Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

sunnuntaina, joulukuuta 11, 2016

Arrogantti kysymys: Pitäisikö oppilailta myös vaatia jotain? Osa 2: Kommentit

ESITIN eilen arrogantin kysymyksen: pitäisikö oppilailta myös vaatia jotain. Laitoin linkin  facebookiin paitsi omalle aikajanalleni myös SOKF- ja Luokanopettajien keskusteluryhmiin sekä Twitteriin (josta se siirtyi myös faceboolin).

Miten kävi? Millainen keskustelu avauksesta syntyi. Tilanne on tällainen 11.12 klo 9.40

1) Juttu  käytiin katsomassa tässä blogissa  240 kertaa.










2) Twitterissä 13 tykkäsi tviitistä. Sain myös viisi kommentta:

  • - " Pitäisi!"
  • - "Kyllä! Ihan jo sillä perusteella, että muuten myöhemmin työelämässä tulee paniikki, kun siellä yllättäen vaaditaan!" 
  • - " Siis mitä meidän nyt sitten pitäisi oppilaitamme vaatia? Oma kokemukseni on, että nykykoulussa kyllä edellytetään yrittämistä ja ponnistelua."
  • - "Tähän vetoan teininkin kans esim. tiski- ja siivousvuoroissa; jos tuntuu ylivoimaiselta, tarvitset lisäharjoitusta. 😁...Viestini oppilaille&lapsilleni: Jos jokin asia tuntuu tympeältä tai vaikealta, se tarkoittaa lisäharjoituksen tarvetta...Eikö innostaminen tavoittelemaan erinomaisia taitoja ole tavallaan vaatimista? "

3) Twitteristä facebookiin siirtynyttä linkkiä kävi tykkäämässä 12 henkilöä.  Keskusteluketjussa oli
27  puheenvuoroa. Tässä muutama näyte:
  • - " Erinomainen kysymys. Pidättäydyn nyt kuitenkin vastaamasta ja jään mielenkiinnolla seuraamaan kommentointia."
  • - "Oppivelvollisuus asettaa tietyt reunaehdot." 
  • - " Oppivelvollisuus on mielenkiintoinen käsite, koska oppijan näkökulmasta kyse ei oikeastaan taida olla velvollisuudesta vaan pakosta?".
  • - "Minusta on ihan älyttömän kiinnostavaa, miksi pinnalla on yhtä aikaa opettajan vapaaehtoisen uuteen opsiin sitoutumisen teema ja keskustelu siitä, että oppilailta pitää vaatia ja kuria pitää olla."
  • - "Osaavatko / ehtivätkö opettajat asettaa kaikille yksilöllisesti sopivia tavoitteita? Olen vähän skeptinen.
  • - " Tämä teema on muuten ihan tajuttoman kiinnostava, mutta siitä ei ihan hirveästi haluta puhua, koska se menee tosi nopeasti tosi ikäviin ajatuksiin. Peruskoulun koko idean kyseenalaistamiseen ja sellaisiin.  Ilman vaatimuksia koulussa ei ole paljon mieltä. Jos haluamme tuloksia (oppimista, sivistystä, kasvua ihmiseksi), meidän pitäisi pitää rima korkealla. Vaativa koulu on myös mielekkäämpi. Mutta entä sitten oppilaat, jotka eivät suostu täyttämään vaatimuksia? Mitä heille tehdään? Tai oppilaat, jotka eivät PYSTY täyttämään vaatimuksia? Jos laitamme riman korkealle, osa ei kykene ylittämään sitä. Heitämmekö heidät ns. bussin alle? ai siirrymmekö takaisin erilliskouluihin, kaikkine ongelmineen? Tässä ei tunnu olevan mitään hyvää ratkaisua, siksi kukaan ei halua ajatella tätä asiaa kovin pitkään"
  • - " Tuo tekstissä heittämäsi sitaatin ydin motivaatiosta ja oppimisen ilon kytkeytymisestä nimenomaan onnistumiseen oppimisessa on vienyt minua jo jonkun aikaa. "
4) Facebook SOFK-ryhmässä linkki sai 113 tykkäystä. 3 jakoa ja 36 kommentta. Tässä muutama kommentti:
  • - " Totta kai voidaan ja pitääkin. "
  • - " Jos kunnioitan oppilasta, vaadin häneltä hänen lahjojensa mukaista suoritusta."
  • - " Vaatimista voidaan pitää myös oppilaan arvostamisena: häntä ei pidetä lähtökohtaisesti avuttomana ja kyvyttömänä kohteena, vaan oman koulunkäyntinsä subjektina. Vaatimuksiin vastaava oppilas täyttää oppi(mis)velvollisuutensa. Sitä on oppilaan osallisuus ja sitä sen pitää merkitä uudessa OPSissakin."
  • - " Kyllä pitää. Miksi se olisi kovaa didaktiikkaa? Minusta ponnisteleminen ja sinnikkyys on kyllä sisäänkirjoitettu opsiin."
  • - "  Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että oppiminen vaatii työtä, joka toki parhaimmillaan voi käydä kuin leikki. "
  • - " Kyllähän ops-teksti on aika tiukkaa: "Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa. Se ilmenee säännöllisenä osallistumisena koulutyöhön, reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen noudattamisena. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sekä työn ja työrauhan kunnioittaminen ja sovituista tehtävistä huolehtiminen on koulutyössä välttämätöntä. Laki velvoittaa oppilaan osallistumaan perusopetukseen ja suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytymään asiallisesti."
  • - "Meillä on myös koulujen järjestyssääntöihin kirjattu selkeästi oppilaan oikeudet ja vastuut eli velvollisuudet, joihin puheena olevat asiat sisältyvät."
  • - "Tämä on kyllä olennainen kysymys myös kun ajatellaan oppilasta, jolla on syystä tai toisesta vaikeuksia selvitä koulutehtävistään. Huomio on tänä päivänä lähes yksinomaan tukitoimissa sen sijaan, että keskityttäisiin siihen, miten oppilas oppisi auttamaan omalla työllään itseään."
  • - "Opsin perusteissa oppilaalle ei aseteta edes minimivelvoitetta. Koulun arjessa suorituksen hylkääminen on hyvin vaikeaa, vaikka oikeasti mitään näyttöä ei olisi. Mutta siis kysymykseen: pitäisi."
  • - " Mainio avaus. Kun huomasin Martin arrogantin kysymyksen, käännyin OPS 2014 puoleen. Siinä mainitaan sana vastuu 267 kertaa. Vastuu on - kuten Marttikin huomauttaa - opettajalle ja koululle asetettua vastuuta. Taustalla on kai ajatus, että oppilas on sisäsyntyisesti motivoitunut ja opetuksen tarkoitus on ainoastaan suunnata motivaatiota suotuisaan suuntaan. Entäpä jos tämä lähtökohta-ajatus ei pidäkään paikkaansa - ei ainakaan kaikkien oppilaiden kohdalla? Minusta oppilailta pitäisi uskaltaa edellyttää enemmän vastuuta omasta ja luokkakavereiden oppimisesta. Miten oppilaiden vastuutus toteutetaan onkin visainen kysymys."
  • - "Miten toteuttaisitte oppilaiden vastuutuksen/vaatimusten noudattamisen?"
  • - " Ei oppilailla tarvitse opetussuunnitelman perusteisiin asettaa mitään vastuuta oppimisesta. Oppilaat eivät ole olemassa koulua varten vaan koulu (ja opetussuunnitelma) on olemassa vain ja ainoastaan oppilaita varten."
  • - " Mielestäni uuden opsin henki on nostaa oppilas keskeiseksi henkilöksi omassa oppimisessaan; siksi hän asettaa oppimiselleen tavoitteita, arvioi ja siis myös ottaa vastuuta. Tämä tietenkin ikä huomioon ottaen."
  • - " Jos ollaan tarkkoja Martin asettamassa sanavalinnassa, kuten oletan Martin tapansa mukaan aina olevan, niin yrittäminen mainitaan uuden peruskouluopsin perusteissa (valtakunnallisissa) kahdeksan kertaa. Esimerkiksi: "Oppiva yhteisö luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisiltaan oppimiseen. Se luo edellytyksiä myös tutkimiseen ja kokeilemiseen sekä innostumisen ja onnistumisen kokemuksiin. Yhteisö rohkaisee jokaista jäsentään yrittämään ja oppimaan myös virheistä. Se antaa sopivia haasteita ja tukee vahvuuksien löytämistä ja hyödyntämistä. Yhteisön jäseninä oppilaat voivat luoda myönteisen ja realistisen käsityksen itsestään ja kehittää luontaista kokeilun ja tutkimisen haluaan." Yrittäminen ja siihen kannustaminen nähdään siten osana koko kouluyhteisön toimintaa, ei niinkään opettajan tai oppilaan yksittäisenä toimintana. Arvioinnissa yrittäminen on mainittu enää liikunnassa, jossa yrittämisestä voi saada positiivista palautetta. Ponnistelu sensijaan on uudessa opsissa yrittämistä yleisempää, peräti 12 mainintaa. Ponnistelussa tuodaan esille kodin ja koulun yhteistyö: "Koti ja koulu yhdessä ohjaavat oppilaita toimimaan lain edellyttämällä tavalla ja tukevat oppilaita näiden ponnisteluissa."
  • - " Minusta tässä kysymyksenasettelussa problematiikka ei ole "pitäisikö oppilailta vaatia". Se on ennemminkin perusteluissa, ja on suurempi yhteiskunnallinen kysymys kuin pelkkä koululaitos - se ulottuu koko yhteiskuntaan ja kaikkeen inhimilliseen toimintaan. "Isänmaan vuoksi" ei ole enää 2010-luvun perustelu. Uskonnollisten perustelujen aika on jo mennyt. Joten ennen kuin pohditaan pitäisikö vaatia, olisi pohdittava kuka vaatisi ja miksi, ja ennen kaikkea: miksi siihen vaateeseen oltaisiin valmiita sitoutumaan?"
  • - " Vaatiminen voi olla hyvä asia sillä lapsi kukoistaa rakastavien rajojen sisällä. Sitten on aivan eri asia kuka rajat asettaa."
  • - "Näkisin, että olisi palvelus oppilasta kohtaan vaatia myös häneltä jotakin. "
  • - " Oikeastaan lapsi pitäisi saada itse vaatimaan itseltään. "
  • - " Olisiko niin, että ihminen on luontaisesti aika laiska otus. Jos mitään ei vaadita, tapahtuu aika vähän. Minusta lapsille kyllä esitetään vaatimuksia oli ops mikä tahansa. Olennaista on se kuinka paljon vaaditaan, mitä vaaditaan, keneltä vaaditaan, milloin vaaditaan ja olisiko joskus vaatimisvapaata."
5) Luokanopettajien keskustelupalstalla linkki sai 16 peukkua. Ja kaksi kommenttia
  • -  "Näen hyvin, mitä tarkoitat. Tärkeä keskustelun avaus. Luokkien kulttuurit vaihtelevat varmasti, mutta yleisessä keskustelussa tunnistan tämän ilmapiirin. Olisko turvallinen jämäkkyys asiaa?"
  • - " Eikös me sitä tehdä koko ajan?" 

Pohdintaa 

Itse kysymys oli hyvä (näin tulkitsen). Keskustelua syntyi ja näkökulmia oli raikkaasti.

PITÄISI
Osa vastasi että pitäisi. Vaatiminen nähtiin oppilaan kunnioittamisena.  Mutta vaatimusten pitää olla oikean kokoisia. Viitattiin myös Vygotskiin.

Yksi keskustelija ehdotti " sellaisia vaatimuksia, jotka pistää ponnistelemaan vähän pois mukavuusalueelta? Pätee muuten myös opettajiin ja opettajuuteen..." Tällainen vaatiminen majtuu ohjaamisen käsiteen alle.

Mutta  moni oli mielestäni jollain lailla hämmentynyt.  " Tämä teema on muuten ihan tajuttoman kiinnostava, mutta siitä ei ihan hirveästi haluta puhua, koska se menee tosi nopeasti tosi ikäviin ajatuksiin. Peruskoulun koko idean kyseenalaistamiseen ja sellaisiin..."  

EI VAADITA
Ainakin kaksi  keskustelijaa oli sitä mieltä  että koulussa ei vaadita- eikä saa vaatia.  Osa oli sitä mieltä, että jo nyt vaaditaan, löysi tuekseen opsista tekstiä ja huomasi mm. oppivelvollisuuden ja järjestyssäännöt. Yksi keskustelija oli huolissaan, vaatiko hän jopa liikaa.

EI PIDÄKÄÄN VAATIA
Osan mielestä ei pidäkään vaatia; " Oppilaat eivät ole olemassa koulua varten vaan koulu (ja opetussuunnitelma) on olemassa vain ja ainoastaan oppilaita varten."

MIELUUMMIN OHJAAMALLA
Osa ei sanonut suoraan ei, mutta tulkitsi vaatimisen haastamiseksi tai innostamiseksi tai oppilaan itse asettamiksi tavoitteiksi. " ... ärsytän jokaista puskemaan omaan parhaimpaansa ja autan jokaista löytämään ITSELLEEN parhaiten sopivat treenimenetelmät...";  " Oikeastaan lapsi pitäisi saada itse vaatimaan itseltään." Vaatiminen voisi siis olla joko suoraa tai epäsuoraa.

Heräsi myös kysymys: Kenellä on oikeus vaatia.

Vaatiminen todettiin myös vaikeaksi: Miten oppilaiden vastuutuksen/vaatimusten noudattaminen tulisi toteuttaa?

KIITOS
keskustelusta. Jatkan vaatimisen teeman  pohtimista.

Soster-puolella kalliita hoitoratkaisuja (esim.  terapia) ei myönnetä  tilanteessa, jossa asiakas ei ole sellaisessa elämäntilanteessa, että hän hyötyy hoidosta ihan kustannustehokkuusperusteilla.

Onko meillä sito-puolella tulevaisuudessa mahdollisuuksia tarjota tukea, jos oppilas ei itse halua tehdä omaa osuuttaan?

Onko niin, että oppimistulokset paranisivat ihan koulutyötä keskittyneemmin tekemällä?

Ja lopuksi vielä lainaus Olli Luukkaiselta:
" Erinomaista puhetta ns. tavallisilta opettajilta. Oppimista ja koulua mystifioidaan nyt kummallisesti. Samoin uutta opetussuunnitelmaa. Ilmiöpohjaista oppimista on koulussa ollut ainakin 30 vuotta, ei siinä ole mitään kummallista. Oppilaskeskeisyyttä korostettiin jo 1970-luvun POPSissa. Ihan kuin nyt olisi joku ihme keksitty. Ei ole. Mutta tärkeintä on perustyö, jossa oppilaat viitsivät ilman mitään ihmeellistä sirkusta opiskella ja nähdä vaivaa. Ja opettajat voivat opettaa. Silloin syntyy myös oppimistuloksia."

Ei kommentteja: