Rakas, hiljentynyt WP-blogini

ENSIMMÄINEN blogini: marttifi.wordpress.com  avautui helmikuussa 2006.  Touhuisin  siellä lähes vuoden, tammikuuhun 2007 saakka. Sitten muutin tänne bloggeriin, ja täällä kirjoittelu onkin  jatkunut 7,5 vuotta. Eikä ole ollut mitään syytä vaihtaa takaisin. Varsinkin kun olin unohtanut salasanat jne. Mutta eilen selvitin senkin sotkun.

LUIN blogin lastut läpi,  eivätkä nuo 52-vuotiaan "nuoren miehen" ajatukset ihan huonoja ole olleet.  Itse asiassa aikamatka seitsemän vuoden taakse oli aika koskettava.

Poimintoja WP-blogista
YHTEENSÄ tuossa blogissa oli artikkeleita  336 ja kommentteja 56. Yhteensä näyttökertoja on ollut 13 136 kpl- ja yhä kävijöitä  näyttää sinne osuvan, vaikka elon kipinä on sammunut. Mitä tuolloin vuonna 2006 tapahtui?

VUOSI 2006 näyttää todella viriililtä. Espoon oppimiskeskusidea on syntymässä. Ryhmäintergaatioluokka on syntymässä. Myös TIP-hanke on huulilla. Ensimmäinen SIX-MIX innostaa (hanke, jossa kaksi opettajaa opettaa yhdessä isoa luokkaa). Rehtori Hellström on juuri aloittamassa suururakkaa 100 sanaa kasvatuksesta (työstämällä siltä erillisessä, nyt jo lukitussa blogissa). Niinikään idea kuudesta opettajapolvesta palaa noihin aikoihin.

MONET juttujen aiheet ovat tuttuja: leikkaukset, muutos, PISA-tulokset, väkivalta....

MUUTAMA mainio osuma tähän loppuun:

• "Ensin unohtuvat nimet, sitten kasvot, sitten unohdat vetää vetoketjun ylös ja sitten alas." Tuntematon (aforismi)
• Kaarina Kailo (2006) kuvaa monikansallisia yrityksiä heinäsirkkaparviksi; ne imevät hyödyn eri maanosista ja siirtyvät sitten eteenpäin jättäen taakseen luovaa tuhoa - työttömyyttä, saasteita ja jopa vammautuneita työntekijöitä.
• Tuomas Nevanlinna: Valtiosta on tullu keskusohjaamo, joka valvoo laatua, konsultoi, levittää hyviä käytänteitä. 
• Nevanlinna  kiinnitti huomiota NPM:n jargoniin, yritykseen hallita ja peittää kielen avulla. Hän vertasi sitä George Orwellin ”uuskieleen” . Tuon kielen nyrkkisääntö on, että jokainen sana merkitsee täsmälleen päinvastaista. Kun virallisesti uudessa hallintokielessä puhutaan päätöksenteon tuomisesta lähemmäksi, todellisuudessa tarkoitetaan, että kuntien on päätettävä itse, kuinka pärjätä supistuvien määrärahojen kanssa. Eivätkä kunnat pärjää. Niukkenevat määrärahat luovat kuntiin hätäkekseliäisyyttä, jossa aukkoja paikataan purukumilla. Kunnan kirjastossa on iso kyltti " Itsepalvelu paranee!" 
• Opettajat haluavat  - työhönsä vahvasti sitoutuneina - tuottaa "ylilaatua" niinkuin nykyään sanotaan, ts. palveluja, joihin työnantaja ei halua antaa työaikaa.
• Olli Luukkainen: Jokaisen rehtorin kannattaa kysyä, mitä iloa yhteiskunnalle on koulustasi-

PS. KÄVIN muuten  myös pitkästä aikaa hotmail-postissani- tuolla tunnuksella WP:täkin aikanaan päivitin. Jonossa oli 1655 lukematonta postia. Pääosin mainoksia. Mutta harmi kyllä siellä oli myös muutama tapahtumakutsu, jotka olivat menneet auttamatta ohi. Poistin turhat laatikosta.