Koululaisten pitkä loma ja siihen liittyviä ongelmia

Auroran Koti ja Koulu ry:n järjestämässä liikuntakerhossa
kesäloman ensimmäisellä viikolla oli runsaasti osallistujia.
(Kuva: Juha Hyvärinen)

ON taas se aika vuodesta. että koululaisten pitkä loma - noin 10 viikkoa (viikot 23- 32) - synnyttää keskustelua. Kevätlukukautta on jäljellä noin 3 viikkoa, ja varsinkin pienten lasten vanhemmilla on aitoa huolta siitä, miten lasten kesä järjestetään, kun töissä käyvillä ei tavallisesti ole mahdollisuutta pitää kuin 4-5 viikkoa lomaa.  Somessa on paljon keskustelua herättänyt erään kouluneuvoksen esitys, että koulujen kesälomaa tulisi lyhentää kuuteen viikkoon.

KATSOTAANPA  muutama fakta.

SUOMALAISEN koulun työvuotta pidetään usein yhtenä  maailman lyhyimmistä.  Koulupäiviä on noin 190. Vuonna 2005 tehdyn virkamiesselvityksen mukaan opetuspäiviä on OECD- maissa kuitenkin keskimäärin 188, Suomessa siis päivä pari enemmän. Vaihteluväli on 162-220 päivää.

Opetusviikkojen määrän keskiarvo oli OECD-maissa 37,9 viikkoa. Suomessa opetusviikkoja on 38.  Vaihteluväli opetusviikoissa on 34-42.

Lukuvuosi on myös varsin tiivis. Suomessa lomapäivät keskittyvät voimakkaasti kesään. Syyslukukaudella on tavallisesti kahden päivän syysloma (jonka alkuaihio on ns. perunanpoimimisloma)  ja kevätlukukaudella viikon talviloma. Wikipedian mukaan hiihtoloman muuten keksi vuonna 1926 kouvolalainen voimistelunopettaja ja suojeluskuntaupseeri Santeri Hirvonen. Lauri Pihkala edisti asiaa 1930-luvulla ja loma tuli käyttöön oppikouluissa vuonna 1933, kansakouluissa 1934. Näiden kahden lukukauden välissä on noin kahden viikon joululoma.

KESÄLOMAN pituus vaihtelee eri maissa. Lyhyin (7 viikkoa tai vähemmän) se on Iso-Britanniassa ja Saksassa. Pisin (12-13 viikoa) mm. Irlannissa, Italiassa, Baltian maissa ja Turkissa (ks. http://eacea.ec.europa.eu/education/eurydice/documents/facts_and_figures/school_calendar_EN.pdf)

TS. Kuuden viikon kesäloma olisi sitten maailmanennätyslyhyt. Jos halutaan, että opetusta antaisivat koulutetut opettajat, sekä perusopetuslakia että opetusalan virkaehtosopimusta pitäisi muuttaa. Kunnille - ja valtiolle- tästä aiheutuisi tasaisen vauhdin taulukolla noin 5 %:n lisäkustannuspaine koulutusmenoihin.

ENTÄ perheet? Saisivatko kaikki lapsiperheet sovittua kesälomansa noiden kuuden viikon ajalle? Jos nuo kuusi viikkoa sijoittuisivat karkeasti juhannuksesta heinäkuun loppuun, miten sesongin lyheneminen  vaikuttaisi mm. matkailuelinkeinoon?

Kesätoimintaa Aurorassa 2010-luvulla.

Vuonna 2005 pohdittaessa tuolloin esillä ollutta ajatusta kesäloman myöhentämisestä, pohdittiin myös kesäloman vaikutusta oppilaiden ja opettajien stressiin. Tutkijoiden mukaan kevätlukukauden jatkaminen lisää opettajien stressikokemuksia kesää lähestyttäessä. Lyhyiden lomien aikana stressi ei ehdi tasaantua.

TOINEN vaihtoehto kesäloman lyhentämiseen on työ- ja lomapäivien uudelleen jaksottaminen ns. kolmannen lukukauden idealla. Jollei lomapäivien määrää leikata, se ei kuitenkaan poista alkuperäistä ongelmaa: eroa vanhempien ja koululaisten lomapäivien määrässä. Järjestelyhuolet vain siirtyisivät toiseen kohtaan.

KOLMAS vaihto-ehto onkin organisoida kouluille kesäajaksi, kesäkuulle ja elokuulle kerho-ja leiritoimintaa ohjausta tarvitseville. Mm. Auroran koulun Koti ja Koulu-yhdistys järjesti tällaista upeaa toimintaa  useana vuonna omakustannushintaan, joka oli varsin kohtuullinen, noin 100 euroa/viikoa.