Viikkoraportti 13

 

(+)  Kivaa mahtui viikkoon:   Kouluvaaripäivä. Pojat yökylssä. (?) Veroilmoitushommat hoidettu, (-) Kokousasioita liikaa.Jo nyt maaliskuun vika viikko. Huh. 

 Maanantai 25.3. 

Kouluvaaripäivä.   Puistokartanoon piti mennä soittamaan ja laulamaan klo 14:ksi, mutta Noro-virus riehui siellä. Kanapäivä. Päikkärit. Kone kuntoon Ohlssonilla. Upea juttu.  

 Tiistai 26.3.  

OpeUra ennatysaikaisin klo 9-11. Valmiita lihapullia pippurikastikkeessa. Hinta-laatu kohdallaan. Perinneseuran kokous + verkkohaastattelu klo 16 alkaen, ja sieltä kaasupoljin pohjassa Kasvun ja oppimisen lautakunnan kokoukseen. Kotiin klo 21.

 Keskiviikko 27.3. 

OKL 74-77- teoksen toimituksen palaveri klo 9.30. Hyvin eteni.  Puolen päivän aikoihin kauppoihin. Ja autopesuun. Pitkästä aikaa.  Mankkaalta mukaan pizzat.

 Torstai 28.3.

Kiirastorstai. Hidas aamu. Keväinen ilma. Sukellusta 1600-luvulle. Kauppoihin. Lounaaksi siikaa. Sitte sukeltelua 1990-luvun alkuun. Aulisi Pitkälän haastattelu on nyt Utubessa. Varovaisesti kurkkimaan  omaveron veroilmoituspohjaa.

 Perjantai 29.3. 

Pitkäperjantai. Vietiin kynttilät ja kukat haudoille Malmille ja Hietaniemeen. Sitten elinkeinonharjoittajan ja oma veroilmoitus OmaVeroon. Jännitti, mutta nyt se on täytetty (sopinee näin pääsiäiseen).  Päivälliseksi maukasta karitsaa ja aurajuusto-perunoita. Illalla löhöilyä Voicen kanssa.

 Lauantai 30.3. 

Hiljainen lauantai. Tartuin toimeen. Tein TSL-videon mielipidekirjoituksen laatimisesta, laitoin sen Youtubeen ja aloin jakaa linkkiä. Matot pudisteltiin.

 Sunnuntai 31.3.

Ensimmäinen pääsiäispäivä. Siirryimme kesäaikaan. Uni lyheni tunnilla. Santun porukka pääsiäispaellalle. Pojat jäivät yökylään. Yhteinen ohjelman-suunnittelukokous. Jumboon Pikselliin. Kentälle korista pelaamaan. Päivälliseksi tietysti rakettispaghettia.Työharjoittelua silppurilla.  Tovi kännyköillä. Iltalpala, Hetki Youtubea. Iltasatu. Krooh.

Kuinka kirjoittaa mielipidekirjoitus

Minulla on ilo toimia TSL- Espoon ja Kauniaisten alueen opintojärjestön puheenjohtajana. TSL-järjestämme on sivistysjärjestö, ja haluamme  auttaa meitä tavallisia ihmisiä vaikuttamaan maailman menoon. Olemme lähes varaton järjestö, mutta intoa riittää. Tänä vuonna tulemme tuottamaan sarjan napakoita ja maksuttomia. koulutusvideoita. 

Olemme tänään julkaisseet 7 minuutin videon otsikolla: Kuinka kirjoittaa mielipidekirjoitus. Taitoa tarvitaan mm. edessä olevissa kunta- ja aluevaaleissa. Sosiaalinen media on kaikille avoin. Mutta myös perinteiset sanomalehdet antavat mahdollisuuden vaikuttaa maksutta kirjoittamalla  juttu ns. yleisön osastoon.

Tässä ensimmäisessä osassa otetaan  haltuun fiksun mielipidekirjoituksen rakenne. Otsikko on todella tärkeä. Se on eräänlainen teaseri ja samalla tiivistys jutun messagesta.  Itse teksti aloitetaan usein lyhyellä johdattelulla, jolla tämä uusi teksti liitetään johonkin ongelmaan, tapahtumaan tai aikaisemmin julkaistuun juttuun. Johdattelun jälkeen esitetään oma näkemys asiasta. Jos aiheena on jokin ongelma, esitetään oma ratkaisu ja perustelu, mitä hyvää siitä seuraa ja mielellään todisteita, että niin käy.

Mielipidekirjoitus päättyy yleensä kertaamaan kirjoittajan kantaa. Jokin asia/aikaisempi kirjoitus/ päätös on hyvä /huono. Sitten esitetään kiitos, toive, hämmenyksen ilmaus tai vaatimus tai kehotus jollekin taholle toimia. Ja lopuksi voidaan  antaa  vielä ohje, mitä pitäisi juuri nyt tehdä.

Video löytyy Youtubesta tästä linkistä 

Veroilmoitus täytetty

Jo muutaman vuoden sitä on saanut kuulua siihen kansanosaan, jolle ennakkotäytetyn veroilmoituksen korjauksen deadline on huhtikuun alussa. 

Hoidin homman tänään sen sekä omalta että toiminimen osalta sähköisesti omaverossa.

Ennakkotöitä oli toki tehtävä jo päiviä aikaisemmin, ennen muuta tällaisen keikkalaisen työmatkojen osalta. 

Jännitti, mutta hyvin ohjelma ohjasi ja  huomautti jos joitain tietoja  puuttui - se ei nimittäin päästä silloin eteenpäin. . 

Hankalin kohta oli työmatkakulujen esitteleminen tilanteessa, jossa itse olen: saman päivänä voi olla useita keikkoja eri puolilla pk-seutua, ja osoitteiden listaaminen on silloin tosi hankalaa. Samoin sen kirjaaminen, että eri päivinä on ihan erilaiset työmatkat. Oletus  kai  on, että on vain yksi työpaikka.

Iloinen yllätys oli, että vuoden 2023 tammi-huhtikuulta voi saada hyvitystä sähkölaskuista (jos ne olivat yli 2000 €). En olisi muistanut.  Kotityövähennys vaati vaivannäköä, mutta sekin tehtiin.

Saa nyt nähdä, kuinka äijän käy. Mutta joka tapauksessa:  Se on täytetty (ilmaisu sopinee pitkään perjantaihin. Tai sitten ei :-)).

Haastateltavana kouluneuvos Aulis Pitkälä

Espoon perinneseuran toiminnan teemana vuonna 2024 on Espoon tie sivistyskaupungiksi. Järjestämme verkossa lyhyitä asiantuntijahaastatteluja vuositeemaan liittyvistä aiheista. Sarjan toisena etävieraana oli kouluneuvos Aulis Pitkälä. Haastattelu on nyt katsottavissa YouTubessa.

https://www.youtube.com/watch?v=Y3sWJVPC7X0

Hyvää pääsiäistä!

 

Porvarispoikien opinkäynnistä 1600-luvulla

Eino E. Suolahti  julkaisi vuonna 1946 pitkään työn alla olleen teoksensa: Porvarispoikien opinkäynti Suomen barokkiajalla. Sen taustalla on myös hänen väitöskirjansa. 

Löysin kirjan Siltavuoren-penkereen (ex-OKL) neuvottelutilan kaapista. Lainasin. Tykkäsin (vaikka oli enemmän dataa kuin juoksevaa tarinaa).Vien takaisin.

Suolahti käy kirjassa mm. läpi tuolloin eläneiden porvarisukujen keinovalikkoa nousta säätykierrossa ylöspäin. Poikien lähettäminen kouluun oli niistä yksi. (Toinen oli sukulaistaminen omaa asemaa korkeamman (vauraamman) suvun - aateli-  sivistyneet pappis-ja virkamiessuvut- yliopistosuvut-  kanssa esim. naittamalla tytär tai niin, että poika nai lesken.)   

Suomi eli 1600-luvulla vahvaa säätyaikaa. 90% suomalaisista oli talonpoikia. 

Aatelisia oli vain vähän,  mutta heidän määränsä kasvoi sotaisen vuosisadan aikana. Oli  suuraatelisto ja tavallinen aatelisto. Kruunun korkeat virat olivat heillä (esim. maaherra, lääninsihteeri, hovioikeuden asessori, laamanni...)

Papistoa oli  kartanonherrojen tapaan elävästä yläluokasta talonpoikien tapaan elävään  pappisköyhälistöön. Kullakin säädyllä oli oma oikeusprivilegionsa. Papiston rikkomuksia sai käsitellä vain tuomiokapituli. 

Pappisuran askelmia olivat: 

• Kaikkein alimmat:  lukkari, lastenkoulun opettaja, pienten maaseudun kappeliseurakuntien kappalainen ja tämän apulainen,   
• Kaupunkiseurakunnan kappalainen, triviaalikoulun rehtori, konrehtori, kollega, apologista...
• Ylin: kirkkoherra, piispa...  

Porvareita olivat käsityöläiset ja  kauppiaat, jotka olivat hankkineet kaupungeissa vaaditut porvarisoikeudet. He vannoivat porvarisvalan ja sitoutuivat mm. maksamaan veroa ja rakentamaan kirkon..Jännää oli lukea, että useimmissa kaupungeissa heitä oli vain muutama kymmen (esim. Oulussa 88). 

1600-luku oli  kaupungeille kukoistuaikaa. Syntyi uusia kaupunkeja, ja elämä rikastui ja monipuolistui mm. koulujen vuoksi. Kaupunkeja oli tuolloin parikymmentä, ja Turku oli niistä tärkein. 

Porvareilla (ja heidän alaisillaan) oli oma  hallinto- ja oikeusjärjestelmänsä: maistraatti,  pormestari + raatimiehet ja raastuvanoikeus,  joka ratkaisi  asiat, jotka tapahtuvat kaupungin alueella.

Porvareita oli monta kerrosta:

• alin kerros koostui köyhtyneistä (esim. leskeksi jäänyt)
• keskikerrosta olivat tavalliset kauppiaat ja  käsityöläiset
• ylimpään johtavaan kerrostumaan kuuluivat varakkaat porvarit, joilla oli tärkeät virat: pormestari, kaupunginkirjuri, kaupungin oikeuslaitoksen maistraatin  raatimies...

Porvarisuvut pyrkivät nousemaan säätykierrossa urallaan etenevien poikien avulla esim. pätevöitymällä ensin kappalaiseksi, sitten  maalaisseurakunnan kirkkoherraksi/yliopiston opettajaksi tai pääsemällä oppia hankkimalla virkamiesluokkaan  tai vaurastumalla suurkauppiasluokkaan, sieltä  pormestariksi ja sitä kautta jopa  aatelisluokkaan.

Voidaan puhua vielä erikseen opillisesta säädystä Turun osalta. Sillä oli oma tuomiojärjestelmä: konsistori, jonka toimivalta ulottui  myös perheenjäseniin siviili- ja rikosasioissa sekä akatemian käsityöläisiin.

1600-luvun koulut

Suomeen syntyi1600-luvulla  koulujärjestelmä, johon kuului lastenkouluja (pedagogioita), triviaalikouluja, yksi kymnaasi ja yksi akatemia. Kaikki sijaitsivat kaupungeissa, ja niissä yksi koulumuoto korkeintaan. Kouluihin hyväksyttiin muitakin poikia kuin porvarispoikia. Suuri osa tuli pappisperheistä.

Jo vuoden 1571 kirkkojärjestyksessa  oli säädetty, että  kaupungin  oli perustettava koulurakennus ja  luovutettava opettajalle asunto. Palkka koulumestarille tuli kruunulta. Hän sai maaseudulta  tietyn alueen, joilta sai kantaa palkkansa elintarvikkeiden muodossa = pitäjänkierros. Kaupunkilaiset maksoivat oman osuutensa rahana.

Vuoden 1619 koulujärjestyksessä määrättiin, että porvariston tuli hoitaa  koulun ja koulumestarin kulut. Pitäjänkierros oli käytössä sekä lastenkouluissa että triviaalikouluissa = palkkaus kruunulta. Triviaalikoulut saivat rahaa myös ympäröivältä maaseudulta  (ns. teiniraha).

Vuosisadan aikana porvarisperheiden suhtautuminen koulunkäyntiin kasvoi selvästi myönteisemmäksi. Opista oli pojille hyötyä (trvuaalikouluissa oli usein myös ns. apologistan luokka, jossa ei tähdätty papin uralle). Pitkään kuitenkin laiminlyötiin rakennusten kunnossapito, ja palkatkin saattoivat viivästyä jopa vuosia. Ei ihme, että kunnon opettajista oli pula.

1600-luvulla vain yhdessä kaupungissa oli lukio. Ensin Turussa ja sitten Viipurissa. Turkuun jäi vielä katedraalikoulu.  Katedraalikoulu oli ainoa koulu, joka valmisti nuorisoa  opillisiin virkoihin.

Triviaalikoulun saivat vuosien varrella (ainakin) Helsinki, Oulu, Pori/Rauma, Uusikaarlepyy/Vaasa. Viipurissa toimi lisäksi katedraali- ja triviaalikoulun välimuoto.

Eräissä kaupungeissa toimi joitakin aikoja myös yksityisiä pedagogioita - ainakin yhdessä oli oppilaana myös tyttö.

Opetus 1600-luvulla 

Pappi edusti tuolloin sivistystä. Aateliset olivat eristyksissä omissa kartanoissaaan. 

Opetus oli papiston tehtävänä lastenkouluista akatemiaan saakka.  Koulunopettajien pätevyydestä ei ole paljoakaan tietoa. Osasta löytyy kehuvia kirjelmiä. Erityisesti arvostettiin musiikkia osaavia.  Osasta tehtiin valituksia: opettaja  ei  esim. itse osannut opettamaansa kurssia tai latinaa. Osa oli pitkiä aikoja ilmoittamatta pois koulusta.  

Opettajien palkka oli huono. Heillä oli oikeus asuntoon ja usein mm. kaalipeltoon. Koulurakennukset olivat usein mätiä. Joskus  yhdistettiin koulumestarin ja kappalaisen virat. Moni koulunopettaja lopetti hommat heti, jos/kun pääsi kirkkoherraksi.

Myös oppilaista tiedetään aika vähän. Oppilaat olivat  poikia eri säädyistä, vähiten aatelista.  Aatelispojilla oli yksityisopettajia. Köyhistä perheistä tulleet olivat iäkkäämpia, aatelisperheistä saatettiin mennä akatemiaan 10-12 -vuotiaanakin. Kaupunkilaispojat kävivät koulua kotoa käsin. Maalta tulleet asuivat majoituksissa - ja saatoivat samalla opettaa majoittajaperheen lapsia.  

Jo kouluunmeno nosti sosiaalista  asemaa. Koululaisilla oli oikeus pitäjänkiertoon: he saivat käydä laulamassa ja kerjäämässä tietyllä alueella. Turussa ylioppilaat toimivat myös kotiopettajina ja tekivät samalla muuta hyödyllistä (esim. asiakirjatöitä)

Rikkomuksissa ei joutunut vastaamaan kaupungin oikeudessa, vaan  asioiden käsittely kuului opettajien oikeudelliseen valvontaan. Rangaistuksen oli mm. karsseri ja erottaminen. Jolleivat opinnot edenneet, uhkasi joutuminen armeijaan. 

Lapsien ja teinien lisäksi opetettiin 1600-luvulla myös aikuisia: saarnoilla ja "lukusilla" (lukukinkerit). Kumpiinkin oli osallistuttava, eivätkä kaikki siitä pitäneet.

Kouluvaarin terveisiä. 25.3.

 T änään kliffa kouluvaarinpäivä tuttuun tapaan klo 9-14.15.

 

Viikon ohjelma startattiin. Jonossa nyt kaksi nelityöpäiväistäviikkoa. Tällä viikolla keskiviikkona laulajaiset. Torstaina YPIN koe.  Niinpä kuunneltiin eKirjasta viimeinen luku, juteltiin ja kirjattiin muistiin tärkeät asiat. Sitten kerrattiin vielä koealuetta. Repetitio mater studiorum est!

Sitten tauko. Kävin tsekkaamassa musaluokan ja  hörpäämässä kaffet serioriseurassa.

Musiikkitunnilla pääluokka treenasi kevätlauluja. Ja pienryhmä kerrallaan pääsi treenaamaan bändisoittoa. Kitara+ rummut+ kaksi ksylofonia+ lepopenkki. Helppo sointukuvio CC-AA-FF-CC. Nyt sujui hienosti, ja ainakin pari oikein kukoisti rumpupatterin takana. Ai jai. Ihana leikkiä taas bändiohjaajaa. Ekat jutut Sepon koululla jo 1970-luvulla. Ja vikat Aurorassa 90-luvun taitteessa. Sitten ei  enää juurikaan tarvinnut, kun talossa oli kaksi oikeaa bändiäijää Osmo ja Ripa.

Syömään kanapullia, riisiä, salaattia  ja currykastiketta. Ja huilailemaan luokkaan.

Sitten tuli kirjastoauto. Jokainen lainasi kiinnostavan kirjan, ja eikun lukemaan.

 Kaunis kevättalvipäivä. Siemaisin kahvin ja painuin musa-luokkaan pystyttämään rumpu-patteristoa, sillä rumpukoulu jatkuu..

Maanantain pitkällä välitunnilla sai olla ulkona tai sisällä  kirjastossa tai futaamassa salissa. Tarkkailin kirjastolaisia. Melkein kaikki muuten tyttöoletettuja Futissalissa oli kovaa menoa. Ja kuten aina: auto siirrettiin K-kaupan luota koulun  parkkipaikalle.  

Luokan  viimeinen yhteinen tunti oli jumppaa. Oppilaat rakensivat itse saliin Parkour-tyyppisen radan Ja voi sitä liikunnan riemua. Hiki lensi. Ja sitten tavarat takaisin varastoon. Olipa muuten komeita vehkeitä käytettävissä.

 Puoli luokkaa jäi vielä kouluun hiomaan murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskua. Kouluvaarin apua tarvuttiin vain pikkuisen. Osasivat niin hyvin. Joten aikaa riitti värikynien teroittamiseen. Kamat reppuun. Läksyt vihkoissa, tuolit pöydille ja kotiin.

Kiitoksia taas Auroralaisille ja 3N-luokalle mukavasta koulupäivästä. Nähdään ensi viikolla, ehkä perjan-taina. Hyvää Pääsiäistä sitä ennen"! 

 

Viikkoraportti 12

(+)  Kivaa oli kouluvaaripäivä. Väljää. Jännää. Keskiviikkona etäluento.  Veroilmoitusduuneja (-) Lunta tuli.  edelleen kurjia. (?) Kokouksiakin sopivasti.

 Maanantai 18.3. 

Kouluvaaripäivä. Nastaa. Keskiviikon luennon tekniikan tsekkausta.Kaikki toimi teamsissä hyvin.  Lounaaksi kototekoista  fajitasta. Hyvää.  Valtuuston kokous oli peruttu, joten sitä sai hoidella mukavasti kesken jääneitä asioita. Yksi kerrallaan.

  

 Tiistai 19.3.  

Kokovapaapäivä. Paitsi kirjoitushommia. Luentodiojen viimeistelyä. Verovähennysten laskua. Perinneseuran esityslistaa ja Vuoden sivistysteemaan liityviä kutsuja. Lounaaksi kalapuikkoja. Illalla Netflixistä  harmitonta poliisisarjaa. Kuinkahan mones kymmenes osa?

 Keskiviikko 20.3. 

Eläke tilille.  Hyvä niin. Päivän täytti teams-työrauhakoulutus. Kuuntelin aamun osuuden. Lounaaksi mukanaksta. Sitten vedin iltapäivän. Diat pakettiin ja mailiin. Marjut oli siskonsa kanssa leffassa.  

Illalla yhteisen kirkkovaltuuston kokous. Aika nopea 18-21.

 Torstai 21.3.

Hieno työskentelypäivä. Nastaa kun sai kirjoittaa., Ja kun sai aikaa(n). Opinkirjoa julkaisia blogikirjoitukseni. Kiitos. Käytiin Sellossa eläkeläis-lounaalla Basessa: salaattia, hernekeittoa, kaalikääryleitä. About 11 €.  Suomen Luokanopettajat täyttävät 2025 peräti 50 vuotta. Laittelin kutsuja julkaisun toimituskuntaan. Kivaa palautetta. X:ssä. Surua  lähipiirissä.Tsempataan yhdessä.

 Perjantai 22.3. 

Nippu laskuja maksuun. Ajeltiin kevätmessuille. No-joo. Pari lihistä jne. mukaan. Lounaaksi kalakeitto Triplassa. Maku oli hyvä. Kotiin päiväunille.

 Lauantai 23.3. 

Lähes koko päivä aikaa kirjoitushommiin. Aarteiden sukeltelua 1990-luvulta (ks. kuva). Paraskurssin- (muistot) oikolukua. Toimituksen kokous keskiviikkona Illalla Netflixistä Oppenheimeria. Nukahdin kesken. Onneksi saa jatkaa.

 Sunnuntai 24.3.

Palmusunnuntai. Ostettiin pikku munia. Ei näkynyt virpojia :-) Espoon demarien kunnallis-järjestön edustajiston kokous klo 12.  MG piti hyvän puheen. Lounaaksi spaghettia. Ja sitten taas viimeistelemään verojuttuja. Vielä vähän aikaa.

Hauska työtapa hapuilla oman koulun tulevaisuuden näkymiä

Ns. "kuolinsiivous" jatkuu. Tänään löysin jännän paperin  32 vuoden takaa. Tuohon aikaan kaikki uudet rehtorit pääsivät Opetushallituksen tilaamalle koulunjohdollisen  peruskoulutuksen kurssille. Siihen kuului muistaakseni neljä kolmipäiväistä opintojaksoa, joiden välissä tehtiin välityö. Kolmannen ja neljännen jakson välissä syksyllä 1992 tehtävänä oli laatia kuvaus oman koulun tulevaisuuden näkymistä, toi-veista, pyrkimyksistä ja toteutumisen mahdollisuuksista.

Työtavaksi näytän valinneen tuolloin  yhdistelmän  ns. tuomari-menetelmää ja  työn historiallista analyysiä. Aurorassa järjestettiin noihin aikoihin syksyn alussa ns. Aurora-seminaari, jossa suunnittelutyöhön osallistui koko henkilökunta ja  vanhempien edustajia, tuolla  kertaa  johtokunnan jäsenet ja varajäsenet. Mukana oli yhteensä 30 aikuista. Porukka jaettiin  neljää ryhmään sen mukaan, mikä oli heidän näkökulmansa koulutyöhön. Vanhemmat saivat valita, mihin ryhmään menivät:

1. Kulkurit (juuri taloon tulleet, tai useassa pisteessä toimivat. He tarkastelevat taloa tuorein silmin ja huomaavat outouksia)
2. Vanhat Mestarit (talon muisti. He ovat nähneet, kuinka koulu on muuttunut aiemmin)
3. Nuoret Leijonat (tulleet taloon tovi sitten)
4. Albatrossit (niitä, joilla on ollut tilaisuus perehtyä koulutyöhön jostain laajemmasta vinkkelistä esim. kouluhallinnosta)

Tehtävänä oli pohtia, miten opettajan ja oppilaan työ oli konkreetisti muuttunut aikajanalla 1. Oma kouluaika 2.  Aurora ennen  3. Aurora nyt. 

 

Vastauksista etsittiin sitten trendejä ja pääteltiin, että jos ne jatkuvat, millainen on  4. Aurora tulevaisuudessa. 

 

Työohje oli:

" Miettikää konkreetisti, miten työ on muuttunut (välineet, tylöolot, odotukset, materiaalit,  työaika, vaatimukset, tehtävät, tulos, tavoitteet, sisällöt). Kirjatkaa niitä. Etsikää tendenssejä. Miettikää sitten, millaisena työ jatkuu huomenna, jos linja jatkuu.

Osa aikaa poristiin ryhmissä ja täytettiin lomake. Sitten esiteltiin kunkin ryhmän trendit ja niistä tehtävät johtopäätökset. Mitä mahdollisuuksia ja uhkia niihin liittyy opettajan ja oppilaan työlle.

Laadin sitten viikon kuluttua yhteenvedon (omatekoisen faktorianalyysin avulla), johon opettajat saivat tehdä korjauksia ja täsmennyksiä. Löysimme menneestä kolme trendiä (poimintoja tässä):

1. Koulu astuu kateederilta alas ihmisten joukkoon. Opettajan ulkoinen valta vähenee, sisäinen kasvaa. Yhteistyö kotien kanssa lisääntyy. Kotiseutuopista kansainvälisyyteen. > TULEVAISUUS: + talkooväestä  uusia voimavaroja. Itsensä toteuttamisen mahdollisuus kasvaa  ympäristön asettamissa rajoissa  - Vanhaa kuria ei ole. Erityisopetus integroidaan. Vaatimukset kasvavat, tempoilevat. Opettaja voi joutua syytettyjen penkille. On opittava perustelemaan ja hyväksymään opettajiin kohdistuva arvostelu.
2. Pysyvyydestä epävarmuuteen ja jatkuvaan uudistumiseen > TULEVAISUUS: +Didaktisesti orientoituva opettaja kokee työnsä entistä haastavammaksi. Vaihtelusta pitävät opettajat nauttivat työstään. Vaihtuvuus virkistää. Kouluista tulee erilaisia (paikallisuus) - Vaativat olosuhteet. Osa opettajista ei pärjää jatkuvassa muutoksessa. Vaihtuvuus katkaisee perinteitä. Kouluista tulee erilaisia- eri arvoisuus. Resussit laskevat. Työtila rapistuu. Oppilaita tulee ja menee.
3. Arvojen muutos: luterilaisuudesta  kohti humanismia ja individualismia. > TULEVAISUUS: +  Valinta lisää motivaatiota ja tekee työstä miellyttävämpää - Arvokasvatus tulee haasteel-lisemmaksi. Väkivalta ja levottomuus voivat lisääntyä. Lapset voivat tehdä vääriä valintoja. Eriarvoisuus tunkeutuu kouluun. Tasapalkasta siirrytään  yksilölliseen palkkaan.

Noin silloin nähtiin. Ja noin moni asia menikin.

Opinkirjossa: Hapuilua koulutuksen tulevaisuudesta

Kehittämiskeskus Opinkirjo (os. Koulun kerhokeskus)  on opetuksen ja kasvatuksen alalla aktiivisesti ja monessa hankkeessa toimiva lapsi- ja nuorisotyön palvelujärjestö. Se on mukana myös OPKM:n vetämässä peruskoulun tulevaisuus-hankkeessa 2024-25.

Opinkirjolla on oma sivusto ja siellä oma blogi.  Tänään sinne ilmestyi  kirjoitttamani blogilastu: Hapuilua koulutuksen tulevaisuudesta. 

Aikanaan sain tehdä paljonkin yhteistyötä tuon mainion yhdistyksen kanssa  silloin sen vanhalla nimellä. Teimme mm. Toivasen Tapsan kanssa materiaaleja. Taisin istua pari vuotta silloisen Luokanopettajaliiton edustajana johtokunnan kokouksissakin.

Kirjoitin blogilastun, kun pyydettiin. Kiva että kelpasi. Jutusta tuli vähän pitkä. Ja muutama naputusvirhekin jäi. Mutta hyvää tekee pohtia vaikeita asioita omalle päällekin.

Tässä linkki, jos hapuilu kiinnostaa:

https://opinkirjo.fi/2024/03/21/hapuilua-koulutuksen-tulevaisuudesta/

Työrauhapäivä

Eilen oli pitkästä aikaa  web-koulutuspäivä.  EduDuo – koulutustiimi oli  kutsunut lakiope” Anu Rapalan ja minut jakamaan ajatuksia teemasta Työrauha - mitä voin ja saan tehdä. Anu veti aamupäivän (minä kuuntelin) ja minä iltapäivän.

Tilaisuus alkoi klo 9. Vartin kahvitauko  klo 10.15. Koulutus jatkui sitten klo 11.30:een. Sitten tunnin lounastauko.  Minun osuudessani kahvitauko 13.45. Ja homma päättyi virallisesti klo 15. Mukaan webinaariin oli saatu hieman yli 20 peruskoulun opettajaa ja rexiä.  Moderaattorina toimi  Piia Hakomäki.

Anu Rapala on luokanopettaja ja oikeustradenomi, joka jakaa lakitietoa mm. Somessa. Hän on julkaissut myös mainiolta vaikuttavan kirjasen, johon on  koottu lakitietoutta peruskoulun kurinpitokeinoista ja (vastaan hangoitteleville) oppilaillekin näytettävät tiivistelmät. 

Anu avasi  perusopetuslakia, opetushallituksen tulkintoja, rikoslakia ja kertoi oikeustapauksista, joissa opettajia oli syytetty virkamiehiä koskevien velvoitteiden rikkomisesta. 

Oli asiaa. Ja porukalla oli kysymyksiä. Dialogi toimi mainiosti. Anun kun sai keskeyttää. Ja jos kysyttiin tosi vaikeita, Piia lähetti mailin. OAJ:n johtavalle lakimiehelle ja vastaus saatiin heti upeaa.

 Tunnin lounastauon jälkeen klo 12.30 - 15  minä  sain sitten johdatella  porukkaa pohtimaan työrauhailmiötä  ja sen käsitemaailmaa didaktiikkan  näkökulmasta. Otsikkonani oli  "Pedagoginen työkalupakki vahvistamaan työrauhaa luokassa". Käytin modulirakennetta. Paketti oli jaettu kuuteen miniluento-osaan, joita sulateltiin kolmessa  noin 10 minuutin  kestoisissa  pienryhmäpajoissa.  Kiva, että teamsissaäkin on tällainen porukanjakosysteemi.

Miniluennoissa esittelin  eräitä työrauhailmiötä kuvaavia  vähän teoreettisempia  malleja sekä  tutkimusperustaisia  ja  kokemukseen perustuvia toimintamalleja, kuinka  a) rakentaa ennaltaehkäisevästi mielen opiskelutilassa pitävää toimintakulttuuria, b) kuinka pitää luokka siinä tilassa, c) kuinka  puuttua työrauhaongelmiin ja d) kuinka toimia, kun opetusryhmä on opetuksen ja oppimisen tavoitteiden kannalta kriisissä.

 10 minuuttia ennen virallista päättymisaikaa putosin linjoilta. Verkkoyhteys katosi. Noloa. Mutta minkäs teet. 

Teema oli chat-palautteen mukaan osallisujille tärkeä, ja ideoita olivat saaneet. Kiitos  ja pahoittelut lopusta vielä koulutustilaisuuden järjestäneelle  EduDuolle. 

Kouluvaarin terveisiä 18.3.

 

'

 T änään taas  kouluvaarina. Monipuolinen päivä klo 9-14.15.

 

Koulupäivän ohjelma käytiin läpi. Joitain harmitti, että siestalla ei tänään saanut pelata salissa futista. Ekalla tunnilla oli musaa.  Harjoiteltiin oikeassa asennossa istuen kevät-juhlanäytelmän laulujen laulamista. Kivasti sujui sekä laulu että rytmitys (Queenin We will rock You-tyyliin).

Sitten oli tauko. Kaunis kevättalvipäivä. Siemaisin kahvin ja painuin musa-luokkaan pystyttämään rumpu-patteristoa, sillä rumpukoulu jatkuu..

Happihyppelyn jälkeen alkoi ypin tunti. Nyt tehtiin Suo-men karttaa ryhmissä, osa liiduilla, osa vesiväreillä. isoon ehkä A1-kokoiseen paperiin merkittiin myös kaupunkeja ja niiden vaakunoita.

Kouluvaari otti yhden pöytäryhmän kerrallaan mu-saluokkaan. Rumpukoulun ohjelmassa oli nyt yksin-kertaiset taa-taa ja ti-ti-taa (Queen)-rytmit ainakin bassorummulla ja virvelillä. Jokainen sai myös säestää Jaakko Kultaa rummuilla, kun muut lauloivat ja kou-luvaari takoi sointuja kitaralla.  Ensi kerralla otetaan sähköbassokitara mukaan ja silloin jokainen saa soittaa  - monet elämänsä ekan kerran - bändissä joko basistina tai rum-palina. Rumpukoulu jatkuu ensi viikolla.

Klo 10.45 syömään. Tänään kattauk-sena oli broileri-/kasvisnakkia, kas-tiketta, perunaa ja salaattia  Sitten kävin siirtämässä rummut turvalliseen paikkaan.

Ennen pitkää välituntia sukellettiin Astrid Lindgrenin "Vaahteramäen Eemelin" maailmaan. Kuunneltiin pätkä luettua tekstiä ja hauska laulu Eemelistä sekä katseltiin pätkä vanhaa klassikko-tv-sarjaa. Noora-opettaja jatkanee teemaa lukemalla oppilaille koko kirjan. Kulttuuriteko!

Tänään oli kirjastopäivä, ja olin tovin valvomassa. Ja kuten aina: auto siirrettiin K-kaupan luota koulun  parkkipaikalle.  

Luokan  viimeinen yhteinen tunti oli liikuntaa salissa. Futisjakso alkoi. Harjoiteltiin pallon kuljetusta, syöt-telyä ja maaliin ampumista monipuolisin liikuntaleikein. 

 Puoli luokkaa harjoitteli mate-matiikassa samannimisten murto-lukujen yhteenlaskua. Kouluvaarista oli pikkuapua niille, joille kirjan tehtävät - ei itse asia- olivat hiukka vaikeita.

Kiitoksia taas Auroran väelle ja 3N-luokalle mukavasta koulupäivästä. Nähdään ensi viikolla!