Kokeneen peruskoulumiehen monologeja pedagogiikasta ja koulupolitiikasta. Vielä vanhemmat lastut osoitteessa http://marttifi.wordpress.com/
Kirjoja
tiistaina, elokuuta 07, 2007
Eeasy Rider ja tie nro 140 Heinolaan
KUVA: Oikea easy Rider-juliste, lainattu netistä osoitteesta http://www.impawards.com/1969/posters/easy_rider.jpg
JUMALAINEN vespa-sää! Käynnistin moottorin klo 7.30, ja nautin 150 km:n matkasta Heinolaan kaksi tuntia. Aurinko paistoi, leikattava nurmikko tuoksui. Vanha Lahdentie 140 oli sopivan tyhjä.
OPEKO oli kutsunut Heinolaan rehtorikouluttajia kaksipäiväiseen seminaariin. Minä ehdin toiseksi päiväksi.
Armi Mikkola Opetusministeriöstä esitteli Kesun (ks. lastu 8.7) pohjalta lähiaikojen koulutuksen näkymiä. Tärkeitä pointteja olivat ikärakenne, alueiden erot, työvoiman saatavuus, aikuisväestän puutteellinen koulutus ja sukupuolten väliset erot koulutuksessa. Ongelmia ovat lisäksi päällekkäiset tutkinnot, maahanmuuttajien koulutus
Monet tärkeät asiat tuntuivat jäävän Kesu-luonnoksessa liikaa rivien väliin.Keskusteluissa nousi esiin suurena haasteena valtava murros, jossa koulutoimet monessa kunnassa nyt ovat oppilasmäärien vähetessä hetkellisesti. Nyt pitäisi osata tehdä kestäviä ratkaisuja. Tärkeä asia on myös lukion aseman muutos. Peter Johnson nosti esiin sen seikasn, että Kesun aikana vaihtuu puolet rehtoreista. Kuinka taataan, että vapautuviin tehtäviin saadaan jatkossakin hyvät humanistiset opettajat, kysyi myös kokenut kouluttaja ja kurssitoverini Jukka Ahonen. Minäkään en voinut pitää suutani kiinni, kun tajusin, kuinka vahvasti määrärahoja ollaan siirtämässä aikuiskoulutukseen ja erityisesti ammatillisiin opintoihin. "Milloin aloimme vihata lapsia, ja erityisesti niitä", jotka ovat rikki, kysyin retorisesti.
REHTORIEN täydennyskoulutuksen haasteita puhuivat Suren ja ARL:n puheenjohtajat, Opeko johtaja Reijo Jouttimäki ja johtavat rehtorikouluttajat Mikko Salonen ja Atso Taipale.
Peter Johnson pohti täydennyskoulutuksen vaikuttavuuttaa oman väitöskirjansa aineiston pohjalta ja esitteli PRO REXI-hanketta. Täydennyskoulutusta oli esim. yhtenäisen perusopetuksen muutoksessa liian vähän.
ARL:n puheenjohtaja Kirsti Kosonen perehdytti kuulijoita ammatillisen koulutuksen tilanteeseen. Hänen omassa opistossaan on 4500 opiskelijaa. Täydennyskoulutukseen käytetään siellä keskimäärin noin 1000 euroa/henkilö! Ongelmana on löytää järkevää täydennyskoulutusta. Talousajatteluun tarvittaisiin lisätietoa ammattillisessa puolella. Opetuksessa on sillä puolella meneillään iso muutos, kun sitä siirretään työpaikoille.
Reijo Jouttimäki pohti täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta menetelmällisestä näkökulmasta. Vaikuttavimpana pidetää 1990-luvun Bruce Joycen tutkimusten perusteella koulutusta, johon liittyy teoriaa, demoa, harjoittelua ja oma tukipari. Kaikkiaan täydennyskoulutuksessa tulisi osata käyttää fiksulla tavalla kaikkia käytetävissä olevia keinoja: omatoimista kirjallisuuteen perehtymistä, puolen päivän mittaisia tietoiskuja, 1-3 päivän lyhytkursseja, pitkäkestoista koulutusta, tutustumistilaisuuksia. asiantuntijavierailuita, koulutusta osana kehittämisprojekteja ja tutkimusta.
Atso Taipale kertoi, että johtaminen on muuttuva asia. Järvenpäässä ollaan siirtymässä prosessijohtamiseen. Yksittäisen koulun ajattelusta ollaan siirtymässä laajempaan palvelukokonaisuusajatteluun. Toinen teema, jota Taipale pohti, oli osallistavan johtamisen kehittämisprosessi.
Mikko Salonen pohti oman kehittymisen ja organisaation kehittymisen liitoksia. Hän korosti koulutuksen konsultatiivisuutta ja prosessiluonnetta.Kuinka kouluttaja pääsee sisälle koulutettavien omaan prosessiin? Ja kuinka hän voi ohjata koulutettavaa avaamaan itselleen omaa prosessiaan. Yhtenä hyvänä mallina hän piti johtotiimikoulutusta.
PIDIMME vielä lyhyen palaverin syksyn aikana käynnistyvistä Fullan-koulutuksista. Luulen, että löysimme mallin, jolla syyspäivät, alueelliset koulutuspäivät ja ensi tammikuun Educa-messujen tilaisuus saadaan muodostamaan ehyt sarja. Clueksi nousu muutostiedon jalkauttaminen osallistujien opettajille.
KUVA: Hyvästit Heinolalle. Tänään koulutettavat saivat vielä maittavan aamiaisen ja lounaan. Syyskuun alussa kaikki muuttuu.Opeko luopuu tykkänään majoitus- ja muonituspalveluista. Ja mm. tästä saunarakennuksesta, jonka vintillä sadat kurssit ovat viettäneet upeita iltahetkiä. Nyyh.
JA SITTEN taas villinä ja vapaana Vespan päälle. Huikea päivä.Tottumattomalta pylly kyllä puutui.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti