Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

perjantaina, toukokuuta 08, 2015

Onko pojille sijaa peruskoulussa?

La klo 07 päivitetty versio
TOIMITTAJA Sari Helinin samannimisessä ohjelmassa Yle Radio 1:ssä ensi tiistaina 12.5. klo 10.05-11.00 keskustellaan tunnin verran otsikolla "Onko pojille sijaa koulussa". Ohjelmassa on tarkoitus käsitellä poikien mahdollisesti hankalampaa asemaa peruskoulumaailmassa, sen syitä, ilmenemismuotoja ja seurauksia. Sain ystävällisen kutsun vieraaksi  suoraan lähetykseen Pasilaan. Toiseksi studiovieraaksi tulee erityisopettaja Kirsi Ihalainen.

TÄRKEÄ ja vaikea teema. Ajattelin hieman työstää ajatuksiani tässä blogissa. Niinpä esitän joukon teesiaihioita ja  pyytäisin teiltä tässä blogissa poikkeavilta niihin sparrausta, jotta ohjelmasta tulisi kiinnostava. Kommentteja voi laittaa myös emailiini tästä linkistä.

Poikien ja tyttöjen eroista:

Tytöillä ja pojilla on eroja (vaikka erot ovat suurempia ryhmien sisällä).  Taustalla on sekä biologia että kasvatus. Tutkijoiden mukaan erot näkyvät jo leluvalinnoissa. Poikia kiinnostavat liikkuvat lelut.
Mielenkiintoista on, että tutkimusten mukaan sekä hyvää että  huonoa koulumenestystä selittävät  pojilla ja tytöillä eri asiat.
Motivaatio, sinnikkyys, keskittymiskyky ja itseluottamus yltävät selittämään yhdessä jopa lähes 40 % kouluarvosanojen varianssista- mutta  ne selittivät hyvää koulumenestystä vain tytöillä.  Kun huonosti koulussa menestyviä tyttöjä ja poikia verrattiin keskenään, ilmeni, että poikien huonoa koulumenestystä selittivät juuri ne piirteet, joiden tulikin sitä selittää, eli impulsiivisuus, huono keskittymiskyky, heikko itsetunto ja vähäinen elämänhallinta. Tyttöjen huonoon koulumenestykseen nämä piirteet eivät olleet yhteydessä. 
Silti jako tyttöihin ja poikiin on kovin karkea. Kummassakin joukossa on osaryhmiä, jotka voivat hyvin tai hyvin huonosti.  Pojissa tällaisia ovat epäliikunnalliset pojat,  vain yhdestä asiasta kiinnostuneet pojat (esim. jääkiekki) ja ns. "amispojat", jotka ilmiselvästi keräävät jo nuorena kaikki elämäntapaongelmat, mutta porskuttavat eteenpäin näennäisesti huolta vailla.

Tytöissä tällaisia ovat tunne-elämässään oireilevat (mm. masennus).

Molemmissa ryhmissä tällaisia ovat mm. turvallisuushakuiset, arat syrjäänvetäytyvät oppilaat, sosiaalisesti kömpelöt lapset,  levottomat lapset sekä lapset, joiden koteihin huono-osaisuus kasautuu.

Kaikkiaan pitäisi etsiä ratkaisuja, joista hyötyy  mahdollisimman moni, ja joista kärsii mahdollisimman harva.

TEESI 1: Pojat menestyvät koulussa huonommin kuin tytöt (keskimäärin) useassa oppiaineessa. Tytöt saavat koko kouluajan keskimäärin parempia arvosanoja kuin pojat. Kansallisissa oppimistulosarvioinneissa pojat kuuluvat  heikommin suoriutuneiden joukkoon useammin kuin tytöt.

Tarkennus: Kukoistavatko tytötkään? Vai selviätkö he vain vaatimuksista paremmin? Poikien syrjäytymisen voi väittää  alkavan koulussa, sillä nuorissa miehissä huomattavasti syrjäytyneitä ja lienee myös nuorissa vangeissa. Myös erityisen ja tehostetun tuen saajista huomattava enemmistö poikia. Erityisluokat ovat poikavoittoisia. Alakouluikäisistä sairaalakoulun kävijöistä lähes kaikki ovat poikia. Suurin osa kiinnipidon kohteeksi joutuvista lapsista on poikia.

TEESI 2a (jaettu): Poikien ja tyttöjen lahjakkuudessa tai älykkyydessä  ei ole eroja (ellei nyt puhuta lihasvoimasta). Keskeisesti on kysymys motivaatiosta. Tyttöjen ja poikien oppimisorientaatiossa on eroja. Poikaporukka vahvistaa toisissaan uskomusta, että elämässä pärjäämiseen ei tarvita koulua. Tytöt näyttävät  “aidosti” oppimishakuisilta.

Tarkennus: Älykkyyden eräissä osa-alueissa on todettu eroja.  Tutkimusten mukaan oppimista tukevat asenteet ovat vahvempia tytöillä ja oppimista haittaavat asenteet vahvempia pojilla. Tutkimuskirjallisuudessa toistuu  havainto, että pojat sijoittuvat taidoiltaan vahvemmin normaalijakauman ääripäihin kuin tytöt. Pojilla on selvästi tyttöjä enemmän vaikeuksia kielellisten taitojen alueella kuten lukemisessa

TEESI 2b (jaettu). Pojilla näyttää olevan heikommat valmiudet koulutyössä tarvittavissa taidoissa. Pojat ovat jo koulun alkaessa kouluvalmiuksiltaan jäljessä tytöistä.Vaikka Suomi asettuu lukutaidossa maailman kärkeen, erot tyttöjen ja poikien välillä ovat suuremmat kuin missään muualla maailmassa. Lukutaidoltaan heikoista on poikia yli kolme neljäsosaa.

TEESI 3: Pojat viihtyvät koulussa huonommin kuin tytöt  (keskimäärin).

Tarkennus: Esim. Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella tytöt viihtyvät ja voivat huonosti.  Niin opettajien kokemus kuin tutkimukset osoittavat, että tytöt suhtautuvat koulutyöhönsä keskimäärin poikia myönteisemmin ja tämä – tai heidän paremmat suorituksensa – palkitaan paremmin todistusarvosanoin.

TEESI 4: Koululuokassa pojat ovat keskimäärin äänekkäämpiä. He ovat energisiä ja villejä. Tytöt kaipaavat rauhallisia oppimistilanteita siinä, missä pojat kaipaavat toiminnallisuutta.

TEESI 5: Pojilla on enemmän oppimis- ja käyttäytymisongelmia kuin työillä. Pojat käyttäytävät koulussa huonommin kuin tytöt (keskimäärin). Opettajan ajasta menee noin  80% poikiin.

Tarkennus:  Pojilla on enemmän eri muodoissaan ilmeneviä tarkkaavaisuuden ongelmia, ylivilkkautta sekä häiritsevää käyttäytymistä.

Pojat ovat epäonnekseen rehellisiä ja suoria ja heidän kysymyksensä haastavat opettajia.

TEESI 6: Pojista kasvaa koulussa/koulusta huolimatta aktiivisia ja jämäköitä, tytöistä empaattisia ja muita hoivaavia (taas usein).

TEESI 7.  Pojat oppivat asioita tekemällä. Tytöt taipuvat oppimaan myös koulumaisemmalla tavalla

TEESI 8:  Pojat kehittyvät  hitaammin kuin tytöt. Heidän murrosikänsä on rajumpi (mm. aivojen taantuma) ja se osuu tosi pahaan vaiheeseen yläkoulussa.
"Yhtenä aamuna he heräävät märässä vuoteessa. Pää, penis ja jalat ovat kasvaneet isoiksi ja ääni on muuttunut. Ikään kuin siinä kylliksi kestämistä, pojilla on meneillään henkinen taantuma. Koulu ei kiinnosta, tärkeämpää on hengailla kavereiden kanssa ja haaveilla tytöistä.” Lasse Lehtinen
Opettajien tavasta kohdata poikia ja tyttöjä:

TEESI 9. Pääosa opettajista on naisia. Naiset ymmärtävät paremmin tyttöjä (usein).

Tarkennus: Poikiin ei uskalleta luottaa?

TEESI 10. Pääosa opettajista on itse koulumenestyjiä. He ymmärtävät paremmin itsensä kaltaisia.

TEESI 11. Monet pojat kokevat liian paljon kielteisiä kokemuksia kouluaikanaan.

Tarkennus: Kouluissa on paljon turhia käytänteitä, joihin pojat törmäävät. Mm. jatkuva jonottaminen, joka aiheuttaa yhteenottoja. Hiljaisuuden ihannointi. Yliviritetty turva-ajattelu.

TEESI11 b. Opettajat arvioivat yttöjen ja poikien suorituksia  eri perustein erityisesti kieliaineissa
ja matematiikassa.

Ratkaisuehdotuksia

TEESI 12. Erilliskouluihin ja -luokkiin ei ole paluuta. Paluuta pysyvään luokkaan kannattaisi harkita.

TEESI 13. Olisi hyvä, jos kouluissa olisi sekä mies- että naisopettajia. Miesten osuus vähenee koko ajan. Ja tämä ei tarkoita, että nainen ei ole hyvä opettaja.

Tarkennus:  Viisas miesopettajien saa rohkaisullaan nuoret pojat  ottamaan vastuuta opinnoistaan, innostumaan ammattiin ja työhön. Miesmallina toimivat mainiosti myös koulunkäyntiavustajat ja työharjoittelijat.

TEESI 14. Opettajien tulisi käyttää monipuolisia menetelmiä, sekä pojille että tytöille sopivia. Toimintaan tulisi saada lisää valinnan mahdollisuuksia.

TEESI 15. Niinkin pieni asia kuin matematiikan laskujen esimerkkien aihepiiri voi jo vaikuttaa motivaatioon.

Tarkennus: Tyttövaltaisuus alkaa jo pienistä asioista Aapisen A on ankka, aurinkoinen Anni ei auto. Matematiikassa lankakerälaskut eivät innosta poikia.

TEESI 16. Poikia auttavat myös selkeät, lyhyet ohjeet. Pojat tarvitsevat tsemppausta ja myös vaatimista.

Tarkennus: Lopetetaan lässytys "pojat on poikia", eikä päästetä poikia vähemmällä vastuulla luistamaan kotitöistä, toisten huomioimisesta, tehtävien tekemisestä kunnolla tai yhteisen hyvän tavoittelemisesta. Kasvatetaan sellaisia tyttöjä, jotka eivät passaamisellaan avusta ja pilaa poikiaan. Vaalitaan lähtökohtaisesti jokaisen oppilaan omaa vastuuta tekemisistään ja tekemättä jättämisistään, eikä katsota sormien välistä, jos "pojat on vain poikia".

TEESI 17. Hyväksytään tarve liikkua. Vähennetään paikallaan istumista.

Tarkennus: Lisää liikuntaa. Poikien oppimistilaan pääsy voi usein vaatia ihan konkreettista jumppaa. Opettajan tulee olla siinä mukana. Lankut kuuluvat yläkoulun ruotsintunnille ja punnerrukset ekaluokan kirjoittamiseen.

TEESI 18. Käytetään enemmän poikia kiinnostavia vekottimia kuten tabletteja.

Tarkennus: Olisi hyvä, jos koulussa olisi oikeaa  työtä murrosikäisille-  mopon rassausta ja ojankaivua ja vastaavaa halukkuuden mukaan.

TEESI 19.  Kouluissa pitäisi olla tilaa myös "poikien jutuille". Pojat tarvitsevat omia juttuja, joita tytöt eivät valtaa. Edes välituntipihoille :-)

TEESI 20. Otetaan murrosikä ja poikien toisiltaan vaatima koulukielteisyys aidosti puheeksi. Monilla pojilla on outo (opettajan mielestä) asenne kouluun paikkana, joka vaan pitää lusia läpi.

Tarkennus: Osa pojista ei vain osta tätä keskiluokkaista näkymää opiskelusta, numeroiden keräämisestä, suorituksista, pärjäämisestä koulussa ja pääsemisestä hyviin jatko-opintoihin.
Haastetaan oppilaskunnat mukaan kehittämään koulun arkea. Annetaan vastuuta. Otetaan mukaan päätöstentekoon. Kokemusten mukaan osallisuus helposti kasautuu tytöille. Poikien on vaikeaa auttaa toisia ja olla osa koulun virallista organisaatiota. Poikien alakulttuuri muistuttaa vankien kulttuuria suhteessa vartijoihin.

TEESI 21.  Opettajien tulisi erityisesti kiinnittää huomiota palautteen kannustavuuteen.

TEESI 22.  Opettajien tulisi olla tietoisia sukupuoleen liittyvistä stereotypioista (kiltit tytöistä, jotka ovat tunnollisia ja pyrkivät mielistelemään/ raisut, mutta reippaat pojat, jotka vaativat opettajan huomiota)

TEESI 23. Jokaisen pitäisi saada rakentaa  oppimispolkunsa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja.

TEESI 24.  Poikien koulukielteisen alakulttuurin sulattamiseen tarvitaan alakoulusta alkaen toiselle asteelle saakka koteja. Ja poikien kannalta olisi tosi tärkeää, että myös isät tulisivat mukaan kouluun ja näyttäisivät mallia: mieskin voi lukea. Mieskin voi kirjoittaa.

TEESI 25 (uusi):  Oleellista on ymmärtää tarve koko koulusysteemin ja oppimisympäristöjen muuttamistarve. Siitä hyötyisivät sekä tytöt että pojat.  Rakennetaan uudenlainen koulu uuden opetussuunnitelman myötä, jossa on toiminnallisuutta ja vaihtelevia oppimisympäristöjä, että ne ovat kaikille homo sapiens - rodun edustajille hyväksi ja ennen kaikkea iloksi ja innostukseksi. Oliksi myös mietittävä auki, onko koulun kasvatuspäämäärä oikeasti pojille sopiva.

TEESI 26(uusi): Poikien on todettu taantuvan kognitiivisesti 8.l uokalla voimakkaiden fysiologisten muutosten vuoksi. Tämä tulisi ottaa huomioon yläkoulun opetuksessa.  .

9 kommenttia:

Susanna V kirjoitti...

"TEESI 4: Koululuokassa pojat ovat keskimäärin äänekkäämpiä. He ovat energisiä ja villejä. Tytöt kaipaavat rauhallisia oppimistilanteita siinä, missä pojat kaipaavat toiminnallisuutta."

Minä uskon että pojat kaipaavat rauhallisia tilanteita ihan siinä missä tytötkin. Juuri siitä riehumisesta ja hälinästä johtuu osa tarkkaavaisuusongelmista. Olisiko niin, että pojat on pienestä asti enemmän "jengeissä", muiden mukana, kun taas tytöillä on usein se yksi kaveri kerrallaan - ja tämä vaikuttaa siihen että pojat herkemmin villiintyvät kaikki kimpassa?

On yleinen ajatus että tytöt on hiljaisia ja söpöjä ja pojat villejä ja tätä tuetaan päiväkodista lähtien. Häiriköivä tyttö joutuu paljon isompiin ongelmiin nopeammin.

Susanna V kirjoitti...

"TEESI 23. Jokaisen pitäisi saada rakentaa oppimispolkunsa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja."

Mitä se käytännössä tarkoittaisi? Tulee mieleen kädentaidot - monet pojat ovat todella taitavia ja tykkäävät tekstiilityöstä. Edelleen taitaa joutua valitsemaan yläasteella tekninen/tekstiili? Siinä on aika vahva leima. Erityisesti tällaisissa aineissa leimaa pitäisi purkaa, ja pojille pitää tarjota esimerkkejä miesten maailmasta - virkkaavat pojat, huippukokit jne.

***

Pitäisikö muuttaa niitä syitä, miksi (aikuisten mielestä) koulua pitää käydä/saada hyviä numeroita? Kilttejä ja "kunnollisia" ehkä voi kannustaa hyvillä numeroilla tai pelotella luokalle jäämisellä. Negatiivisesti kouluun suhtautuvalle niillä ei ole mitään merkitystä. Poikiin voisi upota paremmin ihan todelliset syyt.Konkreettiset esimerkit työelämästä, miten töitä saa jne. Koulukielteistä lasta ei todellakaan kiinnosta että näillä numeroilla ei pääse lukioon ja sitten ei voi mennä yliopistoon - sitähän kauhistuttaa jo ajatus kymmenestä lisävuodesta koulussa. Olisiko osa sitä koulukielteisyyttä puhtaasti auktoriteettien vastustusta? "kaikki hokee että pitää mennä lukioon - en varmasti mene"?

Muutamia hajanaisia ajatuksia :)

Anonyymi kirjoitti...

"TEESI 20. Otetaan murrosikä ja poikien toisiltaan vaatima koulukielteisyys aidosti puheeksi. Haastetaan oppilaskunnat mukaan kehittämään koulun arkea. Annetaan vastuuta. Otetaan mukaan päätöstentekoon. Kokemusten mukaan osallisuus helposti kasautuu tytöille. Poikien on vaikeaa auttaa toisia ja olla osa koulun virallista organisaatiota. Poikien alakulttuuri muistuttaa vankien kulttuuria suhteessa vartijoihin."

Hyviä teesejä kaikki, mutta tämä 20 osui todella hyvin yläkouluun ja erityisesti marginaaliryhmiin, kuten pienluokkiin ym, joiden oppilaista suurin osa on poikia. Olen miettinyt miten saataisiin koulun imagosta pois pakollisuutta ja tuota "vankilamaisuutta". Monilla pojilla on outo (opettajan mielestä) asenne kouluun paikkana, joka vaan pitää lusia läpi: "kyll mä sit aloitan ja teen, kun mä pääsen töihin tai... " Osa pojista ei vain osta tätä keskiluokkaista näkymää opiskelusta, numeroiden keräämisestä, suorituksista, pärjäämisestä koulussa ja pääsemisestä hyviin jatko-opintoihin. Pakollisuutta pois, vaihtoehtoisia etenemisreittejä (jopo) työelämää enemmän mukaan ja opiskeltavien asioiden liittämistä paremmin vankilamuurien ulkopuoliseen maailmaan.

Juha Wikström
opetustyöläinen
vs. erityisluokanopettaja

Anonyymi kirjoitti...

Voisiko sitä jakoa opetuksen kohdentamisessa tehdä muilla perusteilla kuin sukupuolen? Sekä tytöistä, että pojista löytyy toiminnallisesta, rauhallisesta ja sosiaalisesta oppimisesta parhaan hyödyn saavia. Kuunnellaan yksilöä, ei stereotypioita.

Martti Hellström kirjoitti...

Tanks myös Juha ja Anonyymi!

Sekä sukupuolella että yksilöllisillä piirteillä on oma merkityksensä.

Anonyymi kirjoitti...

Uuden OPS 2016 mukaan teknisestä työstä lähtee 1 tunti 1 luokalle ja jäljelle jäävät 2 tuntia pitää jakaa puoliksi tekstiilin kanssa 7 luokalla. Pahimmillaan pojat pakotetaan puoleksi vuodeksi tekstiilityöhön luokilla 5-7. Todella surullista poikien kannalta. Ja tämä vain tasa-arvoisen sukupuolipolitiikan takiako? Oppisisällöt muuttuvat askarteluksi kun yli puolet sisällöstä joutuu karsimaan. Koneiden opetteluun ei jää enään aikaa.
Nyt ajetaan käsityö oppiaineena alas.

Terveisin
Muita töitä katseleva teknisen työn opettaja.

Anu K1 kirjoitti...

Toivottavasti uusi OPS lakkaa myös syrjimästä holistisia oppijoita. Vielä tälläkään vuosikymmenellä ei esim. historiassa ole ollut tärkeää ymmärtää kokonaisuuksia, ihmisryhmille tyypillistä toimintaaa tai syy- ja seuraussuhteita vaan edelleen ulkolukea historiallisia tapahtumasarjoja. Vain serialistisia aivoja tällainen voi motivoida.

Kai-Ari Lundell kirjoitti...

Hyvä kirjoitus, Martti

Kai-Ari Lundell kirjoitti...

Ajattelin kirjoittaa aiheesta, mutta nyt ei tarvitse :)