vakavampimielinen keskustelutilaisuus, jossa EKOAY:n hallituksen valtuuttama ryhmä nosti vielä esiin opettajille kaikkein tärkeimpiä asioita. Puheenjohtajana toimi Mervi Mattila. Minä sain toimia tilaisuuden sihteerinä. Ja lupasin uhkasin kirjata tähän blogiin kaikki viisaudet, joita päättäjiltä kuulin- halusivat tai eivät :-)
MUISTIO KESKUSTELUISTA PÄÄTTÄJIEN KANSSA
Lopussa pienellä tekstillä muistion laatijan kommentteja. Niiden yli voi hyvin hypätä.
1. VANHEMPIEN PALVELEMINEN
Keskustelutilaisuuden puheenjohtaja pyysi päättäjiä kuvailemaan, kuinka itse kukin on mielestään onnistunut vastamaan huoltajien koulua koskeviin toiveisiin. Yleisesti todettiin, että Espoossa on vaativat vanhemmat, ja että ehkä siksikin koulupuoli on ollut pitkään Espoossa erityishuomion kohteena, kuten Martti Merra asian totesi.
- Espoossa on ollut pitkään trendi panostaa koulutukseen. Oppilasaines on hyvää. On saatu tuloksia. Hyvän perusopetuksen rinnalla vaaditaan myös painotettua opetusta.
Vihreät ovat taistelleet tuntikehyksen puolesta (kuten muutkin). Sirpa Hertellin mukaan koulut ovat olleet painopistealue myös rakennushankkeissa. Merra muistutti päätöksistä satsata 100 miljoonaa euroa lisää koulujen kuntoonpanemiseen seuraavan 10 vuoden aikana.
2. KOULUMENOT
KUVA: Aulis Pitkälä (lainassa Hesarin sivuilta)
Sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä luki tilastoista, että Espoo satsaa perusopetukseen 4351 euroa/oppilas. Vantaa melkein 1000 euroa vähemmän ja Helsinkikin 4065.
- Yksi syy on se, että Espoossa on haluttu säilyttää pienehköt koulut, Pitkälä totesi.
SDP:n Markku Sistonen kiinnitti huomiota siihen, että korkea hinta pitkälti perustuu herkkuihin, jotka muualla on karsittu. Espoossa halutaan tarjota kallista kielikylpyä, painotettua opetusta jne.
Pientä kiehuntaa herättikin kysymys siitä, missä määrin koulua pitäisi kehittää " tavisten" ehdoilla ( Kepun Kari Kuusisto asettui heidän äänitorvekseen) vai lahjakkaiden lasten vanhempien ehdoilla.
Markku Sistonen palautti mieliin viiden vuoden takaiset koulukapinat, jolloin vanhemmat täyttivät Espoon kulttuurikeskuksen, kun koulujen määrärahoihin yritettiin tehdä leikkauksia. Tuolloin budjettiin lisättiin 5 miljoonaa.
- Kouluista ei ole leikattu meillä samalla lailla kuin muualla, mutta enempää ei neuvotteluissa voida kouluille lisätä, kuin mitä opetuslautakunta asiantuntijaelimenä ehdottaa, hän näpäytti.
Näytti siltä, että kukaan ei haluaisi toteuttaa 2 %:n kehysleikkauksia. Tilanne on kuitenkin tiukka, koska tulovero- ja kiinteistöveroprosentit on lyöty kiinni. Vasemmistoliiton Kari Uotila paljasti, että tuon 2%:n leikkausten estäminen kuuluu hänen puolueensa budjettitavoitteisiin. Ja Karhulan Jukka kuulema pitää kyllä huolta, että he eivät sitä unohda.
3. POLIITTINEN PROSESSI
Kari Uotila korosti, että puolueilla on budjettineuvotteluissa hieman liikkumavaraa. Kaikkea ei avata.
- Siellä budjetti muuttuu, missä on eniten paineita. Lisäksi Kari halusi puolustaa satsausta Kulpsiin, joka avulla lapsia saadaan liikunnan ja kulttuurin pariin.
4. OPPILAIDEN PAHOINVOINTI
Sistosen mukaan pahoinvointi on tieodssa. Jokelan jälkeen kiinnitettiinkin huomiota koulupsykologi-ja koulukuraattoritilanteeseen.
- Emme kuitenkaan huomanneet aukkoa koululääkärien määrässä! Nyt on huomattu.
Sistonen nosti esiin myös herkän kysymyksen: Onko oikea suunta integroida erityisoppilaita vai pitäisikö kaupunkiin perustaa enemmän esy-luokkia.
5. KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAT
Viikonlopun kuuma asia oli koulunkäyntiavustajien määrärahat. Marjo Matikan mukaan lautakunta oli ajanut läpi 350 000 euron lisämäärärahan. Nyt on kuitenkin osoittautunut, että koulunkäyntiavustajien palkat menevät 1,5 miljoonaa yli budjetoidun, ja lisämääräraha halutaan käyttää siihen. Virkamiehet saivat Marjolta satikyytiä. Aulis Pitkälä lupasi asiaan selvitystä seuraavalla viikolla.
6. REHTORIEN TYÖ
Paavo Kokkala nosti esiin rehtorien työmäärän.
- Yhä suurempi osa työajasta kuluu kiinteistön asioiden hoitoon, josta Auroran koulun tulipalon jälkityöt ovat tuore esimerkki.
Rehtorien tulisi saada käyttää aikansa pedagogiseen johtamiseen.
7. KOULUKIINTEISTÖT
Koko sali oli yksimielinen siitä, että koulukiinteistöissä on paljon korjattavaa. Kari Uotila oli huolissaan rakentamisen laadusta. Ihan uusienkin koulujen- kuten Ruusutorpan koulun- katto saattaa vuotaa. Rakennusurakoihin liittyy myös rikollista toimintaa. Kurt Byman kuiskaili porukoille, että TV:stä tulee 14.10 raju juttu Espoon rakentamiseen liityyvistä asioista.
Sirpa Hertellin mukaan Espoossa ei osata tilata ja vaatia. Töitä ei osata valvoa. Ongelmia tulee myös erikoisista ratkaisuista.
- Tarvitsemme hyvää suunnittelua, hyvää toteutusta ja hyvää kiinteistön hoitoa. Kiinteistöjä ei osata siivota. Kaikki siivoojat eivät ymmärrä annettua palautetta.
- Myös opettajien tulisi pohtia omaa roskaamistaan, veisteli itsekin opettaja Sistonen.
Se on kuitenkin tosiasia, että kaikkea ei voi korjata kerralla.
- Kiinteistöjen korjausrakentaminen on koko ajan pikkuisen myöhässä, Martti Merra totesi. Siksi on tärkeää periä riittävä vuokra, jolla kiinteistöjä voitaisiin hoitaa ajallaan.
Markku Sistonen muistutti, että myös kaupungintalolla ja sairaaloissa tehdään työtä hometiloissa. Merran mukaan huoli kiinteistöistä ei rajoitu koulukiinteistöihin. Sama huoli on niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella.
Varsin yksimielisiä oltiin siitä, että taloudellisen taantuman aikana kannattaa korjata ja tehdä investointeja.
8. OPETTAJA-ASUNNOT
KUVAN ottanut Sari Karjalainen
Tapaamisen viimeisenä asiana olivat opettaja-asunnot. Sari Karjalainen esitteli Hansakallion opettaja-asuntojen purku-uhkaa. Juuri saneeratut asunnot ovat jäämässä katerpillarien alle. Asuntojen arvo on 3 miljoonaa euroa.
Koko sali oli yhtä mieltä siitä, että työsuhdeasuntoja tarvitaan. Niiden avulla voidaan helpottaa työntekijäpulaa. Mutta sitä on pakko miettiä, voisivatko asunnot sijaita muualla kuin koulussa, kuten Mika Helander kysyi.
Teknisen lautakunnan puheenjohtaja kertoi kuulleensa tästä opettaja-asuntola-asiasta nyt ensimmäisen kerran.
JÄLKIKIRJOITUS
PÄÄTÄJIEN ja opettajien kohtaamiset ovat vakiinnuttaneet asemansa meille tärkeiden vaikuttajien kalentereissa. Tällä kertaa joukosta puuttui opetuslautakunnan puheenjohtaja Sanna Lauslahti. Harmi. Näissä tapaamisissa meillä opettajilla on ollut hieno tilaisuus viestittää omista huolenaiheistamme. Mutta näissä on myös mahdollisuus oppia kunnioittamaan poliitiikan logiikkaa.
Poliittisessa toiminnassa on omat tapansa. Päävirta perustuu - näin ymmärrän- yhteiseen konsensukseen toimintatavoista. Kullakin puolueella on omat arvonsa, ja niistä johdetaan konkreetit tavoitteet. Kun virkamieskoneisto tuo budjettiesityksen puolueille, alkaa tiukka vääntö siitä, mille momenteille käytettävissä oleva liikkumatila suunnataan. Tähän vaikuttaa paine. Poliittista taitoa on löytää ehdotukset, joilla koplaamalla tietyt asiat toisiinsa löydetään tarvittava enemmistö. Tuolloin jokainen puolue onnistuu edistämään joissain suhteissa omia tavoitteitaan, tinkimään toisissa mutta varmaankin myös estämään joissain suhteissa toiselle puolueelle tärkeiden tavoitteiden edistymisen. Niin se ehkä on.
Olen kuullut, että pahinta, mitä poliitikko pelkää, on välistäveto. Siksi menettelytapoja, joissa ei noudateta politiikan logiikkaa (johon kuuluu tietynlainen ehkä hierarkinenkin tapa käsitellä asioita), ei katsota hyvällä. Toisin toimimalla jotkut poliitikot ajavat itsensä jonkinlaiseen paitsioon.
OLEMME siirtymässä taloudelliseen taantumaan. Seuraavina vuosina edessä lienee ikäviä uutisia. Kovasti, kovasti toivoisin, että Espoossa nyt syntynyt kohtaamisen perinne saisi jatkua, jopa niin, että opettajien ja päättäjien lisäksi paikalla olisi myös koulutoimen johtavia virkamiehiä. Viisaimmat päätökset- niin uskon- syntyvät sen tiedon pohjalta, jota saadaan vain avoimessa dialogissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti