Nyt se alkoi. Duuni.

EGD 3.

HIEMAN Déjà-vu-oli, kun ehtii kotiin klo 17.20:ksi,  ja ensimmäinen työkeikka alkoi klo 9. Tällaistako se olikin se elämä ennen eläkkeelle jääntiä?

ELÄKELÄINEN nousi  innoissaan ja jännityksessään ylös  aamulla klo 6 -  ilman herätyskelloa - valmislemaan parin viikon päässä olevan vesoluennon dioja. Oli inspiraatio.

Sitten aamuruuhkaan kohti Helsinkia,  Otavaa ja upeaa työryhmää, jossa saa olla  mukana suunnittelemassa eräänlaista simulaatiopeliä Suomen rexien marraskuiseen koulutuspäivään. Teeman on toimintakulttuurin muutos, ja päävelhona silloin on Markku  Pelkonen. Neljässä tunnissa syntyi paljon.  Ei ihme tuossa porukassa. Flow.

PARIKSI tunniksi sitten  yliopiston opiskelijakirjastoon tutkimaan vuoden 1967 peruskoulun väliaikaisen opetussuunnitelman monisteita. Aloitin homman jo viime syksynä, mutta sitten tuli muissa asioissa hoppu. Muutama nide vielä,  ja pystyn kuvailemaan alkuperäisen peruskoulupedagogiikan päälinjat. Niin innoissani olin, että unohdin lukulasini jonnekin. Hmm. Täytyy toivoa, että joku poimi talteen eikä omaamn taskuun:-)

KLO 15  alkoi sitten ensimmäinen varsinainen työrupeama didaktiikan lehtorina. Syksyn ensimmäinen maisteriharjoittelujakso alkaa pian, ja ohjaajat ja opiskelijat tapasivat toisiaan.

Lehtori Heini Paavola piti oikein sympaattisen ja oleellisen osuvan alkupuheenvuoron. Sen jälkeen sain tutustua kuuteen harjoittelijaan, joiden didaktikon ohjaus on vastuullani. Innostavia ja lahjakkaita nuoria. Päämessageni heille oli: käyttäkää rohkeasti  omia vahvuuksianne ja harrastusalueitanne (toki luokanopettajan kanssa sopien). Ja niitä hellä oli.  Kahdella oli kova urheilutausta, kolme osasi vieraita kieliä. Yksi johti kuoroja, toinen soitti huilua ja harrasti vaikka mitä tansseja.

JA nyt kotona sitä on oltu kolmisen tuntia naputtamassa.

Nyt kello on 20.30,  ja harjoittelijoille tarkoitettu didaktikon kirje nro 1 on lähetetty.

Toisaalta vähän oma vika, että venyi näin pitkään. Innostuin kehittelemään kirjeeseen visuaalisia elementtejä (ks. vieressä).


JOO. Kyllä se taisi tällaista olla, kun oli oikeasti työelämässä. Pulssi oli vähän koholla. Auttaisiko lasillinen konjakkia.