Muutosteorettisia työkaluja osa 1: 5SMA

Muutostyökalu 5SMA: Viiden segmentin muutosanalyysi (Hellström 2014)

MUUTOSTEORIA on vähän mahtipontinen sana. Mutta tarkoitan sillä tässä a) käsitteistöä, jolla kuvataan ihmisiä ja ilmiöitä  erilaisissa muutostilanteissa, b) malleja, joilla kuvataan näiden käsitteiden keskinäisiä suhteita sekä c) sellaisia väitteitä malleihin sisältyvistä lainalaisuuksista, joille löytyy tieteellisesti uskottavaa näyttöä.

MUUTOSTA tutkitaan hyvin monilla elämänalueilla ja niinpä muutosteoria on monitieteistä.

Varsinaisia kokonaisvaltaisia teorioita on vähän. Merkittävin ehkei nyt ihan tiukasti ottaen teoria, mutta ainakin teoreettinen malli on  ollut mm. Kurt Lewinin   muutosprosessin  teoreettinen malli.  Sen mukaan muutoksen vaiheet ovat aikaisempien työtapojen ja tottumusten sulattaminen, uuteen siirtyminen ja uuden tilan vakiinnuttaminen.

MUUTOSTA on tutkittu teoreettisesti myös koulumaailmassa- ja myös Suomessa. Aihepiiristä kuinka opetusta tai koulua voidaan muuttaa ovat kirjoittaneet tutkimusraportteja  mm. Yrjö Engeström, Peter Johnson, Hannu Kuitunen, Reijo Miettinen, Pasi Sahlberg, Hannu Simola ja Eija Syrjäläinen. Ja väittelin siitä minäkin.

TYÖKALUJA muutokseen etsitään myös käytännön kokemuksista. Esim.  kansainvälisesti tunnettu muutoskonsultti Michael Fullan käyttää laajoissa muutoshankkeissan teorialähtöisten mallien sijasta käytäntöperusteisia (practice-based) malleja - aitoon amerikkalaisen pragmaattiseen tyyliin.

ESITTELEN tässä yhden muutostyökalun, jonka olen (tietääkseni) kehitellyt itse. Olen antanut sille nimen viiden segmentin muutosanalyysi.

5SMA: Viiden segmentin muutosanalyysi
VIIDEN segmentin muutosanalyysi vastaa kysymyksen: Mikä muuttuu. Se havainnollistaa, että muutos onkin monta muutosta yhtä aikaa.

OIKEIN yksinkertaistaen opetuksen muutosta voi kuvata kahden asiantilan leikkauksella (ks. kuvio). Kuvio jäsentää sitä, mitä  tapahtuu, kun opetus muuttuu:

• Segmenttiin A kuuluvat opetuksen piirteet/elementit/käytönnöt lopetetaan/poistetaan/lakkaavat. 
• Segmenttiin B kuuluvat  opetuksen piirteet/elementit/käytännöt vähenevät/heikkenevät
• Segmenttiin C kuuluvat opetuksen piirteet/elementit/käytönnöt jatkuvat
• Segmenttiin D kuuluvat opetuksen piirteet/elementit/käytönnöt lisäntyvät/voimistuvat
• Segmenttiin E kuuluvat opetuksen piirteet/elementit/käytönnöt ovat kokonaan uusia.

TYÖKALUA käytetään niin, että analysoidaan tarkasti "vanha" ja "uusi" ja sijoitetaan asiat oikeisiin segmentteihin. Kussakin segmentissä muutosta tapahtuu esim.  a) opettajan b) oppilaan  c) vanhemman suhtautumistavoissa, ajattelutavoissa ja toiminnassa.

Tein itse eilen tällaisen analyysin yhdelle käynnissä olevalle muutoshankkeelle opettaja osalta, ja vastaanotto asiantuntijaryhmässä oli ihan innostunut. Segmenttiajattelu konkretisoi muutoksen.

Esimerkki 1. Opettajan kannalta
Analyysin tulos voisi olla esim. tällainen.  "Tässä hankkeessa tavoiteltu muutos on toteutunut, kun seuraavat asiat ovat tapahtuneet:

Segmentti A ( tämä loppuu)
-  Opettajat hyväksyvät, että didaktinen vapaus ei tarkoita veto-oikeutta koulutuspolitiikkaan.  Sooloilu loppuu. (suhtautumistapa)
-  Opettajat lopettavat opetuksen suunnittelun oppikirjasta lähtien (ajattelutapa)
-  Opettajat eivät enää käytä opettajanoppaita (toiminta)

Segmentti B ( tämä vähenee)
-  Opettajat hyväksyvät, että  opettaminen ei ole  yhtä keskeinen osana heidän työtään kuin aikaisemmin (suhtautumistapa)
-  Opettajan rakentaa yhä vähemmän opetusta yhden oppiaineen sisällöistä käsin (ajattelutapa)
-  Opettajan oman puheen osuus lyhenee  (toiminta)

Segmentti C ( tämä jatkuu)
-  Opettaja välittää edelleen pedagogisesti oppilaistaan (suhtautumistapa)
-  Opettaja ymmärtää, että oppilaat ovat erilaisia (ajattelutapa)
-  Opettaja pitää langat käsissään  (toiminta)

Segmentti D ( tämä lisääntyy)
-  Opettaja  uskaltaa luottaa oppilaisiin yhä enemmin  ja näyttää sen  (suhtautumistapa)
-  Opettaja suunnitelee opetusta oppilaiden ajatuksia kuunnellen  (ajattelutapa)
-  Oppilaiden vanhemmat osallistuvat koulun arkeen (toiminta)

Segmentti E ( uutta)
-  Jokainen opettaja sitoutuu  koulun yhteiseen kehittämisideaan (suhtautumistapa)
-  Opettaja ajattelee opetuksen päätehtävän uudella tavalla: lopullinen tavoite on  luoda kokonaan uutta tietoa  (ajattelutapa)
-  Oppilaiden vanhemmat sitoutuu  auttamaan muita(kin) kuin omaa lastaan  (toiminta)"

 JOS halutaan, että esim. ops-uudistus 2016 toteutuisi, uskon että tämäntyyppisestä muutosanalyysistä olisi hyötyä.