Kirjoja

Kirjoja

keskiviikkona, joulukuuta 28, 2016

Kuukauden (teologinen) kirja: Tätä on kristinusko, Jeesus.

TAPANANI on herkistyä ainakin kaksi kertaa vuodessa Jeesus Nasaretilaisen mysteerin äärelle. Ensin pääsiäisenä ja sitten jouluna. Tällä kertaa oppaanani on Ville Auvinen ja hänen teoksensa: Tätä on kristinusko, Jeesus. Kauniainen: Perussanoma (2011).

Ville Auvinen on Uuden testamentin eksegetiikan tohtori. Hän on tutkinut mm. historian Jeesusta ja varhaiskristittyjen Vanhan testamentin tulkintaa ja käyttöä. Teos kuuluu ”Tätä on kristinusko” - kirjasarjaan, jonka taustalla on  kristinuskon alkutaipaleen henkilöitä, tapahtumia ja käsityksiä selvittelevä,  akateemiseen tutkimukseen perustuva hanke.

Toisin kuin useat aikaisemmin esittelemäni Jeesus-aiheiset kirjat,  tämä on tieteen ehdoin kirjoitettu kirja, joka ei kuitenkaan pyri vetämään mattoa uskon jalkojen alta, kuten eräs kirjaa esitellyt netissä kirjoitti.  Silti kirja tarjoaa myös uskon näkökulmasta yllätyksiä ja pohdittavaa.

 Jeesuksen elämänkaari

Auvinen kuvaa Jeesuksen elämänkaarta mielenkiintoisesti. Jeesus oli Galilean juutalainen mies, joka jo omana aikanaan aiheutti liikehdintää. Toiset liittyivät häneen, toiset taas vihasivat häntä. Hän syntyi  4 ekr.  Isä Joosef oli  rakentaja (ei puuseppä), ja hän oli todennäköisesti  mukana rakennushankkeissa Sepforiksessa. Äiti oli Maria. Perheessä oli  Joosefin ja Marian yhteisiä lapsia, tai (aikaisemmin) leskeksi jääneen Joosefin lapsia.

Jeesuksella oli veljiä, jotka  kuuluivat Jerusalemin alkuseurakuntaan. Veljet eivät kuitenkaan
 seuranneet hänen hänen elinaikanaan.

Runsaan 30 vuoden iässä Jeesus joutui  kosketuksiin Johannes Kastajan innokkaan,  mutta lyhytaikaiseksi jääneen kastajaliikkeen kanssa. Johannes kastoi hänet Jordan virrassa. Tästä kasteesta
alkoi Jeesuksen julkinen toiminta. julistajana, opettajana ja parantajana. Jeesus toimi  pienissä kaupungeissa ja maaseudulla kolmen vuoden ajan.  Hänen toimintansa päättyy huhtikuun alussa 30 jkr. Jerusalemin edustalla oilevalla teloituspaikalla. Hänet ristiinnaulitaan ja haudataan kalliohautaan.

Parin päivän kuluttua  alkaa levitä  kertomus Jeesuksen ylösnousemisesta, tyhjästä haudasta ja Jeesuksen ilmestymisestä monille ystävilleen. Usko ylösnousemukseen ja ylösnousseeseen synnyttää Jerusalemiin ensimmäisen seurakunnan. Seurakuntkokoontuu  yhdessä muistelemaan Jeesusta, hänen opetuksiaan, rukoilemaan yhdessä  ja odottamaan Jeesuksen paluuta.  Uusi usko alkaa levitä myös lähiseuduille.

Jeesuksen keskeiset opetukset

Auvisen mukaan Jeesuksen keskeisin opetus liittyi Jumalan valtakuntaan.  Minkälainen tuo Jumalan valtakunta oli?

Jumalan valtakunnassa oli erilainen etiikka kuin tuon ajan juutalaisilla.  Viimeiset tulisivat ensimmäisiksi.  Pienin olisi suurin. Portot ja publikaanit ennen fariseuksia.

Toinen usein toistuva teema Jeesuksella liittyi  eettisiin arvoihin. Ne  nostettiin aivan uudelle tasolle.  Vihollista tuli  rakastaa.  Kiroajien puolesta tuli  rukoilla. Etiikan ytimessä oli ehdoton,  rajaton lähimmäisen rakkaus ja  anteeksiantaminen.

Erityisesti Jeesus kutsui syntisiä Jumalan valtakuntaan. Hän söi ja eli syntisten ja hylkiöiden kanssa.

Jeesuksen ihmeteot

Auvisen mukaan Jeesus tunnettiin omana aikanaan  nimenomaan ihmeiden tekijänä. Juutalaisuudessa Messiaan tuloon liittyi  ihmeiden tapahtumista. Ihmeteot olivat  tunnusmerkkejä, joista Jeesus voitiin tunnistaa Jumalan lähettämäksi Messiaaksi. Jeesus paransi ja antoi syntejä anteeksi. Ylösnousemus oli viimeinen ihmeteko. Myös  Jeesuksen opetuslapset tekivät ihmeitä.

Miksi Jerusalemiin?

Tutkija kysyy: Miksi Jeesus lähti Jerusalemiin. Hän olisi voinut toimia vuosia kaikessa rauhassa Galileassa. Siihen täytyi olla syy.

Niinikään hän kysyy:  Miksi maalaisopettaja, joka ei pyrkinyt nostattamaan aseellista vallankumousta, teloitettiin pahimmille rikollisille tarkoitetulla tavalla? Ristiinnaulitsemisen oli häpeällistä.  Sitä edeksi raaka ruoskinta.

Vastaus löytynee Jerusalemin temppelista. Temppeli oli juutalaiselle ylimistölle valtava bisnes. Se pelkäsi myös menetettävänsä juutalaisille Rooman myöntämän laajan autonomian.

Jeesuksen kuolema

Auvisen mukaan Jeesuksen kuolema ei ole piste vaan kaksoispiste. Jeesuksen kuoleman jälkeen syntyi kristillinen seurakunta, joka uskoi hänen nousseen kuolleista. Tuo usko  levisi pian juutalaisten keskuudesta koko kreikkalaiseen ja roomalaiseen maailmaan.  Jeesus-liike ei jäänyt vain yhdeksi juutalaiseksi lahkoksi muiden joukossa.

Opetuslapset olivat niin vakuuttuneita, että julistavat ylösnousemusta henkensä uhalla. Kaikki heistä- Johannesta lukuunottamatta saivat  perimätiedon mukaan veritodistajan lopun.

Neljä evankeliumia

Kirjan ehkäpä kiinnostavin osuus alkaa evankeliumien kirjoittajien analysoinnilla.  Mitä kukin heistä painottaa Jeesus-kuvassaan.

Matteus keskittyy Jeesuksen opetustoimintaan. Jeesus on lainselittäjä, uusi Mooses, joka opettaa Jumalan tahtoa uudella ja Moosesta suuremmalla auktoriteetilla; "Teille on opetettu - mutta minä sanon… Betlehemin lasten murha muistuttaa lasten murjaa Mooseksen aikana. Matteuksen tekstissä vanhan testamenttin ennusteeet  toteutuvat Jeesuksessa, hänen elämässässää ja kuolemassa. Jeesus syntyy  Pyhästä hengestä neitseellisesti mutta on Daavidin jälkeläinen Joosefin kautta.

Markuksen Jeesus on   kärsivä,  kuoleva Messias, jonka messiaanisuuden Pietari tunnistaa. Tämä messias  ei ole voittoisa sotapäällikkö, vaan kärsivä ja kuoleva ihmisen poika.

Luukkaan Jeesus on  syntisten ystävä. Myös hänen Jeesuksen sikiää Pyhästä hengestä ja syntyy neitseellisesti Marian kautta. Luukkaan Jeesus puhuu Jumalasta isänä.

Johanneksen evankeliumi on kristologia: Jeesus oli Jumalan poika, joka oli  lähetetty  maailmaan tekemään isänsä töitä. Tämä Jeesus kuolee tyynenä. Jeesuksen kuolema on korotus.

Paavali ja Jeesus

Paavali ei kirjan mukaan ole  kristinuskon keksijä. Paavali ei koskaan tavannut fyysistä Jeesusta. Hän kirjoitti, ettei  Jeesuksen tuntemisella ennen kuolemaa  ole merkitystä.  Hänen Jeesuksensa kuoli
ristillä Jumalan kiroamana, meidän sijastamme. Paavali ei ottanut kantaa neitseelliseen syntymään.
Hänelle oleellista oli pelastusteko.

Kriittisyyttä? 

Käytännössä kaikki yksityiskohtaisempi tieto Jeesuksen elämästä täytyy selvittää UT:n evankeliumien pohjalta. Niissä esiintyviin tietoihin täytyy kuitenkin Auvisen mukaan   suhtautua kriittisesti. Ensinnäkään yksikään evankeliumi ei ole silminnäkijäkuvaus vaan ne on kaikki koottu useista varhaisemmista suullisista ja kirjallisista lähteistä.

Toiseksi uskonnollinen/teologinen ja historiallinen totuus sulautuvat niissä yhteen, ja historiallinen totuus jää paikoitellen teologisen totuudenvarjoon. Erityisen selvästi tämä näkyy Johanneksen evankeliumissa, joka poikkeaa synoptisista evankeliumeista ratkaisevasti sekä Jeesuksen toiminnan että opetuksen kuvauksessa.



Ei kommentteja: