Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

sunnuntaina, toukokuuta 31, 2015

Koulutuksen kultaisista vuosista?

Hyvät ja huonot koulu-uutiset vuosikymmenittäin (1810 - 2010-luvut). 
KOULUTUKSEN on aina suhtauduttu kahdella eri tavalla. Toisille se on lompakkoa kuristava kuluerä, toisille tehokas investointi. Tavallista on myös se jargon: suu puhuu toista, mitä kädet tekevät.

TEIN analyysin (minusta) hyvistä ja huonoista koulu-uutisista. Näyttää pahalta (ks. blogin kuva).

Koulutuksen kultaiset vuodet osuvat 1800-luvulla. 1900-luvun valoisimpia vuosikymmeniä ovat olleet 1920- ja 1980-luvut.

Olemme 1990-luvun lamasta alkaen eläneet aikakautta, jolloin koulutuksesta on jatkuvasti leikattu. Viime hallituskaudella (2011-2104) kuuluisat 1,5 miljardia, ja edessä on vielä noin 600 miljoonaa. Se on paljon.

KUN nykyisyys ja tulevaisuus ahdistaa, on hyvä paeta toviksi historiaan ja etsiä koulutuksen kultaisia aikoja. Onko niitä ollut?

AUTONOMIAN AIKA
Suomi siirtyi  Ruotsin valtakunnan alaisuudesta Venäjän autonomiseksi osaksi vuonna 1809 ja itsenäistyi vuonna 1917.

1820-luku

Tähän ajanjaksoon osuu mielenkiintoinen koulutuksen kultakausi, jonka voi katsoa alkaneen jo 1820-luvulla.

1826 valtion virkamiehille tuli eläke, eläkeikä laski 70 vuodesta 65:een.

1830-luku

1840-luku

1840-luku maassa käytiin vilkasta keskustelua kansakoulu-asiasta.

1843 koulujärjestykseen sisältyi oikeus perustaa tyttökouluja.

1850-luku 

1852 Suomeen saadaan Pohjoismaiden ensimmäinen kasvatus- ja opetusopin professuuri. Professorin tehtäviin kuului oppikoulunopettajien koulutuksen johtaminen.

1850-luku oppikoulun opettajien koulutus tehostuu myös auskultointina normaalikoulujärjestelmän syntyessä:

1860-luku

1864 Uudenaikaisten periaatteiden mukainen harjoittelukoulu aloitti toimintansa Helsingissä Jyväskylän seminaarissa käynnistyi kansakoulunopettajien koulutus.

1865:Senaatti määritteli opillisen koulun opettajien palkat ja eläkkeet (30 vuoden palvelu toi täyden palkan, 25 vuoden palvelu 75%).

1866 Maa sai kansakouluasetuksen.Virkamiesten eläkeikä laski 63:een.

1866-67 suuret nälkävuodet

1867: Suomenkielinen opettajankoulutus opillisia kouluja varten alkoi:  Helsingin ruotsinkieliseen normaalilyseoon perustettiin suomenkielisiä luokkia.

1868:  Naisia aletaan kouluttaa oppikoulun opettajiksi  (tyttökouluja) Helsingissä tyttökoulujen yhteyteen perustetuissa yksityisissä jatko-opistoissa ruotsin kielellä.

1869 perustettiin  kouluylihallitus. Koulunkäynti ja koulujen  perustaminen oli  kaikille vapaaehtoista aina vuoteen 1866 saakka, jolloin kaupungeille tulee koulupakko (kansakoulu). Ensimmäiset erityiskoulut  aloittivat nekin toimintansa 1860-luvulla.

1850-60-luvut  Alkeelliset tilat, puutteelliset välineet, kurjat työolosuhteet , häpeällisen pieni palkka.

1870-luku

1870-luku: Oppikoulunopettajat tienasivat noin kymmenenkertaisen palkan työläisiin verrattuna.

1870-luku kansakoulun leviämisen "kylmä talvi"

1872: Uusittiin oppikoululaitos

1872 koulujärjestykseen sisältyi neli- ja seitsenluokkaiset tyttökoulut ("naisväenkoulut"). Opillisen koulun täysi eläke 35 vuoden palvelun jälkeen.

1873:perustettiin  ensimmäinen suomenkielinen normaalikoulu Hämeenlinnaan. Suomenkielisen opetuksen turvaamiseksi perustettiin samana vuonna yksityinen Helsingin Suomalainen Alkeisopisto.

1874 naisten osallistuminen ylioppilaskirjoituksiin vapautettiin

1880-luku

1880-luvulla Kansakoululaisten jatko-opetus käynnistyi  suurimmissa kaupungeissa: Helsingissä, Turussa ja Tampereella.

1881 alettiin kouluttaa naisia oppikoulun opettajiksi  tyttökoulujen yhteyteen perustetuissa yksityisissä jatko-opistoissa  suomen kielellä.

1882  naiset saivat laillisen oikeuden opettaa tyttöjen oppikouluissa, kuitenkin ilman virkaoikeutta.
Säästötoimi:

1886:  Tyttöjä ja poikia sai  virallisesti opettaa yhdessä.

1890-luku

1893 saatiin ensimmäiset ohjeet jatko-opetuksesta. Nyt jatko-opetuksesta ruvettiin myös maksamaan opettajalle palkkio.

1894 järjestettiin yliopistollisia  lomakurssien kansakoulunopettajia paljon.

1898 Ns. kouluvelvollisuuslaki: Maalaiskunnille tulee pakko perustaa kansakouluja vuoden 1898 piirijakosäädöksessä. Koulu oli perustettava, jos siihen ilmoitettiin vähintään 30 lasta, Toinen opettaja, jos oppilaita oli yli 50.

1900-luku

1903: SDP asetti ensimmäisenä puolueena koulupakon tavoitteeksi.

1905 perustetaan koulukeittolayhdistys. Siitä sai alkunsa järjestetty koulukeittolatoiminta. maaseudulla. (kaupungeissa syötiin kotona).

1906 Pohjakouluratkaisu eheyttää koulujärjestelmää.

1910-luku 

1910-luku  venäläistämitoimien aikaa

1910-luvulla ensimmäinen maailmansota

1913 Alkuopetuskin luovutettiin kunnille.

1914 Ruumiillinen kuritus kielletään

1914 Kansakoulun opetussuunnitelmakomitean työ keskeytetään.

1915: Kansakoulun opettajien palkkataso oli sama kuin teollisuustyöntekijällä.

ITSENÄISYYDENAIKA

Itsenäisyyden alussa Suomi oli köyhä itä-eurooppalainen maatalousyhteiskunta.

Lukuvuonna 1917-18 kouluviikkoja oppikouluissa hädintuskin 14.

1918 Kansalaissota

1920-luku

1920-luvulla kaupungeissa oli mahdollista maksaa ns.  kunnan palkkaa-  siis yli lakisääteisen palkan.

1921: säädettiin   laki oppivelvollisuudesta kaikille 7-13-vuotialle - lähes viimeisenä Euroopassa. Ei kuitenkaan ihan kaikille. Tylsämieliset ja 5 kilometria kauempana koulusta asuvat vapautettiin. sen täytäntöönpanoa lykättiin muutamalla vuodelle pulavuosien vuoksi. Lisäksi maaseudulle annettiin pitkä siirtymäkausi (16 vuotta). Koulunkäynti ja oppikirjat olivat ilmaisia. Kansakoululaiset nuortuivat; sisäänpääsyikä muuttuu vuonna 1921 7-8-vuoteen (eikä enää vaadittu valmiiksi luku- ja kirjoitustaitoa). Koulunkäynnistä tuli  käytännössä velvollisuus. Koulu tuli maksuttomaksi! Ja kirjat ja muut koulutarpeet.

Koulun rakenne muuttui: kodin hoidossa olleen alkuopetuksen otti hoitaakseen alakansakoulu myös maalla. Nyt kansakouluissa oli kaksi osaa: pienten lasten alakansakoulu ja vanhempien yläkansakoulu. Yläkansakoulun ohjelmaan ei juurikaan tehty muutoksia. Oppiaineetkin olivat lähes entiset. Kansakouluista tuli  vähintään kaksiopettajaisia.

1922 käynnistyivät ensimmäitse uusimuotoisen koulun: Helsingin koelyseo ja jyväskylän koeyhteislyseo.

1922. Kouluhallitus  kehoitti kuntia pyrkimään kaikessa rakennustoiminnassa äärimmäiseen halpuuteen, rakenteiden yksinkertaisuuteen  ja tyylissä kotimaiseeen, kansanomaiseen vaatimattomuuteen.

1925-26 Supistettuja kouluja oli   300,Oppivelvollisuslain perusteella oli mahdollista perustaa ns. supistettuja kansakouluja, jos oppilaita oli alle 30. Niissä alakansakoulua pidettiin 12 viikkoa ja yläkansakoulua 18 viikkoa. Yhteensä koulupäiviä oli 200. Supistettuja kansakouluja  pyrittiin suosimaan niiden edullisuuden vuoksi. Niiden opettajille maksettiin suhteetoman suuri lisäpalkkio.

1928  säädettiin1aki uusimuotoisista  kansakoulun koko oppimäärään perustuvista oppikouluista. Tätä yhtenäiskoulujärjestelmää testattiin näiden  koulujen avulla 1920-luvulta 1950-luvulle.  Uusi lyseo perustui kansakoulun koko kuusivuotiselle oppimäärälle, ja se käsitti kolmivuotisen keskikoulun ja kolmivuotisen lukion. Tämä yhtenäiskoulun esimuoto yritettiin 1930-luvulla saattaa oppikoulun yleiseksi muodoksi.  Uusimuotoisista oppikouluista ei kuitenkaan ollut yhtenäiskoulukysymyksen ratkaisijaksi. Ne jäivät lopulta peruskoulun kaukaisiksi edeltäjiksi.

1930-luku

1931-1935 Suomessa pulavuodet.

1931 leikattiin valtionapuja  normaalihinnat ylittävistä rakennuskustannuksista. Ilmaisia oppikirjoja ei annettu. Jatko-opetukseen ei annettu kahteen vuoteen valtionapua. Opettajien palkkoja leikatiin 5 % ja opetusvelvollisuus nostettiin 32 tuntiin.

1932-34 tehtiin rajuja leikkauksia kansakoulujen menoihin ennen muuta koulurakennuksiin.

1930-luvun puolivälissä Kiertokoulu siirtyi kokonaan historiaan.

1934: Jyväskylässä alettiin kouluttaa kansakoulunopettajia korkeakoulussa .

1937-38 Supistettuja  kansakouluja oli vuonna  1636 ( yläkansakouluja oli  5573).

1937: Koko maa oli  oppivelvollisuuslain piirissä.

1930-luvun lopulla talos elpyi voimakkaasti. mutta sota katkaisi kehityksen armottomasti.

1939-40 Koko talvisodan ajan koulunkäynti oli tilapäisluonteista. Koulut tarvittiin majoitus- ja varastotiloiksi sekä sairaaloiksi. Siellä missä se oli mahdollista, koulua pidettiin. Työaikoja lyhennettiin  Oppilaille suositeltiin  kotiopiskelua.

1940-luku

1941- 1944:  Sotavuosina koulunkäynti oli poikkeuksellista.

1943 Koulukeittolan väkeä tuli kouluun kouluruokailun myötä

Sodan jälkeen: Suuri ikäluokka syntyi  melko köyhään, luokkajaon leimaamaan Maalais-Suomeen.

Sodan jälkeen koululaitoksen henkeä haluttiin muuttaa kovin ottein. Sisäpolitiikassa vaadittiin virkakoneiston puhdistamista fasisistisista aineksista. Kouluhallituksen pääjohtaja  L.Arvi P.Poijrvi (ainoa) erotettiin. Oppikirjoja siivottiin

1945 oppikoulun opettajien palkkatao oli 2/3 vuoden 1930 tasosta.

40-luvun loppu oli kaikille vaikeaa sodasta toipumisen ja hyvinvointivaltion rakentamisen aikaa. siirtolaiset asutettiin.

Sodan jälkeen ymmärrettiin hyvin koulutuksen merkitys hyvinvoinnille. Kaikkien haluttiin käyvän enemmän koulua.   Koulut oli saatava nopeasti käyntiin, jotta päästiin paikkaamaan sotavuosina kehnoksi jääneitä oppimistuloksia.

1946   käynnistyvät ensimmäiset kunnallisen keskikoulun kokeilut Jyväskylässä, Luumäellä ja Utajärvellä.

40-luvun lopulla maata myös rakennettiin, ja tulosta syntyi. Suomi maksoi sotakorvauksia ja teollistui ja kaupungistui.  Maasta tehtiin hyvinvointivaliota.

1947: Opettajia oli mukana virkamieslakossa.

1948:  Laki kansakoulunopettajien poikkeuksellisesta valmistuksesta mahdollisti opettajien pikakoulutuksen opettajapulan ollessa suuri (1-2 vuodessa). Kansakoulunopettajien seminaarien ja Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun ohelle avattiin Helsinkiin, Turkuun ja Ouluun väliaikainen opettajakorkeakoulu.  Yhä useampi seminaarin kautta valmistunut oli suorittanut keskikoulun, ja väliaikaiset opettajakorkeakoulut leipoivat pika-ajassa ylioppilaista kansakoulunopettajia. 

1948:  päättyi siirtymäkausi, ja kaikkien kuntien kansakouluissa oli tarjottava ilmainen koululounas. 

Sotien jälkeen kansakoulun erityisopetus, muun muassa aiemmat ns. apukoulut, laajeni ja monipuolistui . Oppilashuolto vahvistui.  Puhehäriöisten lasten opetus aloitetaan Helsingissä. Vuosikymmenen lopulla ja lukemis- ja kirjoittamishäiriöisten opetus aluksi erityisluokkamuotoisena.

1950-luku

1950-luvulla Suomi oli puoliteollistunut valtio, jonka väestöstä lähes puolet sai toimeentulonsa alkutuotannosta.

1950-luvulla mm. Helsingin kansakouluissa vuoroluku. Erityisopettajankoulutus alkoi vasta 1950-luvun lopulla

1950-luvulla toisaalta oli vielä haja-asutusseuduilla oli supistettuja kansakouluja, joissa pidettiin alakansakoulua 12 viikkoa ja yläkansakoulua 18 viikkoa.

1953 : Valtiovarainministeri Niukkanen uhkaa korottaa luokkakokoa kansakoulussa alaluokilla 30:sta  40:een ja yläluokilla 40:sta 50:een. SOL:n kampanja kaatoi esityksen.

1957/58: Säädetään kansakoululaki Ala- ja yläkansakoulu yhdistetään varsinaiseksi kansakouluksi. Jo 1800-luvulla käynnistettyjä kansakoulun jatkokouluja virallistettiin. Vuonna 1957-58 säädettiin asetus, jossa 1-2-vuotisia jatkopäiväkouluja alettiin kutsua kansalaiskouluksi. Kansalaiskouluissa oli eri linjoja. Oppivelvollisuus tuli. 8-vuotiseksi. Isot luokat : kansakoulussa 1-2lk:lla sai olla 34 oppilasta ja muilla luokilla 40. Kansakoululaissa vakinaistettiin myös maaseudulle syntyneet kunnalliset keskikoulut.Kansalaiskoulu oli ilmainen - toisin kuin oppikoulu.

1958:  Opettajilla oli maaseudulla ollut  melko vaatimaton rahapalkka, jonka määritti eduskunta. He saivat osan palkasta luontaisetuina: Heillä oli käytössä vapaa asunto lämpöineen ja valoineen sekä eräitä muita luontaisetuja. Opettajilla oli myös asumispakko. Kaupungeissa opettajilla oli pelkkä rahapalkka, jonka määritti kaupunki. KH:n ohjeen mukaan kaupungeissa piti maksaa  50- 62 % enemmän kuin maalla. Maallakin haluttiin kokonaispalkkauksen piiriin eli pelkkään rahapalkkaan.
Vuonna 1958 tilanne muuttui;  opettajat siirtyivät myös maalla ns. kokonaispalkkaukseen. Maalla  opettajilla oli kuitenkin edelleen asumispakko. Koska maalla vuokra oli  halpa, kaupungeissa nousu paineita palkankororuksiin,

1960-luku

1960- ja 70-luvulla Suomi kaupungistui suuren muuton virrassa. Maaseutu tyhjeni voimakkaasti.

1960-luvulla mm. Helsingin kansakouluissa vuoroluku.

1960-luvulla kouluihin saatiin ensimmäiset koulupsykologit ja - kuraattorit.

1960-luku oli  taistelua peruskoulusta.

1960-luvun alussa alettiin perustaa kansalaiskouluihin vapaaehtoisia yhdeksänsiä luokkia. 1

1960-luvun alussa noin puolella oppikouluista oli kouluruokailu

1964: kansakoulun opiaineisiin liitetään vieras kieli.

1967 aloitti ensimmäinen erikoislukio: Savonlinnan taidelukio

1967 vuosia käytiin neuvotteluja ns. kunnan palkasta, joka maksettiin lakisääteisen palkan päällä; ero maaseudun palkkoihin oli liian suuri. Liitto uhkasi  lakolla. Sitä ei tullut. Solmittiin ensimmäinen kirjallinen palkkasopimus (eduskunta muutti palkkauslakia).  Asumispakko poistui. Valtioneuvostolle siirtyi valta sopia kuntien palkoista.

1970-luku

1970-luku oli koulutuksen vuosikymmen.

1970 oli koulukuolemien mustin vuosi : 242 koulua lakkautettiin. Kyläkoulujen kylmenemisen taustalla oli maaseudun tyhjeneminen. Mutta myös nuo valtionapusäännökset: kyydityksiin sai valtionapua 86-95 %- ja lisäksi taksi-isänniltä saatiin osa takaisin kunnallisveroina. Rakennuskustannuksiin sai valtionpua 5-95%, vanhat kaupungit eivät lainkaan, mikä johti siellä aamu- ja iltavuoroihin. Opettajien palkkaukseen sai valtionapua 81-90%, ja lisäksi KH saattoi myöntää köyhimmille kunnille lisäavusta.

1970 lääninhallituksiin perustettiin kouluosastot (nyk. sivistysosastot), joille siirrettiin huomattava osa siihen saakka kouluhallitukselle kuuluneista hallinto- ja valvontatehtävistä.
 Ensimmäisiä koulunkäyntiavustajia koulutettiin 1970­- luvun lopulla työllisyyskoulutuksena.

1971 säädettiin uusi opettajankoulutuslaki, jolla opettajien koulutus siirrettiin yliopistoihin ja korkeakouluihin. Kansakoulunopettajaseminaarit ja opettajakorkeakoulut lakkautettiin.
Luokanopettajan tutkinnosta tuli kandidaatin tutkinto.

1971  Peruskouluun siirtymistä lykättiin rahapulassa vuodella.

1971 lääninhallitusten kouluosastojen virkamiesten neuvottelupäivillä  Reijo Virtanen  esitti, että  opettajien tulisi työskennellä päivittäin työpaikoillaan yhtä kauan kuin  virkamiesten yleensä. Kanta levisi radion kautta. Opettajien yhteisjärjestön hallitus tuomitsi esityksen heti samana päivänä. Mutta kammo jäi.

1972. Peruskoulujärjestelmään siirryttiin 1-5-luokilla kerralla. Siirtyminen uuteen järjestelmään toteutetiin pohjoisesta alkaen  Samalla kouluaika piteni yhdeksänvuotiseksi.
Peruskoulu oli osa hyvinvointivaltioprojektia. Kaikki saivat käydä ilmaista koulua.
Samalla opettajien koulutuspohjaa nostettiin. Seminaarit lakkautettiin, ja koulutus siirtyi yliopistoon akateemiseksi loppututkinnoksi.

1972 Siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon. Koulupäivien määrä väheni 211-115:sta 190:een. Opetusvelvollisuuksia laskettiin 23-28 :sta 20-24:ään.

1972. Viisipäiväinen kouluviikko lyhensi kesälomia. Se  toi tullessaan opetajien pakolliset koulutuspäivät. Aikaisemmin oppikoulussa oli ollut 185 koulupäivää, kansakoulussa 200. Kompromissiksi sovittiin 190 työpäivää + opettajat velvoitettiin osallistumaan lukuvuoden aikana kolmena päivänä  opetuksen suunnitteluun ja jatkokoulutukseen. Veso-päiville tuli alusta asti huono leima. Syitä olivat mm. varojen puute, suunnittelemattomuus, epätietoisuus ja sijoitus lauantaille. Kesto oli kuusi tuntia ja käsitellyistä asiosta oli pidettävä pöytäkirjaa. Opettajat istuivat  jälki-istunnon ja turhautuivat.

1972-77:  Opettajan työn reunaehdot paranivat peruskouluun siirryttäessä. Luokkakoot pienenivät; Peruskoulussa oppilaita sai olla enintään 32. Opetusryhmät uudistuivat sekaryhmiksi. Tyttöjä ja poikia opettiin nyt yhdessä (paitsi liikunnassa 3-luokalta ). Käsitöissä luovuttiin (paperilla) sukupuolierottelusta, kun oppilaat saivat tehdä valinnan TN/TS.

1970-luku: Opettajien siirtosäännökset; siirtoturva.  Saadaan opettajlle, joita uhkaa työttömyys oikeus palkallisenen opiskeluun 30-80 % palkasta 270 päivää.

1973: tuli mahdolliseksi opettaa uskontoa, vaikka ei kuulu kirkkoon. Siihen tarvitaan erivapauspäätös.

1974: Noin 150 000 koululaista osallistuu huhtikuussa 1974 yli 300 koulussa työnseisaukseen ja vastustaa hallituksen tekemää peruskoulum supistusohjelmaa.

1975: 1968 oli säädetty koulujärjestelmälaki, joka sääteli valtionapuja. Se innosti tappamaan kouluja. Kouluja oli lakkautettu vuoteen 1975 mennessä 2000!

1975: Vuoteen ajoittui öljykriisi, joka johti siihen, että viikotunteja vähennettiin 5-6-luokilta. Valinnaisuutta vähennettiin. Käsityöaineita yhdistettiin.  Valtioneuvoston salaisesti valmisteltu peruskoulun pikakorjaus 13.3.1975 tarttui  oppilaiden ohjaukseen ja kansalaistaitoon. Lisäksi luovuttiin VII-luokan valinnaisaineista, erityiskursseja ei sallittu, eräitä oppiaineita yhdistettiin,  eräiden opetusryhmien vähimmäistuntimääriä korotettiin ja muutettiin oppiaineiden tuntimääriä.
50 miljoonaa markkan leikkaikset  vastasivat 250 opettajan virkaa.

Liinamaan hallitus uhkasi pysäyttää peruskoulu-uudistuksen.Vuoden 1975 säästöpäätös aiheutti työseisauksia,  ja vastalauseita tulvi kaikkialta. OAJ kehotti boikotoimaan koulunuudistukseen liittyviä tilaisuuksia ja tehtäviä. Erityisesti maaseudun kieltenopettajien olosuhteet heikentyivät. Kiertokoulun sijaan tulivat kierto-opettajat :-)

Kun opettajat kieltäytyivät vuonna 1975 jatkokoulutuksista ja opetuksen ohjauksesta, rahat suunnattiin eräissä lääneissä  epäpätevien opettajien koulutukseen. Kolmen päivän koulutuksella pääsi töihin hoitamaan avoimia opettajanvirkoja. Saivat saman palkan kuin kolmivuotisen koulutuksen käyneet.

1975 opettajille esitettiin  erilaisten työaikaratkaisujen kokeilua, mutta virka-ajan mörköä pelkäävät opettajat kieltäytyivät jyrkästi kokeilustakin.

1976 ja 1977 opetusryhmiä suurennettiin. OAJ organisoi  1976 yhden päivän mittaisen työnseisauksen opetusministeriön säästöpäätöksiä vastaan- josta tulee sakot. Mielenosoituslakossa mukana Helsingin seudulla 5000 opettajaa.

1977 Koko maa peruskoulujärjestelmän piiristä. 10-luokkaa aletaan kokeilla

1979 alkoivat kuitenkin  taloudellisesti paremmat ajat, jolloin oli mahdollista pienentää ryhmäkokoja ja lisätä jakotunteja. 1-2 luokkien maksimikoot pienennettiin 32:sta 25:een. Samalla saatiin jakotunteja matematiikkaan ja äidinkieleen. Vuoden 1979 koululainsäädännön uudistus takasi opetuksen myös vaikeimmin vammautuneille lapsille. Heitä varten oli perustettava harjaantumiskouluja.

1979 päätetään, että luokanopettajan tutkinnosta tulee akateeminen loppututkinto.

1980-luku

1980-luku oli  taloudellisen kasvun aikaa.  Suomea kutsuttiin pohjoismaiden Japaniksi.  Maan vaurastuminen toi koko ajan kouluun lisää laatua. Opettajien avuksi saatiin1980-luvulla kouluavustajia. Yliopistoissa toteutettiin tutkinnon uudistus: Välitutkinnot poistettiin.Uudistus epäonnistui ainakin siinä suhteessa, että valmistusajat eivät lyhentyneet.

1980: Käynnistetään tuntikehyskokeilu, joka vapautti yläasteiden resurssien käyttöä.

1981 valtio panosti lisää resursseja peruskouluun. Nyt oli mahdollista jakaa luokka kahtia äidinkielen, matematiikan ja vieraan kielen tunneilla myös 5.-6.-luokilla.

1982: Luokanopettajan tutkinnosta tulee akateeminen loppututkinto (KM).  Seminaarit oli lakkautettu 70-luvun alussa, ja kaikki luokanopettajakoulutus siirrettiin myös opettajakorkeakouluista opettajankoulutuslaitoksille.

1983 tiukasti keskusjohdettu peruskoulu muuttuu “tuntikehyskouluksi”. Siinä yksittäisellä kunnalla ja koululla oli enemmän valtaa. Yläasteen tasokurssit korvataan opetuksella eriyttämisellä ja joustavilla ryhmittelyratkaisuilla. Kunnille ja kouluille annetaan tietty oppituntimäärä viikossa ( ns. tuntilehys). OAJ vaatii ja saa läpi 14 %:n resurssien lisäyksen ylä-asateille hintana tasokurssien poistamisesta.   Oppivelvollisuudesta ei enää voinut vapauttaa.

1984: Opettajalakko. Lakko kestää noin kolme viikkoa. Kangasniemi neuvottelee nokkelasti palkankorotukset uusimuotoisille luokanopettajille.

1985: peruskoulun  lisäopetus, 10. lk.

1985: oppivelvollisuudesta ei voi enää vapauttaa; koulumuotoista opetusta on annettava myös kehitysvammaisille

1989: Kouluradio lakkautettiin.

1989: Ammatilliset eläkeiät kumottiin. Opettajilla 55 vuotta ja 60 vuotta. Siirtymäaika on pitkä.

1990-luku

90-luvun alussa  Suomi vauras länsi-eurooppalainen hyvinvointivaltio, ja sitten siihen iski lama. Kasinotalous romahti ennätyssyväksi lamaksi. Pankit ajautuivat kriisiin. Hyvinvointivaltiota alettiin kyseenalaistaa.  Julkista puolta tervehdytettiin vuoteen 1998 mennessä Ahon ja Lipposen hallitusten voimin 57 miljardilla markalla ( siis noin  10 miljardilla eurolla). Kuntaliitto laski, että  valtio vei
päätölksillään 10 vuodessa kuntien taloudesta  26 miljardia mk

90-luvun laman aikana myös kouluihin kohdistettiin ennenkokemattomia leikkauksia. 1990-luvulla peruskoulutoimen menot laskivat 3 % vuosittain.

1991-93 Kerhojen määrä laski  50%. Ryhmäkoot kasvoivat 1-4 oppilaalla.

1991- 94 Tukiopetuksen osuus väheni  43%. Opettajille ei palkattu sijaisia.  Oppikirjoja kierrätettiin, kiinteistömenoja karsittiin ( myöhemmin syliin mm. homeongelmat). Annettiin sijaisten palkaamiskieltoja.
Viidessä vuodessa 1991-1996 kunnat sulkivat 434 koulua, ennätysvuonna 1993 133 koulua.  Yhteensä Suomessa lakkautettiin 1990-luvulla yli 680 koulua. Lakkauttamiset eivät kuitenkaan  tuoneet kuntiin suuria säästöjä.

1991: Kouluhallituksesta ja Ammattikasvatushallituksesta  tulee Opetushallitus.

1991: Opetusministeriö aloitti ammattikorkeakoulukokeilun elokuussa.

1992: Opettajia alettiin lomauttaa.

1993- 1998 Koulujen määrärahoja leikattiin v 1993 tasosta 1998:aan 30%. Säästökeinoja olivat mm. neljän viikon lomautuksista, säästövapaat,  paperipyyhkeiden  puolittamiseen.

1993 kunnat lomauttivat 21,6% henkilöstöstään.

1993: Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen : valtionrahoitus irroitettiin toiminnallisesta lainsäädönnöstä

1994: Valtion av-keskus lopettaa toimintansa

1995: suomalaiskouluille avautuu mahdollisuus saada EU:lta tukea ns. Sokrates-hankkeisiin.

1996: Valinnaisuus lisääntyy yo-kirjoituksissa

1996:  arvioidaan, että jopa 40 %;ssa koulurakennuksista on homeesta johtuvia ongelmia.

1997: suomalainen koulu peittää lähes koko ikäluokan, kun myös vaikeimmin kehitysvammaiset tulevat oppivelvollisuuden piiriin.

1997:  jo 70% kouluista ja oppilaitoksista oli internetverkossa.

1998: Opetushallitus aloittaa maanlaajuisen oppimistulosten arvioinnin ns. kansalliset kokeet

1998: Lomautukset saadaan kuriin vasta, kun silloinen opetusminsteri Olli-Pekka Heinonen jyrähtää Vantalle.

Vuosikymmenen lopulla Suomi toipui lamasta nopeasti ja kuulema loistavasti.
Vuosikymmenen  lopulla Kouluihin ei kuitenkaan koskaan palautettu niiltä leikattuja resursseja.  Alkoi kaikkialle ulottuva säästäminen: Koulun toimintojen ulkoistaminen; lomaukset, valtionosuussäädösten muutokset, normien purku. Erityisoppilaita  sijoitetaan yleisopetuksen luokkiin. Opettajien uupumusta lisää  rajusti pyrkimys siirtää erityistä tukea tarvitsevat oppilaat yleisopetuksen luokkiin "integroimalla" heidät. Luokanopettajat taisivat nyt kokea saman shokin kuin oppikoulun aineenopettajat peruskouluun siirryttäessä.

2000-luku

2000-luvulla maan sisäinen muuttoliike ja lasten määrän väheneminen johti  toisaalta koulujen lakkautusaaltoon, toisaalta ahtauteen muuttovoittokunnussa.

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen isoja uudistuksia oli esiopetuksen määritteleminen kaikille  kuusivuotiaille kuuluvaksi oikeukseksi.

2001: Kansainvälisen PISA-tutkimuksen tulokset julkaistaan jouluna. Niiden  mukaan suomalaisen peruskoulun oppilaat ovat maailman huippua lukutaidossa.

2004 alusta kaikilla kunnilla oli  mahdollisuus saada valtionapua aamu- ja iltapäivänhoidon kuluihin.  Oph laati toimintaa varten  ohjeet.

 2008 syntyi globaali talouskriisi.  Maailmataloudessa syvä sukellus.

2010-luku

2010-luvulla homekoulu-ongelma kaatuu syliin.

2010: Perusopetuslaki muutetaan niin, että käyttöön  esi- ja perusopetuksessa otetaan ns. kolmiportaisen tuen malli.

2011 alennettiin ammatillisten  opettajien kelpoisuusvaatimuksia

2012: suunnattiin suuria leikkauksia toisen asteen koulutukseen ja vapaan sivistystoiminnan kenttään.

2014: Jälleen ennätysmäärä opettajia lomautetaan.

2015: Arvioidaan koulutukseen on kohdistettu muutaman vuoden aikana 1,5 miljardin euron leikkaukset. Kataisen-Stubbin hallitus pohtii vielä noin 200 miljoonan lisäleikkauksia toisen asteen koulutukseen. Sipilän uusi hallitus jatkaa leikkauksia noin 600 miljoonalla.

2 kommenttia:

Kati Nordman kirjoitti...

Hei!

Löysin blogisi, kun etsin kirjoituksia kesäkeskeytykseen liittyen. Olen iloinen, että löysin tänne. Tämä on ollut ensimmäinen lukuvuoteni rehtorina ja monet asiat ovat minulle uusia ja vieraita. Kesäkeskeytykseen liittyvä blogitekstisi vuodelta 2012 on ollut minulle hyvin hyödyllinen, nyt kun olen suunnitellut kesän töitäni. Pitää muutenkin perehtyä blogiisi tarkemmin.

Mukavaa kesää!

T:Kati

Martti Hellström kirjoitti...

Mukavaa, että löysit!

Martti