Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

sunnuntaina, kesäkuuta 29, 2014

Espoon oppikoulujen kronikka

Päivitetty 10.7.14: Lisätty kuvia Lahnuksen yhteiskoulun historiaan.

TÄMÄ blogilastu kahdeksasta suomenkielisestä, espoolaisesta oppikoulusta on työn alla. Tarkoitus on koota napakka kronikka. Siksi koulut esitellään aikajärjestyksessä.

Korvaamattomana lähteenä on ollut dosentti Jari Salmisen  toimittama yksityiskoulujen matrikkeli.

Kaikenlaiset vinkkejä  (mm. koulujen mahdollisista historiikeista)  otetaan mieluusti vastaan.

Viherlaakson yhteiskoulu
Viherlaakson yhteiskoulu vuonna 1958.
Espoon ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu, Viherlaakson yhteiskoulu, aloitti  toimintansa syksyllä 1939 nimellä Kauniaisten yhteiskoulu. Koululla ei ollut omaa rakennusta, vaane nsimmäiset 32 oppilasta aloittivat koulunkäyntinsä Tvistebo-nimisessä huvilassa, joka sijaitsi suunnilleen nykyisen Viherlaakson terveyskeskuksen kohdalla.

Kauppaneuvos Kalle Kuusinen lahjoitti  tammikuussa 1946 koulun rakentamiseen sopivan yli hehtaarin suuruisen tontin. Koulun nimeksi tuli syyslukukauden alusta Viherlaakson Yhteiskoulu.  Koulutalon suunnitteli arkkitehti Aarne Ervin, ja se valmistui vuonna 1947.  Komeassa taloon ei kuitenkaan ollut toimivaa vesi- ja viemäriverkostoa. Myöhemmin kouluun rakennettiin lisätiloja. Ensimmäinen lisärakennus valmistui vuonna 1956 - joka romahti rakennusvirheen vuoksi vuonna 1966. Toinen lisärakennus valmistui vuonna 1960, kolmas vuonna 1963 ja neljäs vuonna 1972.

Viherlaakson Yhteiskoulu laajeni keskikoulusta yliopistoon johtavaksi lukioksi vuonna 1948. Viherlaakson yhteiskoulu oli vuosia Espoon ainoa suomenkielinen oppikoulu.

Juuri ennen peruskouluun siirtymistä  yhteiskoulun yhteyteen perustettiin vuonna 1972  Espoon toinen iltaoppikoulu nimellä: Viherlaakson yhteiskoulun iltalinja.  Peruskouluun siirryttäessä nimi vaihtui Viherlaakson lukion iltalinjaksi. Vuonna 1994 iltalinjan nimi muutettiin Viherlaakson lukion aikuislinjaksi. Toiminnan päättyessä vuonna 2005 nimi oli Viherlaakson aikuislukio.

Peruskoulujärjestämässä
Peruskoulumuutos jakoi vuonna 1977 Viherlaakson Yhteiskoulun kahdeksi kouluksi, Viherlaakson yläasteeksi ja lukioksi. Yhteiskoulun omistajat olisivat halunneet koulusta korvaavan koulun, mutta opettajakunta oli kunnalle luovuttautumisen kannalla.

Juuri nyt
Tämään Viherlaakson ylä-aste ja lukio ovat homekohun vuoksi mediassa. Koulua käydään väistötiloissa. Viherlaaksoon saneerataan ja rakennetaan ajanmukaiset, modernit koulutilat lukiolle ja peruskoululle.

Rehtorit
Sotavuosien ajan koulun rehtorina toimi maisteri Hannele Bergholm. Vuosina 1944-1953 koulua johti sotilaallisin ottein entinen upseeri, maisteri Ilmari Laasonen.
Vuosina 1953-1977 loulua luotsasi jämäkästi rehtori Uolevi Leikola.
Peruskoulumuutoksessa yläasteen rehtoriksi tuli Ritva Ahlholm (1977-2000). Nyt rehtorina on Kirsi Kupiainen.

Lukion rehtoreina ovat toimineet Anita Tamminen (1977-1987), Pirkko Knuuttila (1987-2000) ja Jussi Rekilä (2000- )

Aikuislukion rehtoreina ovat olleet:
1972 – 1.3.77      Jouko L. Sammal, apulaisrehtori
1.8.76 – 31.7.77  Kari Pohjakallio, vs. apulaisrehtori
1.8.77 – 31.7.90  Kaija Teikari, rehtori
1.8.89 – 31.7.05  Matti Asumaa, vs. rehtori ja rehtori.

KIRJALLISUUTTA ja LINKKEJÄ
http://www.viherlaaksonlukio.fi/historia/espoon-vanhin-oppikoulu-tayttaa-75-vuotta/
http://www.viherlaaksonlukio.fi/historia/
http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/viherlaakson.htm

Etelä-Espon yhteiskoulu
Etelä- Espoon yhteiskoulu 1958-59.
Espooon suomenkieliset oppilaat saivat toisen oppikoulunsa, kun Etelä-Espoon yhteiskoulu aloitti toimintansa vuonna 1951. Koulu toimi aluksi viisiluokkaisena. Sai laajentumisluvan 8-luokkaiseksi 24.4.1958.

Koulu aloitti toimintansa professori Aapeli Saarisalon entisessä asuinrakennuksessa, jonka kunta osti ja luovutti koulun käyttöön. Kannatusyhdistys lunasti kiinteistön itselleen vuonna 1956, ja tontille rakennettiin oma koulutalo neljässä vaiheessa 1957, 1959, 1961 ja 1966.

Etelä-Espoon yhteiskoulu kasvoi 12 ensimmäisen toimintavuoden aikana vuodesta 1952 vuoteen 1964 ulkoisilta puitteiltaan ja toiminnan sisällöltään yhden luokan ja 37 oppilaan koulusta täysimittaiseksi yli 500 oppilaan oppilaitokseksi. Muutos ei tapahtunut  itsestään, vaan vaati paljon ponnisteluja tila- ja rahoitusongelmien ratkaisemiseksi ja rakennuslaajennusten toteuttamiseksi.

Etelä-Espoon yhteiskoulun kannatysyhdistys piti koulua ja kaikki opettajat ja muukin henkilöstö oli kannatusyhdistyksen palveluksessa ja sen palkkaamaa. Koululla ei ollut mitään omia organisaatiota eikä toimielimiä, vaan koulun kaikkea päivittäistä toimintaa hoiti  kannatusyhdistys. Alkuvuosien kireän talouden aikana naistoimikunta oli korvaamaton apu koulun toiminnan monipuolistamisessa ja avustamisessa.

Peruskoulujärjestelmään
Etelä-Espoon yhteiskoulun toiminta yksityisenä kouluna päättyi vuonna 1977.

Juuri nyt.
Haukilahden koulu ja lukio jatkavat vuonna Etelä-Espoon yhteiskoulun toimintaa. Haukilahden lukiossa toimii urheilulinja (painopistelajeina ovat golf, jalkapallo, jääkiekko ja voimistelu).
Vuonna 2002 ilmestyi  koulun 50-vuotishistoriikki: "Aapelista se alkoi ..."

Rehtoreita
1952-1954 Leo Apo,
1954-1972 Aarne Sipilä,
1972-1977 Annikki Rimminen.

Peruskoulun aikana yläkoulun rehtoreita ovat olleet..... (puuttuu tietoja)  Nyt rehtorina on Ari Suistola.

Lukion rehtoreita ovat olleet... (puutuu tietoja).  Nyt rehtorina on Pekka Piri.

KIRJALLISUUTTA ja LINKKEJÄ
http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/etela-espoon.htm
http://www.elisanet.fi/heikki.kahila/EEYK.htm

Leppävaaran yhteiskoulu
Leppävaaran yhteiskoulu aloitti toimintansa vuonna 1955. Koulurakennuksen vanha puoli on aiemmin toiminut kansakouluna ja kansalaiskouluna.  Tuon koulutalon vihkiäisiä vietettiin keväällä 1939 ennen talvisotaa.

Koulu toimi aluksi viisiluokkaisena. Se sai laajentumisluvan 8-luokkaiseksi 12.5.1960.

Koulu toimi aluksi elementtirakenteisessa puutalossa. Neljäntenä lukuvuonna vuokrattiin lisätiloja Leppävaaran ja Lintuvaaran kansakouluista. Oma koulutalo (nykyinen lukio) valmistui vuonna 1959.

Peruskoulujärjestelmään
Peruskoulujärjestelmään siirryttiin vuonna 1977. Vanha koulutalo saneerattiin peruskoulukäyttöön vuosina 1980-81. Koulua laajennettiin lisärakennuksella vuonna 1985.

Juuri nyt
Leppävaaran yhteiskoulun  perillisiä ovat nykyiset Leppävaaran koulu ja Leppävaaran lukio. Kummassakin painotetaan liikunnan opetusta.

Rehtoreita
Yhteiskoulun aikana rehtoreina toimivat:  Lyyli Niskanen (1955-1957) ja  Päiviö Alaranta ( 1957-1977).

Yläkoulun rehtorina peruskoulujärjestelmän alusta vuodesta 1977 kevääseen 2004 toimi Juhani Alajoki. Hänen jälkeensä vuosina 2004-2011 koulun rehtori oli Pirjo Karhu. Nyt koulun rehtorina on Elena Savolainen.

Lukion rehtorina toimi pitkää Seppo Sipilä. Nyt rehtorina on Ismo-Olav Kjäldman.

KIRJALLISUUTTA ja LINKKEJÄ

Pirkko Seppo ja  Päiviö Alaranta. (1985).  Leppävaaran yhteiskoulu, koulu ja lukio : juhlavuosikirja 1955-1985. Espoo : Leppävaaran koulu ja lukio.

http://www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Perusopetus/Peruskoulut/Ylakoulut/Leppavaaran_koulu/Koulun_esittely/Koulun_historiaa(5928)

http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/leppavaaran.htm

Tapiolan yhteiskoulu

Lisää kuvateksti
Tapiolan yhteiskoulu aloitti toimintansa vuonna 1958. Sen omisti vuosina 1958-1976 Tapiolan yhteiskoulu oy, ja vuosina 1976-1977 Tapiolan koulukiinteistö oy.

Koulu sai oikeuden antaa keskikoulutodistuksia: 03.02.1960 .Ylioppilastutkinto-oikeus saatiin  09.01.1963. Ensimmäisenä toimintavuotena oppilaita oli 345. Lukuvuonna 1970-71 oppilasmäärä oli kasvanut 1422:een.

Koulun toiminta käynnistyi syksyllä 1958, jolloin koulu otti hoitaakseen ne Helsingin Uuden yhteiskoulun rinnakkaisluokat, jotka olivat toimineet Tapiolassa lukuvuosina 1956-1958. Samalla muodostettiin kolme uutta ensimmäistä luokkaa.

Koulu toimi aluksi Tapiolan koulukiinteistö Oy:n koululle vuokraamassa rakennuksessa, joka oli samalla osa uudesta suunnitellusta koulutalosta. Lisätiloina käytettiin kouluparakkeja. Kesällä 1960 valmistui koulurakennuksen II vaihe. Syksyllä 1961 koulukokonaisuus oli valmis.  Rakennuksen  suunnitelli arkkitehti Jorma Järvi.

Koulu toimi 8-luokkaisena. Koulussa toteutettiin virallista kokeilutoimintaa. Koulu oli erittäin kuuluisa musiikkiluokkatoiminnastaan. Kansainvälisestikin tunnetun Tapiolan kuoron alkuvaiheet sijoittuvat 60-luvulle Tapiolan kouluun, kun vuonna 1963 musiikin opettajaksi saatiin arvostettu musiikkipedagogi Erkki Pohjola. Hänen määrätietoinen ja kunnianhimoinen työskentelynsä kuoron parissa kantoi nopeasti hedelmää.

Iltalinjan perustamislupa myönnettiin 16.5.1969 kolmiluokkaiselle keskikoululle ja kolmiluokkaiselle lukiolle.  Tapiolan yhteiskoulun  iltalinjan apulaisrehtoriksi valittiin Reino Nieminen (1969-73). Vuonna 1977 koulu liitettiin Espoon kaupungin koulujärjestelmään ja sen nimi muuttui Tapiolan lukion iltalinjaksi. Koulu itsenäistyi ja nimeksi tuli syksyllä 1988 Tapiolan iltalukio.Uuden lainsäädännön myötä koulun nimi muuttui Tapiolan aikuislukioksi syksyllä 1994.

Toiminta yksityisenä kouluna   päättyi 31.07.1977

Peruskouluun siirtyminen
Peruskouluun siirryttäessä kunta otti koulun omistukseensa. Koulu jatkoi toimintaansa Tapiolan yläasteena ja lukiona.

Tällaisia parakeissa toimii maankuulu Tapiolan koulu. Ei tule
vettä eikä ole viemäriä.
Juuri nyt
Tapiolan koulu ja lukio ovat  uutisissa homeongelmiensa vuoksi. Väistötiloina toimivat  entisen poliisiopiston pihaan rakennetut parakit (yläkoulu) ja Nokian entiset tilat Nihtisillassa (lukio).

Tapiolaan palataan tämän hetken tiedon mukaan elokuussa 2016.

Koulun rehtorit: 
1958-1967 Tauno Kajatsalo,
1967-1977 Heikki Niemelä.

Tapiolan (ylä)koulun rehtoreina ovat toimineet Raili Jyrkinen, Raili Pajari.. (puuttuu tietoja).  Nyt rehtorina on Heikki Pihkala.

Tapiolan lukion rehtoreina ovat toimineet  Heikki Niemelä (vuoteen 1997 saakka), Juhani Turjanmaa, Antti Ylitalo, Matti Rajamäki ja 1.8.2014 alkaen  Juha-Pekka Peltola.

Iltalinjan rehtorina toimi Liisa Tommila (1977-85) ja  Marjukka Rantanen (1985-2010).

KIRJALLISUUTTA ja LINKKEJÄ
Koulua koskevat julkaisut:
Tapiolan yhteiskoulun työpäivää, Helsinki 1964.
Virtanen, Lyyli Case studies of Educational innovations, OECD-tutkimus, Pariisi 1974.
Lyyli Virtanen, Tapiolan yhteiskoulun lukion lukusuunnitelmien vertailua, Laudaturtyö, Helsinki 1973.
Opintiellä, Espoo 1998.

http://www.tapiolankoulu.fi/arkisto/historiaa/
http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/tapiolan.htm

Pohjois-Tapiolan yhteiskoulu
Pohjois-Tapiolan yhteiskoulu aloitti toimintansa vuonna 1962. Koulun omistajina oliv
vuosina 1962-1976 Pohjois-Tapiolan oppikoulu oy. Peruskouluun siirryttäessä vuonna 1977 Espoon kaupunki omisti osake-enemmistön.

Koulu sai oikeuden  antaa keskikoulutodistuksia: 21.12.1966. Ylioppilastutkinto-oikeus saatiin 12.12.1969.

Tilapäiseksi opetustilaksi saatiin Tapiolan yhteiskoulun vuotta aiemmin käyttämä, Asuntosäätiön omistama parakki. Siinä oli kaksi luokkahuoneeksi sopivaa tilaa, kanslia- ja opettajainhuone, juhlasali-voimistelusali sekä WC-tilat. Soittokellona toimi lehmänkello. Oppilaat kutsuivat parakkia Tapiolan nuorisotaloksi tai jopa Räkäläksi. Ilmaista kouluruokailua ei ollut, vaan kouluun tultiin omin eväin tai kipaistiin kotiin välipalalle. Kirjat ostettiin itse, samoin kynät, kumit ja vihot. Yksityiskoulussa maksettiin myös lukukausimaksu. Lauantait olivat koulupäiviä.

Asuntosäätiön toimitusjohtaja Heikki von Hertzen ehdotti, että Asuntosäätiön lahjoittamalle tontille olisi järjestettävä arkkitehdeille avoin kilpailu, jotta tontille saataisiin Tapiolan arvon mukainen koulurakennus. Suunnittelukilpailuun osallistui 21 ehdotusta ja sen voittivat arkkitehdit Elja ja Eija-Leena Airaksinen.

Oma koulutalo valmistui kahdessa vaiheessa 1964 ja 1967.  Ensimmäisenä toimintavuotena koulussa oli 77 oppilasta. Lukuvuonna  1970/71oppilaita oli jo  623.

Koulu toimi 8-luokkaisena.

Rehtori Nyström pyysi näyttelijä-ohjaaja Aili Montonen-Rinnettä suullisen esitystaidon opettajaksi 1967. Siitä lähtien ilmaisutaidon opetusta on opiskeltu tasavertaisena muiden oppiaineiden rinnalla. Pohjois-Tapiolan koulussa on siis varhain ymmärretty ilmaisutaidon merkitys kaiken oppimisen apuna.

Toiminnan yksityisenä kouluna päättyi. 31.07.1977

Peruskouluun siirtyminen
Espoossa siirryttiin peruskouluun 1977. Lukio ja peruskoulun yläaste jaettiin omiksi erillisiksi hallinnollisiksi yksiköiksi. Lukion rehtorina jatkoi Jarmo Nyström.  Raija Tervo, josta tuli tässä yhteydessä koulun rehtori, muistelee, että peruskoulun alkuajat olivat kaaottisia. Pohjois-Tapiolan yhteiskoulu jakautui kahtia ja entinen Etelä-Espoon Kansalaiskoulu Louhentien varressa liittyi yläasteeseen. Sepon koulun tiloissa toimi lisäksi yläasteeseen kuuluvia tarkkailuluokkia.

Juuri nyt
Pohjois-Tapiolan koulun saneerausta valmisteltiin vuodesta 1996. Ja kahden vuoden kuluttua alettiin toteuttaa Arkkitehtitoimisto Studio Suonto Oy:n tekemää suunnitelmaa. Koulun saneeraus valmistui kesällä 2003.

Ensimmäinen englanninkielinen opetus perustettiin Pohjois-Tapiolan kouluun lukuvuonna 92-93. Alkuun vain yksi 7. luokka opiskeli n. 70 % oppiaineistaan englanniksi. Seuraavina vuosina luokkia oli aina kaksi ikäluokkaa kohti, toisinaan jopa kolme. Koulun oppilasmäärästä 90-luvun lopulla oli kolmannes englanninkielisessä opetuksessa. Louhentiellä sijaitsevan koulurakennuksen saneeraus valmistui syksyksi 1995. Englanninkielinen opetus siirtyi vähin erin sinne ja eriytyi lopulta omaksi Espoo International Schooliksi.

Vuonna 2005 koulussa aloitti ensimmäinen ilmaisutaitopainotteinen luokka.

Koulun rehtorit: 
1962-1977 Jarmo Nyström.

Yläkoulun rehtoreina ovat toimineet mm. Raija TerhoRainer Orpana (1989- ) ja Matti Kauppinen... (puuttuu tietoja) Nyt rehtorina toimii Maarit Mäkäläinen.

Lukion rehtoreina ovat toimineet mm. Jarmo Nyström ja Raimo Mattinen. Nyt rehtorina toimii Toini Rauhamäki (2006-)

KIRJALLISUUTTA ja LINKKEJÄ


http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/pohjois-tapiolan.htm
http://www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Perusopetus/Peruskoulut/Ylakoulut/PohjoisTapiolan_koulu/PohjoisTapiolan_koulun_historiikki(17687)

Espoon yhteislyseo
Espoon yhteislyseo  (EYL) perustettin asetuksella vuonna 1962. Se oli ainoa valtion omistama oppukoulu Espoossa.

Lyseo toimi aluksi puisessa parakissa Kuusakosken tehdasta vastapäätä. Parakki purettiin 1980-luvulla.

Koulu toimi vuokratiloissa aina vuoteen 1968, jolloin valmistui Heikki ja Kaija Sirenin piirtämä uusi koulurakennus.



Peruskouluun siirtyminen
Yhteislyseo jaettiin kahtia Kauklahden kouluksi ja lukioksi.

Juuri nyt
Päärakennuksen perusparannus toteutettiin 2005–2006 ja uusitut tilat saatiin käyttöön vuoden 2007 alussa. Koulu on ottanut myös vanhan nimensä käyttöön: Espoon yhteislyseon koulu ja Espoon yhteislysen lukio. Lukiossa toimii nyt jalkapallolinja.

Rehtorit
Yhteislyseon aikana rehtoreina olivat

Yläkoulun rehtoreina on peruskouluaikana olleet.... (puuttuu tietoja).Nyt rehtorina on  Paavo Kokkala.
Lukion rehtoreina ovat olleet.... (puuttuu tietoja).  Nyt rehtorina on Saila Posti-Lindström.

KIRJALLISUUTTA ja LINKKEJÄ

http://www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Lukiokoulutus/Lukiot/Espoon_yhteislyseon_lukio
http://www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Perusopetus/Peruskoulut/Ylakoulut/Espoon_yhteislyseon_koulu
http://www.hagerlund.net/fi/kauklahden_koulut
http://www.hs.fi/paivanlehti/sunnuntai/Seiskan+ja+ysin+koulut/a1347072653900

Hakalehdon yhteiskoulu


Hakalehdon yhteiskoulu vuonna 1968.
Hakalehdon yhteiskoulu aloitti toimintansa vuonna 1963. Koulun omistajana oli  Hakalehdon yhteiskoulun kannatusyhdistys. Koulu sai oikeuden antaa keskikoulutodistuksia: 15.02.1967.
Ylioppilastutkinto-oikeus: myönnettiin 30.01.1970

Koulu toimi 8-luokkaisena.  Toiminnan päättyi yksityisenä kouluna 31.05.1977 .

Koulu aloitti toimintansa Westendin tennisopistossa. Syksyllä 1965 koulu muutti uuteen koulurakennukseen Hakamaantien päähän. Rakennusta laajennettiin 1967.

Peruskouluun siirtyminen
Espoon kaupungin siirtyessä peruskoulujärjestelmään Hakalehdon yhteiskoulun kannatusyhdistys ei ollut halukas luovuttamaan koulua kunnalle. Syyslukukausi 1977 alkoi kärjistyneessä tilanteessa, kun osa opettajakunnasta aloitti laittoman työnseisauksen 6.9. vauhdittaakseen koulun kunnallistamista. Ongelmat kärjistyivät myös kannatusyhdistyksessä ja 11.10.1976 Espoon kihlakunnanoikeus kumosi kannatusyhdistyksen ylimääräisen kokouksen 8.6.1976 tekemän luovuttautumispäätöksen lainvastaisena. Viikkoa myöhemmin opettajat jäivät lopullisesti pois töistä.

Espoon kaupunki järjesti Hakalehdon koulusta eronneille opettajille uudet työtilat Tapiolan yhteiskoulun yhteyteen "Hakan-Olarin" koulun nimellä. Noin 580 oppilasta seurasi opettajia ja 74 oppilasta jäi Hakalehdon kouluun. Eronneiden opettajien tilalle tuli 15 uutta, jotka opettivat lukuvuoden loppuun saakka. Espoon kaupunki ei antanut lukukausi- eikä ruokailumaksutukea kevätlukukaudelle kouluun jääneille.

Kannatusyhdistys myi myöhemmin koulutalon yksityiselle yhdistykselle, joka edelleen vuokrasi koulun Espoon kaupungille Etelä-Tapiolan yläasteen ja Etelä-Tapiolan lukion käyttöön.

Koulun rehtorit: 
1963-1973 Olavi Bonsdorff,
1973-1977 Pentti Huttunen.

Peruskoulun aikana toimintaa jatkaneen Etelä-Espoon lukion rehtoreina ovat olleet. Nyt rehtorina on Harri  Rinta-aho.

Lahnuksen yhteiskoulu
Lahnuksen yhteiskoulun ensimmäinen oma rakennus, joka
muistutti parakkia. Lukio toimi siellä pitkään.
Lahnuksen yhteiskoulu aloitti toimintansa vuonna 1966. Monista muista espoolais-oppikouluista poiketen Lahnuksen yhteiskoulun omisti Espoo, vuosina 1966-1972 kauppalana, ja sitten 1972-1977 kaupunkina. Aluksi koululla oli vain oikeus antaa  keskikoulutodistuksia (1971). Oikeus antaa ylioppilastodistuksia saatiin vuonna 1974.


Koulu toimi ensimmäisen lukuvuoden kesäsiirtolana käytetyn Luukin alueen vanhassa kansakoulurakennuksessa. Koulussa oli kaksi luokkahuonetta.

Mukavuuksia ei juuri ollut, ei vettä, ei vessaa, ei keittiötä. Talo lämmitettiin puilla. Tontilla oli ulkohuusi. Suurin osa oppilaista tuli kouluun tilausbussilla. Koululounas tuotiin Lahnuksen kansakoulusta.

Mutta maisemat olivat kauniit: järvi ja omenapuut.

Oma koulutalo valmistui 1967 Lahnuksen aluelle. Tilasta oli pulaa, ja luokkahuoneita jaettin kahtia väliseinillä.

Nykyiset punatiiliset laajennukset valmistuivat vuosina1968 ja 1972. Lahnuksen koulun vihkiäiset pidettiin 20.5. 1973.

Uljas uusi koulu jäi sekin pieneksi, ja opiskelu jatkui väliaikaisiksi tarkoitetuissa parakeissa.

Peruskouluun siirtyminen

Peruskouluun siirryttäessä lukio irtautui omaksi yksikökseen, ja yhteiskoulun rehtori Turjanmaa siirtyi lukion rehtoriksi. Pohjois-Espoon koulun nimellä toiminut yläkoulu sai rehtoriksi Rauli Päivisen. 5-6-luokat jatkoivat Kalajärven koulun nimellä.

Merkitapahtumia
Vuonna 1991 koulu järjesti 25-vuotisjuhlat. Koulun lehdestä otettiin juhlapainos "Juhlaväläys". Sen toimittivat lukion journalismi- kurssilaiset.

Juhlassa naulattiin myös koulun oma kolmivärinen lippu, jonka suunnitteli  kuvaamataidon opettaja Toini Lappalainen.

Koulun entisiä oppilaita
Ehkä tunnetuimpia Lahnuksen yhteiskoulun oppilaista on entinen pääministeri Matti Vanhanen.

Juuri nyt.
90-luvulla koulu toimi kolmena yksikkönä: Kalajärven (ala)kouluna, Pohjois-Espoon kouluna j Pohjois-Espoon lukiona.

Pohjois-Espoon lukio sai uuden upean lisärakennuksen, mutta lukio lakkautettin vuonna 2006 kouluverkkoselvityksen yhteydessä.

Yläkoulu jatkaa toimintaansa Kalajärven kouluna.  Se  on nykyään ns. yhtenäinen peruskoulu (luokat 1-9).

Kuvassa Mauri Alasaari ja opettaja Tuula
Häyrinen.
Koulun rehtorit: 
1966-1970  Mauri Alasaari,
1970-1977 Juhani Turjanmaa

Peruskoulun aikana yläkoulun (Kalajärven koulu) rehtoreina ovat olleet Raili Päivinen (1977-), Ismo Olav Kjäldman  ja  Leila Tuominen  ( - edelleen)

Pohjois-Espoon lukion rehtoreina ovat olleet: Juhani Turjanmaa (1977- 1986)  Vs. Tuula Häyrinen (1986-87), Tuula Vilkeniemi (1987-1991), Maija-Leena Tuurna (1991- ), Matti Kauppila (?)










KIRJALLISUUTTA ja LINKKEJÄ
Juhlaväläys- koululehti 3.10.1991.
http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/lahnuksen.htm

MUUTA KIRJALLISUUTTA ja LINKKEJÄ
http://espoonaurora.net/Muut-oppilaitokset.html

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Tapiolan lukio: rehtori Heikki Niemelä oli rehtorin 1997 saakka.