LÄHES päivälleen 10 vuotta sitten professori Jouni Välijärvi tiivisti upeasti Luokanopettajaliiton kokouksessa Jyväskylässä Pisan, TIMMSIN ja PIRLSIN tuloksista suomalaisen peruskoulun haasteita.
LUKUTAITO: 4- luokkalaisemme olivat selvästi edellä muiden maiden keskiarvoon verrattuna. Tulokset eriytyvät sukupuolen mukaan jo neljännellä luokalla. Tytöt olivat parempia. Pojista 8 % lähtee peruskoulusta saavuttamatta minimilukutaitoa
MATEMATIIKASSA olimme yhä hyvää kansainvälistä keskitasoa. Erot poikien ja tyttöjen välillä olivat pieniä. Myös alueellisesti erot oli vat pieniä. Mutta asenteissa oli paljon kehitettävää.
LUONNONTIETEESSÄ olimme maailman kärjen tuntumassa. Heikosti suoriutuvia oli meilä vähiten maailmassa. Alueelliset erot ja erot sukupuolten välillä olivat pieniä. Luonnontieteessä pärjäsimme paremmin perustiedoissa ja -taidoissa kuin soveltamisessa.
JÄRJESTELMÄMME toimi hyvin myös heikompien osalta. Alueelliset ja koulujen väliset erot olivat pieniä. Meilläl uokkien väliset erot saman koulun sisällä olivat suurempia kuin muissa pohjoismaissa.
ASENTEISIIN, oppimismotivaatioon, sitoutumiseen, pitämiseen, arvostukseen ja luottamukseen itseen liittyvät tavoitteet saavutettiin (eri aineissa) heikosti. Henkilökohtaiseen merkityksen kokemisessa oltiin meillä vertailun alapäässä.
Tytöt menestyivät kaikissa aineissa paremmin meillä kuin pojat. Sama trendi oli muuallakin, mutta meillä ero on suuri. Mitä pitäisi tehdä? Oppilaiden mukaan opetus ei liity heidän omaan kulttuuriinsa. Välijärven mukaan tiedot ja motivaatio korreloivat voimakkaasti. Motivaatioon olisi kiinnitettävä huomiota. Oppimiseen olisi saatava enemmän iloa. Oppilaiden oma kiinnostus tulisi ottaa huomoon. Innostus tulisi ottaa paremmin huomioon. Pakko ei ole ratkaisu. Huomiota on kiinnitettävä poikien koulunkäyntiin.
VUONNA 2024
Nyt 10 vuotta myöhemmin tilanne on yhtä kurja tai vielä kurjempi. Emmekö ole tehneet mitään sen korjaamiseksi? Olemme tehneet aikanipun muutoksia: Olemme
- vaihtaneet opetussuunnitelman perusteet (2014)
- siirtäneet yksilöllisen oppilashuollon yksin alan ammattilaisille
- ottaneet käyttöön uudet koulukohtaiset opetussuunnitelmat (2016)
- käytännössä luopuneet välitodistuksista - paitsi 9. luokalla. (2014-). Tilalle tuotiin arviointikeskustelu, johon kutsutaan myös vanhemmat
- luopuneet OPKM:n laatimasta koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta viideksi vuodeksi (2016)
- tehneet esiopetukseen osallistumisesta velvollisuuden
- laatineet koulukohtaiset tasa-arvosuunnitelmat
- aientaneet A1-kielen opettelun jo alkuopetukseen (2019)
- nostaneet valtakunnallinen minimituntimäärää 222 tunnista 224 tuntiin. (2019)
- aientaneet numeroarvionnin aloittamiseen viimeistään 4. luokalle (2020)
- aientaneet B-ruotsin opiskelun jo 6. luokalle.
- laatineet kriteerit 6. ja 9.- luokille useisiin arvosanoihin (2020 ja 2023)
- selkeyttäneet formatiivisen arvioinnin ohjeistusta
- vähentäneet peruskoulujen määrää ( 2014: 2498 - 2023: 2014); kasvattaneet 1-9-luokkien yhtenäiskoulujen määrää (2014 16 %- 2023 24 %)
- vähentäneet valtion osuutta rajoituksesta (2013 31 % - 2023: 22 %)
- mahdollistaneet poikkeuksellisesti etäopetuksen (2021)
- pidentäneet koulupäivän maksimipituuden 3-9-luokilla seitsemään tuntiin; 7-9-luokilla se saa olla poikkeuksellsesti tätäkin pidempi (2021)
- moninkertaistaneet valmentavan opetuksen luokkien määrää (opsperusteet jo 2015, päivitystä 2022)
- määränneet opettajille ja rehtoreille velvollisuuden ilmoittaa huoltajalle epäillystä kiusaamisesta, häirinnästä, syrjinnästä ja väkivallasta oppimisympäristössä tai koulumatkalla. (2022)
- pidentäneet oppivelvollisuuden 18 ikävuoteen (2021)
- määränneet lapsen edun ensisijaiseksi mm. perusopetusta järjestettäessä (2022)
- tarkentaneet kurinpidon ohjeita (2022)
- siirtäneet opiskeluhuollon henkilöstön hallinnollisesti hyvinvointialueille (2023)
- käynnistäneet hankkeen vahvistamaan oppilaiden kiinnittymistä koulunkäyntiin, tehostaneet poissaolojen seurantaa ja palkanneet eräisiin kouluihin ns. kouluvalmentajia. Tavoite on myös kehittää koulun toimintakultturia tukemaan tavoitetta. (PoL 2022; 2023)
- lisäneet opettajien ja rehtorin valtuuksia koulutyön turvallisuuden ja opiskelurauhan takaamiseksi (2024)
Olemme siis tehneet paljon. Ilmeisesti kuitenkin ratkaisuja, jotka eivät ole ratkaisseet jo 10 vuotta sitten tunnistettuja huolia.
Olisiko nyt aika panostaa opetuksen tutkimukseen, kerätä tutkimusperustaista tietoa siitä, millainen on koko kuva peruskoulusta, mikä ei toimi, miksi näin on käynyt ja millaisilla ratkaisuilla suunta oikeasti saadaan kääntymään?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti