KUVA: KM Olli Poutiainen pitää lectiota.TÄMÄN VIIKONLOPUN lauantain olin saanut varata tieteelle. Tuomarilan koulun rehtori Olli Poutiaisen väitöstilaisuus alkoi Metsätalolla klo10, ja illalla hän piti perinteisen akateemisen karonkan, johon olin saanut kutsun.
ESPOOSSA on siis kolme tohtorirehtoria. Luulen, että se on Suomen ennätys. Ja joukossamme on yhä uusia doctorandeja.
POUTIAISEN OLLIN väitöskirjan nimi on "Nuorten arvot ja tietoyhteiskunta-asenteet" . Aihe on huima ja vaativa. Kyseessä oli empiirinen tutkimus, jossa aineisto kerättiin kyselylomakkeella.
VÄITÖSTILAISUUS alkaa lectiolla, jossa väittelijä johdatteli kuulijoita arvotutkimuksen maailmaan. Kaikkein tiiviimmillään arvot ovat käsityksiä toivottavasta. Arvoja voi ihmisellä olla muutama kymmenen, asenteita tuhatkin.
LECTION jälkeen puheenvuoro siirtyy vastaväittäjälle. Professori Arto Kallioniemi korosti nuorten arvojen tärkeyttä tutkimuskohteena ja esitteli tutkimusta yleisesti. Sen jälkeen alkoi yksityiskohtaisempi, tyylikäs akateeminen keskustelu. Väittelijää pyydettiin itse arvioimaan työnsä onnistumista mm. nimen, teoreettisen viitekehyksen valinnan ja metodien hallinnan suhteen. Tapahtuman työntarkastusluonteeseen sopivasti vastaväittäjä nosti esiin myös puutteita. Nuoria tutkittaessa ei ehkä kannata unohtaa ikävaiheeseen kuuluvia kehitystehtäviä. Kyselylomakkeissa skaalan tulee olla lineaarinen, ja muutoinkin jokaisen kysymyksen osuvuus teoriaan nähden on tärkeää. Kuvioista tulee käydä ilmi, ovatko ne tutkijan itse laatimia. Hyvin Poutiainen selvisi myös tilastollisia menetelmiä koskeneista kysymyksistä. Yksityiskohtainen keskustelu päättyi hienoon kysymykseen: mitä väittelijä oli työstä oppinut. Olli kertoi oppineensa, että on vasta oppimisensa alussa.
SITTEN vastaväittäjä oli valmis lukemaan loppulausuntonsa. Poutiainen oli sen mukaan tehnyt perusteellista työtä. Tutkimus tuotti ajankohtaista ja uutta tietoa. Teoritausta olisi voinut olla relevantimpi, nyt siihen jäi sirpalemaisuutta. Erityisesti kehityspsykologiaan liittyviä kehitystehtäviä olisi kannattanut tarkastella. Kyselylomakkeen vastaavuus tutkimusongelmiin oli hieman ongelmallinen, koska muuttujia oli vähän. Työssä oli joitain tilastolliset ongelmia lähinnä tietoyhteiskunta-asenne- mittarissa. Kritiikista huolimatta raportti oli monisyinen, aihe tärkeä ja kokonaisuus selkeä. Niinpä Kallioniemi ilmoitti tulevansa esittämään sen hyväksymistä. Väitteilijä puolusti vastaväittäjän mielestä työtään asiantuntevasti ja tunsi itse työn metodologiset rajoitukset.
KUKAAN 25-päisestä yleisöstä ei noussut moittimaan työtä, ja niinpä huojentuneella väittelijällä oli ilo kutsua vieraat kahville ja kakulle. Sitteen taas nahkatakki kiinnil, kypätä päähän ja Vespalla Espooseeen.
..........................................
: KUVA: Poutiaisen väitöskirja löytyy netistä osoitteesta https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/7200/nuortena.pdf?sequence=1AKATEEMINEN KARONKKA pidettiin sitten Kuninkaantien hotellissa vastaväittäjän kunniaksi. Karonkkaan kuuluu perinteisesti juhlapäivällinen ja akateemiset puheet. Väittelijä puhuu ensin vierailleen, ja sitten vieraat vastaavat samassa järjestyksessä. Paikalla oli vastaväittäjä, kustos professori Kirsi Tirri, esitarkastajana toiminut dosentti Kati Niemelä, Ollin viehtättävä vaimo ja heidän ystäväperheensä Hörköt. Ilta oli hauska, niinkuin pitääkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti