Blogi pitää kahden viikon tauon

OLEN seuraavat kaksi viikkoa lomalla, ja Pedagogiikkaa ja koulupolitiikkaa- blogi vaikenee siksi ajaksi. Seuraava lastu ilmestyy 4.5.2012.

REHTORILLE kuuluvat asiat hoitaa sinä aikana apulaisrehtori Ulla Hämäläinen, ja hänen poissaolessaan vararehtorit Uma Jutila ja Kaija Kuivanen.  Koulusihteeri Riitta Enqvist osaa auttaa monessa asiassa (ma-to).

Hauskaa Wappua kaikille blogin sivuille osuville.

Viimeinen työpäivä ennen lomaa!

Peruskoulun  liikunnanopetus voi olla tosi monipuolista.
Torstaina 6.luokan tytöt kokeilivat golfia!

 Suunnitelma 

PÄIVÄ töitä ja sen jälkeen on sitten purettava pitämättä jääneitä vuosilomia.  Huhti-toukokuun taite ei ole  hiljainen, joten apulaisrehtorille jää melkoisesti puuhaa omien töittensä ohella hoidettavaksi.  Onneksi meidän Ulla on taitava.

Pidämme tänään briefauksen, jossa käymme läpi muistettavia asioita esim.

Eka- ja kolmosluokkien muodostaminen * Erään avustajan virkavapausasia * Erään  oppilaan taksiasia * Erään huoltajan asia * Hankesuunnitelmakutsuihin (mahdollisiin) reagoiminen * Ip-tilanteen briefaus* Johtoryhmätoiminta * Kahden seuraavan viikon tapahtumat * Kaksi uutta oppilasta jo maanantaina * Kehystilanne nyt ( vs. budjettitilanne) * Komentoketju (alas ja ylös) * Koulunkäyntiavustusresussin anomisprosessi * Laskujen hyväksinen * Liikuntasäännöt pihalla * Mahdolliset toissijaiset hakemukset ekaluokalle Auroraan * OHR-kokous ensi tiistaina * Rehtorin sähköpostin täyttyminen * Rehtorin oppituntien järjestelyt *  Sijaisjärjestelyjä 30.4 * Turvallisuussuunnitelmat retkistä * Veso-tsekkaus *  Vinski-paita ja -leffa-asia * Virkatilanne * Virkavapaudet * 

TÄNÄÄN on luvassa mukava päivä. Taltioimme kuvat 3ab:n omaan lauluun. 5ac:n uskonnontunnilla kuvaamme Babelin torni-kertomuksen kuvat, ja oppilaat viimeistelevät Daavid- ja Goljat- nukkeja.

Team Auroran IKEA-messuilla. Timo Takko oppilaineen
virittelee tietokonetta. Oppilaat esiintyivät huikean hienosti.
Herra hattu päässä on OAJ:n Olavi Arra.

Ja kaikissa väleissä huhkin alta pois niin paljon  hallinto- yms. hommia kuin ehdin. Aion ehtiä ainakin:

Budjetti- ja kehystilanteen tsekkaus * Erään oppilaan huoltajan informointi * Jo tulleiden avustajien ja opettajien virkavapauspäätökset  * Kasvattajaverkoston muistio (en ehtinyt) * RI-terveiset perille * Sinikankaan pakkaaminen * Tiedote poissaolosta puhelinkeskukseen* Videoinnin sopiminen Vinskin musiikkiin (Julia) * Yhden tuntiopettajuuden täyttö ....

 Toteutuminen   No niin klo 18.03 kotona. Tuli pitkä päivä. Hommat hoidettiin 95 %:sti. Päivään osui myös muutama ikävä  asia. . Niistä on tiedotettu ao. lasten koteihin.

Luokanopettajaliitto vastustaa Helsingin suunnitelmia

Luokanopettajaliitto. Mediatiedote 19.4.2 012. Julkaisuvapaa heti.

Helsingin koulutoimen leikkausten kohteena pienet oppilaat

Luokanopettajaliitto ei hyväksy Helsingin kaupungin suunniteltuja määräaikaisten opettajien palkkojen leikkaamisia (Opettajat palkattaisiin kesäkuun loppuun, ja he jäisivät työttomiksi heinäkuun ajaksi MH).

Suunnitelmat kohdentuvat suoraan perusopetuksen pienimpien oppilaiden koulunkäyntiin. Määräaikaiset luokanopettajat siirtyvät naapurikuntien kouluihin opettajiksi, ja näin monet pienimmät oppilaat menettävät tutun ja turvallisen luokanopettajan koulunkäynnin arjestaan.

Luokanopettajaliitto ei voi hyväksyä Helsingin kaupungin eikä muidenkaan kuntien leikkaussuunnitelmia määräaikaisten opettajien palkkaamisen kautta. Vahva perusopetuksen pohja on kaikkien kuntien perusopetuksen tärkein velvollisuus. Siitä ei voi kukaan lipsua millään tavalla.
- Pienten lasten kautta tehdyt leikkaukset ovat velkaa, mitä pienimmille koululaisille ei voi koskaan maksaa takaisin. Luokanopettajaliitto vaatii Helsingin kaupungilta arvovalintoja, millä yhteiskunnan peruspalvelut pystytään tarjoamaan niin laadukkaina, mitä valtakunnan pääkaupungilta odotetaan esimerkkinä muulle maalle, toteaa Luokanopettajaliiton puheenjohtaja Matti Sippola.


Matti Sippola
puheenjohtaja
Luokanopettajaliitto ry
040 755 2615

Luokanopettajaliitto on omaa luokkaa opettavien opettajien ja 1-6 -luokkien rehtoreiden valtakunnallinen yhdistys. Se on Suomen suurin pedagoginen  ainejärjestö, joka toimii hyvässä yhteistyössä Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kanssa. Luokanopettajia on kaikkiaan noin 16 000.

ITK kutsuu Aulangolle!

Keskiviikkona Auroran Vinski ja kolmisenkymmentä muuta
Vinski-leffassa mukana olluttta katsoivat Ylen tekemän version
noin 40 vuoden takaa,

HUOMENNA klo 10 minä, Takon Timo ja kaksi autollista 5b-luokan oppilaita (2 panelistia ja tukijoukko) lähdemme ajamaan kohti Hämeenlinnaa.  Meidät on kutsuttu  perinteisten ITK-messujen paneeliin. Näin sitä mainostetaan:

Kaksikasvoisen sosiaalisen median haasteet koulutuksessa

Aika: Torstai klo 13:15 - 14:30, Esityssali: 22
Puheenjohtaja: Olavi Arra
Esiintyjät:
Martti Hellström, Auroran koulu, Espoo
Nina Lahtinen, Opettajien ammattijärjestö OAJ
Anu Mustonen, Jyväskylän yliopisto
Outi Leppäjoki, Kanta-Hämeen poliisilaitos
Timo Takko, Auroran koulu, Espoo
Helmi Rytkönen, Auroran koulu, Espoo
Matias Järvinen, Auroran koulu, Espoo

Avainsanat:
Kaksikasvoisen sosiaalisen median haasteet koulutuksessa. Sosiaalisen median Januksenkasvot hämmentävät lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevia. Internet ja erityisesti sosiaalinen media nousevat iltapäivälehtien otsikoihin traagisten tapahtumien yhteydessä. Samaan aikaan koulun pitäisi opettaa ja kasvattaa oppilaansa tietoyhteiskunnan jäseniksi. Millaisia haasteita tämä asettaa koululle ja opettajille? Millaisia käytäntöjä ja ratkaisuja on löydetty? Onko todellisuus sellainen kuin kohuotsikoiden pohjalta voisi päätellä? Ajankohtaiseen teemaan pureutuvat paneelissa sosiaalista mediaa tutkineet ja käyttäneet asiantuntijat: Rehtori ja kasvatustieteen tohtori Martti Hellström. OAJ:n kehittämispäällikkö ja kasvatus- ja oikeustieteen maisteri Nina Lahtinen. Mediapsykologian asiantuntija Anu Mustonen, joka on väitellyt mediaväkivallasta vuonna 1997 ja työskentelee Jyväskylän yliopistossa.  Hän on myös toiminut tutkijana Yleisradiossa ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksessa sekä erityisasiantuntijana Mannerheimin Lastensuojeluliitossa. Nettipoliisi ja rikosylikonstaapeli Outi Leppäjoki Kanta-Hämeen poliisilaitokselta. Espoolainen luokanopettaja Timo Takko, joka on jo vuosien ajan kehittelyt sosiaalisen median käyttöä opetuksessa. Mukana on kaksi oppilasta hänen 5b-luokaltaan. Yleisöllä on mahdollisuus kysymyksiin ja kommentteihin.

Pitäkääpä peukkuja.

Vinski kuvattu- luvassa uusi kiva päivä!

Vinskissä on monta tarinaa. Minäkin saan esiintyä yhdessä:

Hömpstadin ainoan hanurin omistajana (joka soittaa omaksi

ilokseen, muttei oikeasti osaa).

KAKSI kuvauspäivää nyt takana, ja perusmateriaali Vinskiin on  purkissa.  Paikkauksia ja mm. Hömpstadin kaupunki kuvataan toukokuun toisella viikolla. Musiikki äänitetään ensi viikolla. Trikkikuvia täytyy vielä metsästää.

OLI tosi kivaa. Kuvasimme eilen salissa klo yhdeksästä yhteen. Esiintyjät: lapset ja aikuiset improvisoivat upeasti.

TYÖPÄIVÄ  alkoi  klo 8 kansanedustaja Sanna Lauslahden kanssa aamukahvien merkeissä.  Yhteinen huolenaiheemme oli tokaluokkalaisten yksinäiset iltapäivät ensi lukuvuonna.  Heille ei kovin montaa paikkaa jää. Toivottavasti vanhemmat ovat tietoisia asiasta. Olemme tähän saakka pystyneet usean vuoden ajan palvelemaan tosi hyvin. Nyt paikkoja on vähemmän jaettavana kuin aikaisemmin.  Hakuaika päättyy 4.5. Kuinkahan huoltajat, joiden lapsille ei paikkaa  riitä, ehtivät hoidon järjestää, kun koulun loppuun on päätösten jälkeen vain muutama viikko? Olisipa yhä TIP!

VINSKI-kuvausten jälkeen oli sitten klo 13  käärittävä hiat ja hoidettava oikeat hommat. Oppilashuoltoryhmän istunnossa käytiin läpi mm. neljänsien luokkien Allu-tuloksia ja tärkeä oppilasasia. Eppupäätökset on kuorissa, ja ne saadaan panna tänään postiin.

TÄSTÄ KESKIVIIKOSTA pitäisi tulla vähän rauhallisempi päivä, melkein normisellainen. Hyvä, sillä sattuneesta syystä työpapereita  oli  taas Ikea-kassit pullollaan. Kun nousin  ajoissa, ehdin purkaa melkoisesti jo kuuteen mennessä.  Päivän kohokohtia on luvassa kaksi: Oppimiskeskuksemme järjestää ryhmäintegraatiokoulutuksen klo 15-17. Toinen kohokohta on tekninen: Luokanopettajaliitossa odottaa paketti Risto Korhoselta. Siinä on uusi Macci.  Yes.

Mainio maanantai, timmi tiistai

Studio rakennettiin jumppasalin perälle. Kuvassa näkyy sininen tausta-
kangas, joka mahdollistaa trikit.  Käytämme kertovaa ääntä,  joka
pudotetaan iMovie- ohjelmassa helposti kuvaan.

MAANANTAI oli yhtä haipakkaa, ja tärkeää sellaista. Päivä alkoi ja päättyi kokokseen. Välissä sitten neljä tuntia Vinskiä,  makkarakastiketta ja kolme tuntia ops-seminaaria.

Seminaarissa kävimme ops-tekstit ja käytänteemme läpi viidessä työkunnassa. Luimme viraston antaman palautteen. Huomasimme, kuinka moni asia on jo vuodessa muuttunut. Huomasimme myös, kuinka monessa asiassa olemme onnistuneet. Nostimme myös esille asiat, joista jatkamme keskustelua.

Uusille epuille lähetettävä materiaali saatiin valmiiksi. Huomenna kuoritus ja keskiviikkona postiin.

ILLAN päättäjätapaamisessa AY-ihmiset välittivät sukon johdolle ja tärkeille poliitikoille vakavat huolenaiheemme kaupungin kouluja koskevasta budjettitilanteesta, koulujen kokonaisbudjetin rakenneongelmista sekä vakavista sisäilmaongelmista. Työsuojeluvaltuutetut olivat koonneet listan kouluista, joissa näitä ongelmia oli, ja koonta oli karua kuultavaa. Keskustelun lomassa maistoimme sushia. Minäkin.

Maanantain tosi upea osuus oli Vinski-kuvaukset. Oli hauskaa. Kaikki halukkaat ja asianmukaisesti pukeutuneet oppilaat pääsivät kuviin - ja heitä oli paljon. Tänään tiistaina jatkamme.

Kuvausohjelma on seuraava:

Klo 10- 11.00.  Paikalle tarvitaan Vinski, apteekkari, Rouva Nakander, tyynykerholaiset ja kertojat.  Kuvaamme  sivut: 36 *  37 * 38 * 39 *  40.  Lisäksi  kummittelevat takit : sivut 41-43 *  44 *  45. 

Klo 11.00- 12.00.  Paikalle Vinski, Pormestari, Kellonsoittaja puolisonsa kanssa Palomestari ja palomies, Justiina, Liisa, kertojat ja tapulikansaa.  Pormestari  ja kellosoittaja 107 + tapulikansaa + vielä palopäällikkö  108 *110 *112 + vielä Vinksi  113 * 117 *119 Vinski, kertoja ja Liisa  114 (avain, jakkara) * 115.  

Klo 12.00-12.45.  Paikalla hanurinsoittaja (minä),  rosvot, poliisimestari ja kansalaisia sekä kertojat.  Hanurinsoittaja s.66  (kertoja erikseen). Pelkkä hanuri soi kuvana s.71 (kertojan ääni erikseen). Rosvot ja kertoja 68 *  69 *  71*  76 alareuna, s 77 alaosaa. Hanurinsoittaja ja kansalaisia (repliikkejä ja kertoja s.72-73). He ja Vinski s. 74 *75*76*78. Poliisi ja rosvot s.77- 78

Vinskin kuvauksissa tehopäivä!

KOKO KOULUN ELOKUVAMME  Vinskin pääkuvaukset  ovat huomenna maanantaina 16.4. -12 jumppasalissa klo 9- 13.30. Saliin pystytetään kuvaustausta, ja kuvauksien vuoksi  yläkerran käytävät ja portaikko rauhoitetaan  myös siestan ajaksi. Aikataulu on aika tiukka, ja toivottavasti kaikki pitävät siitä kiinni.  Pirjo ja Katri  auttavat varmaan  pukujen  kanssa. Meikkausapua saa isoilta tytöiltä.

5a-luokka on koko päivän salissa assistentteina, juoksupoikina jne. Niinikään kertojia tarvitaan koko päivä. Kuvaamme Aapelin kirjaa seuraavasti:

Klo 9-10

• Kello 9 rakennetaan "studio". Paikalle tarvitaan Vinski, apteekkari ja kertojat. Roolihahmot pukeutuvat ja meikkaavat.  Samaan aikaan salissa äänitetään kertojien monologit (s. 10 *  11*  34 *  47 yläosa* 52 * 62-63 * 64  (kyltti tehtävä)*  66 *  71 * 77 yläosaa *  100, 101 *  116* 126.  Sitten kuvataan Vinskin monologit (  54 * 70 kuvaksi aarteita). Sitten kuvataan Vinskin ja apteekkarin kohtaukset   32 ja  45-46.  Sitten Vinskin ja kertojien kohtaus (tarvitaan nahkiainen ja pulveripussi) 113 * 114* 125 * 51 * 47-48 * 50 ja 69.
• Klo 9.45-10.00  Välitunti.  

Klo 10- 10.45 

• Klo 10 -10.30:  Paikalle tarvitaan Vinski, apteekkari, Rouva Nakander, tyynykerholaiset ja kertojat   36 *  37 * 38 * 39 *  40
• klo 10.30 – 10.45 Edellisten lisäksi  kummittelevat takit : 41-43 *  44 *  45.

Klo 10.45- 12.15

• Klo 10.45- 11.15. Paikalle tarvitaan Herra Haljuliini, kertoja, Vinski (rekvisiittana tuoli,  nahkiainen, päiväkirja). Haljuliini (päiväkirja ja tuoli)   53.  sitten  Haljuliini (päiväkirja ja tuoli) ja kertoja  50-51. Sitten  Haljulliini ja Vinski  ja nahkiainen 54-55* 56-57*  59*  60* 61* 62. Sitten Haljuliini, Vinski ja kertoja 52.
• Klo 11.45 – 12.15. Paikalla hanurinsoittaja, rosvot, poliisimestari ja kansalaisia sekä kertojat.  Hanurinsoittaja s.66  (kertoja erikseen). Pelkkä hanuri soi kuvana s.71 (kertojan ääni erikseen). Rosvot ja kertoja s.68 *  69 *  71*  76 alareuna, s 77 alaosaa.Hanurinsoittaja ja kansalaisia (repliikkejä ja kertoja s.72-73). He ja Vinski s. 74 *75*76*78. Poliisi ja rosvot s.77- 78

Klo 12.15- 12.45

• Klo 12.15 – 12.30  Kuoro ja soittajia  salissa.  Näyttelijät syövät. 
• Klo 12.30- 12.45.  Ulkopakko.  Haljulliini (kukkakimppu) ja Vinskin äiti (Ullan portailla s.62_63) kuvana (erikseen kertojan ääni)

Klo 12.45- 13.30

• Klo 12.45- 13.30. Paikalle Vinski, Pormestari, Kellonsoittaja puolisonsa kanssa Palomestari ja palomies, Justiina, Liisa, kertojat ja tapulikansaa. Kertojat + Justiina  102-103. Tapulikansaa  ja kertoja  103 Kertoja + kellonsoittaja ja vaimo + tapulikansaa (repliikkejä  04 + 105 + 106 + 116 (kertojan ääni erikseen). Pormestari  ja kellosoittaja .107 + tapulikansaa + vielä palopäällikkö  108*110Ä*112 + vielä Vinksi s. 113* 117*119 Vinski, kertoja ja Liisa  114 (avain, jakkara)*115

Opetussuunnitelmaseminaari 2012

VIIME VUONNA espoolaiskoulut uusivat omia opetussuunnitelmiaan.  Uusia ajatuksia on kokeiltu nyt lukuvuoden ajan, ja on oikea aika koota kokemukset omalle johtokunnallemme.

Espoon suomenkielisen opetuksen tulosyksikön toimintaohjeen  mukaan  peruskoulun johtokunnan tehtävänä on  hyväksyä  koulukohtainen opetussuunnitelma ja arvioida ja seurata sen toteutumista yhdessä opettajakunnan kanssa ja kuunnellen oppilaita.

Auroran opetussuunnitelma on otettu käyttöön vuonna 2005. Siihen tehtiin keväällä 2011 muuttuneen lainsäädännön vaatimat muutokset. Kuuden vuoden ajan   johtokuntamme  on  päättänyt, että opetussuunnitelman arviointi tapahtuu virkatyönä henkilökunnan ops-seminaarissa ja että rehtori esittelee johtokunnalle seminaarin tulokset suullisesti toukokuussa. Ensi toukokuun kokouksessa teemme samalla tarvittavat tekstikorjaukset ja muutokset.

OPS-seminaarin 2012 ohjelma

OPS-seminaarimme on kolmen tunnin VESO, ja se pidetään  maanantaina  16.4. klo 13.30 -16.30. Ohjelma on seuraava:

13.35. Avaus. Que Vadis OPS? Mihin uudistuksella pyrittiin?
13.45. Jakautuminen  työkuntiin ja työohjeet. Kukin työkunta valitsee  sihteerin.Työkunnat ovat seuraavat:

(1) Arvojulistus ss.  1-4
(2) Tavoitteet, tuntijako, toimintakulttuuri  jne. ss. 5- 8   5a:  Tunnit jaetaan kaikkien TjaT-aineiden kanssa 5b:  Draama 5c: Tunnit jaetaan kaikkien TjaT-aineiden kanssa  6a: Tunnit jaetaan kaikkien TjaT-aineiden kanssa 6b: Draama. Kanta liikunnan opetuksen jatkamiseen tänä lukuvuonna kokeilulla tavalla. Ensi lukuvuoden painotus (luokanopettajat kirjaavat:  5a  (SW) 5b  (RH)  5c  (OS)  6a (JJ)  6b (TT)  6c (KK)
(3) Oppimisen tuki 1 ss. 9-  12 (yleinen tuki), ss. 12-  15 (tehostettu ja erityinen) sekä asiakirjat ja oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot ss. 15- 16 ja 16 -21.
(4) Ohjauksellinen ja muu tuki ss. 21- 32
(5) Perusopetusta tukeva muu toiminta ja kieli ja kulttuuriryhmien opetus ss. 32 – 35 sekä oppilaan arviointi

Johtokunnalle lähetettyyn ops-tekstiin tuli muutos, jonka mukaan päätös 3.-4.-luokkien sanallista arviointia täydentävästä numeroarvostelusta ja siitä, mitä aineita arvosteltaisiin myös numeroilla, tehdään lukuvuosisuunnitelmassa. Vastaava muutos tehtiin myös todistus-kohtaan: ”Vuosiluokilla 3-4 sanallista arviointia voidaan täydentää  lukuvuosisuunnitelmassa sovittavalla tavalla  muissa kuin alkavissa aineissa numeroarvioinnilla. 

6) Toiminnan kehittämisosio tulee päivittää uuden laatukriteeriajattelun mukaiseksi. Rehtori laatii  ehdotuksen tästä.

Työ etenee vaiheistetusti:

1. Klo 14.00  Luetaan oma teksti. Kuinka hyvin olemme toteuttaneet opsissa lupaamamme/edenneet uudistuksen suuntaisesti? 

2. Klo 14.25  Mitä emme ole saaneet toimimaan?

3. Klo 14.40  Jos jokin ei toimi, niin  millaisia esteitä on noussut esiin? Miksi siis ne jutu eivät toimi?
4. Klo 14.55  Miten voisimme nuo esteet voittaa? (ideoidaan mahdollisimman monta ratkaisua)
5. Klo 15.10  Tarvitaanko teksteihin  muutosta? (käykää läpi sukosta tullut  palaute). Uusia ideoita?
6. Klo 15.30  Palataan alkuruutuun. Valmistaudutaan esittämään tiiviisti ideat ja tekstikorjaukset.

Kukin työkunta pitää sopivassa kohdassa klo 15.00- 15.45  pizza/salaattitauon.

16.00 Yhteenveto alkaa. Kullakin työkunnalla aikaa 5 minuuttia esittää omat ajatuksensa suullisesti. Johtoryhmä käy läpi ehdotukset.
16.30 Ops-seminaarin päätös.

Viikkojen 16 - 19 ohjelma

Rehtorin vuosiloman (viikot 17 ja 18)  vuoksi tässä lastussa  on neljän seuraavan viikon ohjelma. Päivitetty 20.4.2012

VIIKKO 16

Vinskin kuvaukset jatkuvat.

Maanantai  16.4.

YT klo 8-9  Ullan ja Julian luokassa. Aiheina mm. taloustilanne lkv 12-13 ajatellen.  Salissa Vinskin kuvauksia klo 9- 13.30. Oppituntien jälkeen Auroran koulun opetussuunnitelmaseminaari klo 13.30-16.30 (1/2 VESO). Rehtori  ja Sari illalla klo 18 päättäjätapaamisessa (EKOAY)

Tiistai 17.4.

OHR klo 13.30- 15. Kansanedustaja Sanna Lauslahti rehtorin vierana klo 8-9. Vinskin kuvaukset jatkuvat klo 10-12.45.

Keskiviikko 18.4.
Avustajien palaveri  klo 10. Kirjeet uusille epuille laitetaan ulkopostiin. Kaksi opettajaa koulutuksessa. Ryhmäintegaaiokoulutus Aurorassa klo 14-17.

Torstai  19.4.
Postipalaveri klo 9.50. Martti, Timo ja 5b:n oppilaita ITK-messuilla. Kaksi opettajaa koulutuksessa.

Perjantai  20.4. 
Rehtorin viimeinen työpäivä ennen kahden viikon vuosilomaa.

VIIKKO 17

Tällä  viikolla apulaisrehtori vastaa koulusta. Rehtori on vuosilomalla viikot 17 ja 18.

Maanantai 23.4.

Aamupalaveri klo 8-9. Ohjelmassa mm. vapunaaton ohjelma ja siitä tiedottaminen koteihin ja ip-kerhoon *  Pihan säännöt (mm. liikunta-alueet) kevään ajan * Kaksi uutta oppilasta tulee jo tänään. Iltapäivällä kokoontuvat työryhmät.

Tiistai 24.4.

Vinskin musiikin nauhoitus (sijaisopettajia). OHR klo 13.30- 15.00. Apulaisrehtori pj:na.  2c-luokan oppilashuoltoasioita. Todennäköisesti ohjelmassa avustajaresurssiasiaa. Ekaluokkien muodostamisprosessi. Tutustumispäivän ohjelma (

Keskiviikko 25.4.

Avustajien info klo 10 peruttu.   

Torstai  26.4.

Postipalaveri klo 9.50.  Johtoryhmä kokoontuu.

Perjantai 27.4.

Normipäivä

VIIKKO 18

Rehtori edelleen vuosilomalla

Maanantai  30.4.

Aaamupalaveri klo 8-9  Ullan ja Julian luokassa. Apulaisrehtori pj:na.  Hömpstad-kaupungin tilanne. Koulu päättyy klo 12.45. Vappuohjelmaa mm. taikuri (Koti ja koulu ry tarjoaa).

Tiistai 1.5 Vappupäivä. Lomapäivä.

Keskiviikko 2.5.
Avustajien palaveri  klo 10 (Ulla vetää).  Deadlinen eppujen toissijainen haku.

Torstai  3.5

Postipalaveri klo 9.50.  Apulaisrehtori tekee päätökset toissijaisista koulupaikoista (puhelinkokous aluerehtoin kanssa). Johtoryhmä kokoontuu.

Perjantai  4.5 
Normipäivä. Deadline- opsryhmien muistiot rehtorin lokeroon.

VIIKKO 19

Rehtori palaa vuosilomalta.

Maanantai  7.5.

AP klo 8-9  Ullan ja Julian luokassa.  Ekaluokkien tutustumispäivän ohjelma ja järjestelyt * Hömpstadin pienoismallin kuvausten aikataulut* Arvosteluaikataulut jne * Iltapäivällä kokoontuvat tiimit (mm. todistukset). 

Tiistai 8.5 

Rehtori kaupunginjohtajan kutsumassa johtaja-tapaamisessa klo 12.30- 17.  OHR klo 13.30. Apulauisrehtori pj:na. Ensi lukuvuoden ekaluokat ja kolmosluokat.

Keskiviikko 9.5.

Uudet eput tutustuvat klo 9 - 11. Illalla vanhempainilta uusien eppujen iseille ja äideille. 

Torstai  10.5

Postipalaveri klo 9.50. Rehtori OAJ:n valtuustossa.

Perjantai  11.5 
Normipäivä. Rehtori OAJ:n valtuustossa.

Hieno perjantai!

Digitarinoista voi katsella blogissa: http://wanhatestamentti.blogspot.com/

UPEAA olla opettaja! Nauhoitimme tänään Ullan kanssa  3ab:n  itse keksimän laulun Ripan luokassa. Neljä säkesistöä, kussakin eri bändi. Ensi viikolla teemme siihen piirroskuvia,  pudotan äänet clipsiin ja sitten oma video on valmis.

USKONNONTUNNILLA 5a ja 5c rakensivat omat Baabelin torninsa. Korkein  oli yli 2 m. Tämä taitaa olla viimeinen Vanhan Testamentin tarina, jonka käännämme digikielelle. Minulla on aika monta valmista tarinaa vielä pudottamatta nettiin. Täytyy hoitaa homma viikonloppuna.

ESITTELIN infossa klo 9.50 eilisen rexikokouksen ikäviä uutisia opeporukallemme. Uskomatonta asennetta meiltä löytyi: "Päätimme" hakea EU:lta Kreikkatukea:-). Kun opet kuulivat, että erityisluokkaan siirto kesken vuoden maksatetaan jatkossa lähettävällä koululla (12.500 euroa),  luovat yksilömme ehdottivat,  että osallistumme "päästökauppaan" lupaamalla ottaa erityisoppilaita meille 10 000 euron hinnalla. Heh. Huumiori auttaa.

Vakavasti. Sain kiinni tärkeitä vaikuttajia,  ja näyttää siltä, että taloussotkujen selvittämiseen tulee löytymään hyvää tahtoa. Espoo ei ole varaton. Ensi maanantain päättäjätapaaminen on tosi tärkeä.

SIIS oikein hyvää viikonloppua meille kaikille.

Hyviä ja ei niin hyviä uutisia

Videoclipsi: vs. sivitysjohtaja  Sampo Suihko

esittäytyi rexeille

TORSTAI oli oikein tärkeä päivä ensi lukuvuoden työn suunnittelun kannalta. Illalla kokoontui suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta, ja sen listalla oli tärkeitä Auroraakin koskevia päätöksiä: ennen muuta tulevien ekaluokkalaisten määrä. Saamme ottaa 61 ekaluokkalaista, siis kolme luokallista.

KLO 12 alkoi Keski- ja Pohjois-Espoon rehtorien aluekokous, ja kokoustamista jatkettiin klo 14 Valtuustotalon rexi-infossa. Jaettavana oli sekä hyviä että ei niin hyviä uutisia. 

Hyviä uutisia

• Espoo on saanut jälleen rahaa opetusryhmien pienentämiseen, nyt 2,3 miljoonaa. Tällä kertaa lisärahaa saivat myös yläkoulut. Koulujen saama lisätuntimäärä oli 10-24. Aurora sai 16 tuntia (tänä lukuvuonna 17). Lisärahan ehto on, ettei kunta leikkaa tuntikehystä. Rahojen menettäminen voi kuitenkin olla vaarassa (ks. ei niin hyviä uutisia).
• Käsityön opetukseen on ilmestynyt uusi, kuulema hyvä työsuojeluopas.
• Avustajaresussin myöntämisperusteet eivät muutu. Suomeksi se tarkoittaa, että oppilashuoltoryhmien on hyvä varautua kokoamaan lisäresurssien haussa tarvittavia papereita.
• Espoo on mukana YK:n yliopiston kestävän kehityksen verkostossa (RCE). 
• Espoo odottaa saavansa vielä ns. kerhorahaa. Päätöksiä ei ole kuitenkaan tullut.

Ei niin hyviä uutisia

• Tuore lakiuudistus tähtää siihen, että erityisluokalla opiskelevien oppilaitten määrä pienenisi. Yllättäen Espoossa  erityisluokkien tarve jatkaa kuitenki kasvua.  Muutos, jossa ns. integroitujen  oppilaiden (nykyään  tehostetun tuen oppilaiden)  opetuksen järjestämiseen ei enää myönnetä aikaisempaan tapaan lisämäärärahaa, saattaa olla yksi syy. Yhden uuden erityisluokan kustannukset ovat 100 000 euroa vuodessa.  Kaupunki on päätymässä ratkaisuun, jossa koulu, josta oppilas lähetetään kesken vuoden erityisluokalla, lähettää oppilaan repussa myös 1/8 tarvittavasta rahasta.
• Espoo siirtyy jo syksyllä Opitista Frontteriin. Syyslukukausi on siirtymäaikaa. Ilmeisesti opettajien sähköpostitunnukset myös vaihtuvat. Opitin eri aineisiin laaditut materiaalit menetetään, mutta tilalle on tulossa muiden kustantajien materiaaleja. Siitä, kuka maksaa jatkossa materiaalit (kunta vai koulut), ei ollut puhetta.
• Sähköisellä puolella on vilkasta muutosta. Henkilökunnan intra Essi katoaa, ja tilalle tulee Sharepoint. Virkavapausanomukset jne. tehdään uudella Henkalla syksystä alkaen.
• Iltapäivän vakavin keskustelu käytiin taloustilanteesta. Opetustoimenjohtajan vastuulla olevassa budjetissa on hänestä riippumattomista syistä miljoonien aukko. 
• Suuri  joukko rehtoreita on huomannut vastaavan aukon koulujen budjeteissaan. Jostain  syystä ensimmäistä kertaa kokonaisbudjetin käyttöönoton jälkeen koululle taidolla laaditun  ja lasketun tuntikehyksen  ja koululle myönnetyn euromäärän välillä on kasvava kuilu. Jotain on tapahtunut vuodenvaihteessa. Tämä kuilu on huolestuttava, koska se tarkoittaa, että koulusta riippumattomista syistä palkkarahat ylittyvät koko kevään ajan. Koska budjetissa on pysyttävä, koulu joutuu leikkaamaan syksyllä saamaansa tuntimäärää eikä voi käyttää sitä kokonaan, koska tuntikehykseen ei ole riittävästi rahaa. Jos taas koulut leikkaavat tuntikehystä menetetään myös POP-raha. 
• Aurorassa aukko kehyksen ja palkkarahojen välillä on kolmen kuukauden osalta noin 27 000 euroa. Jos tilanne jatkuu tällaisena (joka on siis pahin mahdollinen vaihtoehto), olemme elokuun alussa lähes 70 000 euroa pakkasella  noin 1,4 miljoonan budjetista. Kun yhden oppitunnin hinta on vuodessa noin 2200 euroa, niin meidän olisi leikattava karkeasti 32 tuntia käytössämme olevasta noin 600:sta viikkotunnusta yksin tästä syystä. Mutta koska säästö pitää tehdä puolessa vuodessa, leikkaus olisikin syksyn ajan noin 60 tuntia. Keväällä tätä leikkausta ei olisi, vaan silloin käytössä oli 32 tuntia lisää esim. erikseen laskutettaviin tunteihin (tukiopetus).
• Jos siis aukon kasvu jatkuu, meidän olisi lisäksi varauduttava siihen, että sama aukon repeäminen jatkuu myös syksyllä. Näin meidän olisi jätettävä käyttämättä lisäksi  noin 30 tuntia.  Näin leikkaustarve olisi syksyn aikana  yhteensä 92  tuntia kehyskaavan tuottamasta 600:sta viikkotunnista. Leikkaus olisi syksyn osalta 15 %, ja kevään osalta 5 %.  Pahimpina lamavuosina 90-luvulla, leikkaukset olivat suuruusluokkaa 2-3 %. Leikkaus vastaa 3-4 opettajan työpanosta.

RAHA-asiaa on luvattu selvitellä. Lautakunta käsittelee sitä huhtikuun kokouksessa. Lautakunnalla on omaa rahaa vielä 1,5 miljoonaa ja se  voi  esittää, että  valtuusto paikkaisi puuttuvan aukon. Lopullisesti päätöksen tekee valtuusto toukokuussa. Kaikkiaan espoolaisoppilaan hinta opetuksen, hallinnon ja oppilashuollon osalta on tällä hetkellä 5925 euroa.  Kun mukaan otetaan kaikki menot, hinta on 8661 euroa.

MEIDÄN on Aurorassa pakko odottaa toukokuun alkuun, jotta nähdään, jatkuuko aukon kasvu. Jos kasbvu pysähtyy kokonaan, maailma on valoisampi. On jopa mahdollista, että syntynyt velka supistuu esim. ns. Kela-korvausten vuoksi. Aukko voi myös  kasvaa jatkossa hitaammin.

Tilanne on kuitenkin sellainen, että vaihtoehtoa tokaluokkien yhdistämiselle kahdeksi kolmosluokaksi ei ole. Ei raha- muttei myöskään luokkatilasyistä. Joudumme lisäksi lykkäämään useiden määräaikaisten opettajien tehtävien hakuunlaittoa.

Ja jos valtuusto myöntää lisärahaa, tilanne voi jälleen kerran muuttua. Elämme mielenkiintoisia aikoja. 

Pikkuviikonloppua!

5b-luokassa arvioitiin yhdessä lasten tekemiä mainoksia.
Asiantuntijaraatina oli 4.-luokkalaisten TVT-ryhmä.

HIENO päivä. Tein varhaisaamun hommia kotona. Klo 10:ksi ajoin koululle isännöimään päivän vieraita Amerikan mantereelta. Heitä oli kolme: viehättävä neiti  Washintonin opetushallinnosta, professori Eduardo Andere ja hänen meksikolainen rehtoriystävänsä.

Perinteiseen tapaan näytin muutaman dian koulumme toimintatavasta, kiersimme seuraamassa opetusta Uma Jutilan ja Pirjo Liljan SiniMix-ryhmässä, Johanna Pelkosen, Timo Takon ja Tiina Jukkalan sekä Ulla Hämäläisen ja Julia Uotilan 3ab-luokissa.  Siestalla he seurasivat Riston ja Jukan  vetämien kerhojen toimintaa. Ja sopivassa välissä tarjosimme vieraille Kaitsun ja Arjan loihtiman maittavan koululounaan. Eduardo tekee tutkimusta suomalaisesta Pisa-ihmeestä, ja hän ehti vielä haastatella minua ja Juliaa siihen.

HEITIN vieraat Leppävaaran asemalla klo 14  ja kiiruhdin vielä Vinskin kuvauksiin Jukan luokan studioon. Kuvaukset etenivät vallan mainiosti. Sitten purkamaan sähköpostia.

Laitan tähän loppuun keskentekoisia pikkumaistiaisia, siitä kuinka sininen kangas mahdollistaa kaikenlaisia jekkuja. Ja siitä, mitä on vielä opeteltava.

ENNEN kotiinlähtöä sain vielä mukavan puhelun virastosta. Hioimme "juonia" Tukholman opintomatkalle.

Vähiin menee- ennenkuin loppuu

PÄÄSIÄSLOMA- 4 päivää - teki todella hyvää.  Hyvää ruokaa ja seuraa. Aikaa itselle ja läheisille. Juuri sitä tarvitsin.

HUOMENNA töihin iloisella mielellä. Päivä pitenee. Kesä lähenee. Jäljellä  on  tätä lukuvuotta kahdeksan työviikkoa, joista kolme on nelipäivisiä. Monet niistä täynnä tärkeitä ja/tai mukavia tapahtumia.

Yhteensä koululaisilla on 38 päivää aikaa skarpata.
(Minulla päiviä on itse asiassa yhdeksän vähemmän, koska pidän pitämättömiä vuosilomapäiviä viikoilla 17 ja 18).

Mitä on siis odotettavissa?

• VIIKKO 15: 4-päivän kouluviikko. Lautakunnan kokous (mm. eppujen määrä). Tuntikehyskaava,
• VIIKKO 16: Kolmansien ja ekaluokkien muodostaminen alkaa. Team-Aurora ITK:ssa. Päättäjätapaaminen (EKOAY). Opettajilla ops-seminaari.
• VIIKKO 17:
• VIIKKO 18: 4-päivän kouluviikko.Vappujuhlat Koti ja Koulun taikureine ja ilmapalloineen sekä Vappuloma.  
• VIIKKO 19: Uusin eppujen tutustuminen ja vanhempainilta. 
• VIIKKO 20: 4-päivän kouluviikko. Helatorstai-loma. Ensi syksy kolmannet luokat pitänevät koulupäivän uudessa kokoonpanossa. Henkilökunnalla lukuvuosiseminaari. Opettajilla ops-seminaari.
• VIIKKO 21: Vinski-leffaa kootaan  ReelOnessa.  Kelpo-ryhmä opintomatkalla Tukholmassa.
• VIIKKO 22: 6-päivän kouluviikko. Johtokunnan kokous. Kotiluokkien vaihdot.  Vinskin  ensi-ilta. Henkilökunnan kevätkahvit.  Oppilaat saavat todistukset ja monet kutosluokkalaiset stipendit.

Mm. tällaisia. Jo monilla luokilla on vielä mukavia kevätretkiä. 

Oman ajattelumme sidoksista omaan aikaamme

Ainut netistä löytämäni kuva henkilöstä Kari E. Turunen.

KARI E. Turusen väitöskirja "Rudolf Steinerin kehitys ja ajattelu" (1989) oli lukukokemuksena äärimmäisen palkitseva. Kuinka joku yltää tuollaiseen tapaan ajatella ja kommunikoida ajatuksiaan?!

En referoi tässä pääsiäissunnuntaina julkaistavassa lastussa Turusen kutkuttavia ajatuksia Steinerista, vaan kuvaan ajatuksia, jotka minussa syntyivät, kun luin hänen tekstiään ihmisen ajattelun sidoksista omaan aikaansa.

KULLAKIN ajanjaksolla on oma vallitseva tapansa nähdä asiat, yleinen näkemys, hallitsevat aatteet (vaikkapa opetuksesta). "Kukin aika heijastaa yleistä tietoisuuden tilaa".  Jollakin aatteella on omassa ajassaan hegemonia. Kunkin ajan intellektuaalinen kulttuuri muodostaa tietyssä mielessä rajaehdot yksilön ajattelulle.

Ajassa tietyt ideat on saavutettu, tietyt ovat vasta idulla.  Osa ideoista on jo unohtumassa. Uudet ajatukset luovat paineita.

Meillä on taipumus, halu, paine ottaa maailma haltuun ajattelemalla. Haluamme tietää ja ymmärtää.  "Jokainen ajattelija on oman aikansa tuote". Kykymme imeytyä oman aikamme aatemaailmoihin vaihtelee, samoin  myös kykymme nousta sen yläpuolelle. Luomme omat käsitteemme, ja tarvitsemme siihen  aluksi auktoriteetteja. On harmi, jos tyydymme vain replikoimaan menneitten ajattelijoiden ajatuksua. Kykymme artikuloida ja uudistaa ajattelumme vaihtelee.

Rakennamme ajattelulla samalla omaa persoonaamme. Pidämme ajattelulla myös persoonaamme kasassa, esim. yrittäessämme rationalisoida asioita, joihin ratio ei yllä (esim. tunteet, alitajunta). Toisilla meistä on suuri halu paitsi ymmärtää maailmaa, olla mittava, jopa mittavampi kuin mikä on meille mahdollista. Haluamme hallita muita kyvyllämme selittää maailma.

Yksilön ajattelussa on oma dynamiikkansa (mm. omat käsitteet), mutta kukin aika asettaa  tietyt rajat, joihin yksilön tietoisuus voi kehittyä.  Kullakin ajalla on oma traditionsa, joka antaa ajattelulle ajankohtaisia virikkeitä. Haemme hyväksyntää, ja siksi mielellään liitymme ajanhenkeen, Yksilö voi omaksua toisten ajatuksia, kehitellä niitä eteenpäin,  esittää  uusia ajatuksia muodossa, joka sopii ajanhenkeen tai haastaa sen.

Yksilö voi olla eriparia oman aikansa ajattelun kanssa. Hän voi juuttua menneisyyteen. Tai kurkottaa tulevaisuuteen. Kummassakin tapauksessa hän joutuu taistelemaan omaa aikaansa vastaan.

So what?

MITÄ tämmöisiä pohtimaan? Harrastan kasvatusopin historiaa. Tunnistan itsessäni suuren typeryyden suhtautua ylimielisesti 2010-luvulta käsin menneiden aikojen pedagogeihin. Kuinka he eivät olleet huomanneet sitä ja tätä.  Kukin heistä on ollut vahvasti sidoksissa oman aikansa ajatteluun ja kulttuuriin vaikka klassikoiksi nimitetyt ovatkin usein tehneet jonkinlaisen irtioton.

MINULLA on tilaisuus pitää alustus Kriittisessä korkeakoulussa alkavan viikon torstaina. Puhun (K)uuden opettajapolven haasteista. Jäsennän siinä suomalaisen koulun historiaa opettajapolvittain. Polvia on siis kuusi.

1. "Valoa kansalle"-polvi (1863-1888)- ajanjakso päättyy Cygnaeuksen kuolemaan.
2. "Kansallisen taistelun"-polvi (1889-1917 - Cygaeuksen tilalle auktoriteetiksi nousee Soininen.
3. "Itsenäisen Suomen valkoiset opettajat"-polvi (1918-1944). 
4. "Hyvinvointivaltiota rakentavat opettajat"-polvi (1945- 1972). Auktoriteetiksi nousee Koskenniemi.
5. "Tasa-arvo-Suomen opettajat"-polvi (1973- 1992). Auktoriteetiksi nousee Erkki Lahdes. 
6. "Uusliberaalin Suomen opettajat"-polvi (1993-2013/2023?). Ei pedagogista auktoriteettia. Vasta-auktoriteettina mm. Kari Uusikylä.

ITSE kuulun polveen numero viisi. Uusliberaalinen Suomi ei ole minun Suomeni.  Hangoittelen vastaan,  sekä sen pahoja että hyviä puolia.

Kunkin sukupolven pedagoginen ja didaktinen ajattelu on sidoksissa oman ajankauden henkeen. Otan vain muutaman esimerkin:

• Kristillissiveellisen ethoksen murtuminen tapahtui vasta peruskoulussa, vaikka jo kansakoulu oli irtiotto kirkon hegemoniasta. Aamuhartaus muuntui tuolloin päivänavaukseksi.  Kirkko taisteli vastaan perustamalla kiertokouluja. Viimeinen niistä lakkasi vasta 1952. Yhteisopetus löi läpi koko ikäluokan osalta vasta peruskoulussa. Cygnaeus halusi naisopettajien olevien naimattomia (kuin nunnien). Niin vankka oli sukupuolisiveellisyyden ote. Mies- ja naisopiskelijat pidettiin visusti erillään toisistaan koko seminaarilaitoksen ajan (siis 1970-luvulle saakka).  Uskonto ja valistus yritettiin pitkään sovittaa yhteen. Tänään uskonto on valtaväestön osalta opetuksen  ulkokehällä. Ensin sen tilalle tuli tieto. Ja nyttemmin jokaisen oma tietäminen.
• Kansallismielinen ja isänmaallinen ethos on kestänyt viime vuosiin saakka. Se korvasi 1900-luvun alussa  säätytietoisuuden ja kitki 1920-luvulta alkaen luokkatietoisuutta. Maahanmuuton kasvaessa isänmaallisuus on korvautumassa monikulttuurisuudella.
• Lapsikeskeisyys teki teoriassa läpimurron 1900-luvun alussa, ja kansakoulun opsissa 1950-luvulla. Mutta itse maailma ja yhteiskunta on ollut  läpeensä autoritäärinen aina 2000-luvulle saakka. 1900-luvun totalitääristen valtioiden ja sotien maailmaan istui loistavasti herbartilaisuus. Opettajan oli oltava mallikansalainen. Lapsikeskeisyys jäi  harvojen herkuksi, ja into loppui viimeistään toiseen maailmansotaan.  Herbartilaisuus perusteli siveellistämisen ja sivistämisen paremmin.  Vaikka ruumiillinen kurittaminen kiellettiin vuonna 1915, se jatkui kouluissa ainakin 1950-luvulle saakka. Kurin merkitys korostui toisen maailmansodan jälkeen. Lapsikeskeisyys kanavoitui aluksi erikois- ja erityisluokiksi, sittemmin vsop-ksi.
• Cygnauksen koulussa valistus (johon kuului usko tieteeseen) oli opettajien uskonto. Tämä liittyi ajanhenkeen rahvaan parissa; taikauskoon ja väärään tietoon. Tekstualistinen  käänne teki mahdolliseksi oman tietämyksen rakentamisen (konstruktivismi) vasta 2000-luvulla.
• Vuoden 1921 oppivelvollisuuslaki on huikea käänne. Oppimisesta tuli velvollisuus. Koulusta tuli  massakoulu. Tämä edellytti sosiaalista tukea rahvaalle.
• Elinkeinorakenteen muutos näkyy opetuksessa viiveellä kohoneina koulutusvaatimuksina. Viime aikoina koulua on vaadittu ottamaan paremmin huomioon ns. luovan luokan tarpeet.
• Tekniikan kehitys toi kouluun uusia opetusvälineitä: kirjoja, karttoja, demonstraatiovälineitä, kouluradion, kaitafilmit, piirtoheittimen, monistuskoneen, tv:n ...  Tietokoneen ja erityisesti sosiaalisen median käyttöönotto on  tökkinyt pahasti.
• Kansakoulu oli kunnallinen koulu. Niin myös peruskoulu. Asteittain Suomeen on perustettu vaihtoehtokouluja ja lisätty huoltajien oikeutta valita lapsensa koulu. Tämä liittyy isoon muutokseen, jossa kansalaisen  asema on  muuttunut alamaisesta julkisten palvelujen asiakkaaksi.
• Ymmärrys opetustapahtuman luonteesta on syventynyt. Ensin oivallettiin, että oppilasta tulee opettaa. Huomio kiinnitettiin opettajan toimintaan. Sitten katse kääntyi oppilaan opetteluun.  Opettajan rooli laajeni tiedon lähteestä oppimisen ohjaajan ja koulun elämänpiirin säätelijän  rooliin. Samalla on oivallettu, että oppilas oppii muutakin kuin mitä  hänelle opetetaan ja muustakin kuin opetuksesta, 2010-luvulla tilannetta kuvaa käsite oppimisen kaikkiallisuus.

A.S. Neillin kasvatus- ja opetusoppi

ALEXANDER  Sutherland Neill julkaisi useita kirjoja ja kirjoituksia omista  kasvatusta ja opetusta koskevista teorioistaan. Yritän seuraavassa ihan nöyränä poikana tiivistää hänen monipolvisia ajatuksiaan. Käytän päälähteinä kahta Neillin klassikkoteosta. Yhdistän niihin  myös oppimani aikaisemmasta  Neill-lastustani.

Tarkastelen hänen näkemyksiään pedagogisen tetran (oma laajennukseni Herbartin didaktiseen kolmioon) avulla ensin kasvatuksen ja sitten opetuksen suhteen.

 Neillin kasvatusoppi

NEILLIN  ajattelussa kasvatus on vapaata kasvua, joka perustuu ihmisen luonnollisiin vaistoihin ja on sidottu ikäkauteen.

Jokaisen  tulee saada kasvaa omalla tavallaan ja  omassa tahdissaan. Lasta ei kasvata kasvatus eikä opetus, ei myöskään terapia- vaan yksimomaan vapaus ja ehdoton rakkaus. "Lapset saavat kasvaa kuin ruoho, jota ei ylenmäärin hoideta; heitä ravitaan rakkaudella."

Summerhillin päiväohjelma oli arkisin about seuraava:

• Herätys
• Aamiainen klo 8.15- 9.
• Vuoteiden sijaus
• Oppitunnit (5*40 minuuttia) klo 9.30 - 13.
• Lounas (pienet jo klo 12.30) klo 13.30
• Iltapäivä vapaata toimintaa
• Tee klo 16
• Erilaista toimintaa klo 17 alkaen (luettiin mm. näytelmiä,  puuhailua verstaissa.)
• Iltapala?
• Nukkumaanmeno

Viikko-ohjelmaan kuului lisäksi seuraavaa:

• Maanantai: Illalla elokuviin vanhempien rahoilla.
• Tiistai: Illalla Neillin psykologisia luentoja (opettajat ja vanhemmat oppilaat)
• Keskiviikko: tanssi-ilta
• Torstai: Illalla elokuviin vanhempien rahoilla/ muilla ei erityistä ohjelmaa
• Perjantai: Varaus erikoisohjelmille mm. näytelmien harjoittelulle.
• Lauantai: Ainut vierailupäivä. Illalla yleiskokous. Sen jälkeen tanssia.
• Sunnuntai: Talvella teatteri-ilta.

Kasvava/kasvaja/kasvatettava on kasvatuksen  subjekti.  Osa lapsista oli Summerhillissa useita vuosia, osa oli käymäläisiä. Aluksi lapset tulivat keskiluokan ja ylemmän luokan perheistä- taloudellisista syistä.  Oppilaita tuli Yhdysvalloista, Ranskasta, Saksasta, Tanskasta ja Englannista... Kouluun ei otettu sielullisesti vajaakykyisiä.

Neill oli ikäkausipedagogi. Hänellä oli mielenkiintoinen näkemys lapsuudesta. Lapsi oli perusolemukseltaan hyvä- hänessä ei ole perisyntiä eikä julmuuden viettiä tai luontaista taipumusta ilkeyteen.  Lapsi - kuten muunkin ikäinen  ihminen ei ohjaa omaa käytöstään tahdollaan. Ihmisen toimintaa ohjaa suurelta osalta hänen alitajuntansa. "Me teemme mutta emme tiedä miksi me teemme".  Tyydyttämätön mielihalu jatkaa  elämäänsä alitajunnassa. Siksi haluja ei tule tukahduttaa.

Lapsi on ikäkautensa vuoksi minäkeskeinen ja hänen tulee saada olla sellainen (epäitsekkyys  kehittyy vasta lapsuuden jälkeen).  Vauvaa ei tule sitoa, eikä hänen saa antaa itkeä itkuaan loppuun. Pienellä lapsella  ei ole vielä vastuuntuntoa, eikä sitä saa hänelta vaatia.

Lapset rakastavat melua ja sotkua. He eivät arvosta esineitä. Lapsi heittää vaateet sinne tänne. Hän rikkoo leikkikalut. Hän ei pysty säästämään rahaa. Lapsi ei kykene näkemään syytä ja seurausta. Lapsella on vallanhalu. Normaali lapsi varastaa, mutta hän kasvaa siitä luonnostaan ulos. Lapsi haluaa vaihtelua. Hän kokeilee eri asioita. Lapsi jättää työn kesken. Lapsi elää päivän kerrallaan. Lapsi haluaa tehdä itse. Lapsi ei pidä tylsästä.

9-10-vuotiaat pojat eivät tarvitse tyttöjä mihinkään. Kiinnostus herää vasta 14-15-vuotiaina.

Lapsi tarvitsee rakkautta, hän ei itse rakasta. Lapsen kehitystä ohjaa  luonnonvoima: itsesäätely. Lapsen on saatava  tyydyttää kunkin ikäkauden psyykkiset tarpeet. Lapsi on viisas. Lapsi on synnynäisesti vilpitön.

Kasvatuksen päämääränä on vapaa, itsenäinen ihminen ja onnellinen, rikas elämä. Sen mistä onni kullekin löytyy, hän ratkaisee itse. Henkilökohtanen onni on  tärkeämpää kuin esim. menestyminen tai sopeutuminen sovinnaiseen elämäntapaan. Tärkeää on kyky tehdä työtä ilokseen ja kyky elää myönteisesti. Keskeisiä tavoitteita ovat onnellisuus, vilpittömyys, tasapainoisuus ja kyky elää yhdessä. Lasta ei tule kasvattaa kuuliaiseksi tottelijaksi. Häntä ei tule sopeuttaa. Hänen luontoaan ei tule parantaa (vrt. sivistyksen idea). Häntä ei tule johtaa elämättä jääneeseen elämään. Tavoitteena on terve lapsi. Vaikka Neill ymmärtää homoseksuaalisuuden, hän pitää sitä sairautena, joka johtuu äitisuhteesta.

Tavoite ei ole omistaa paljon, vaan olla paljon. Jokaisen on kyettävä irtautumaan vanhemmistaan. Syyllisyydentunto estää itsenäistymisen. Siksi syyllisyydentunto pitää purkaa.Tyydyttävä sukupuolielämä on onnellisen elämän keskeisen ehto. Jos laki ei olisi estänyt, Neill olisi antanut nuorten elää sukupuolielämää jo koulussa ja antanut heille ehkäisyvälineitä. Pitkään oppilaat ja opettajat saivat olla halutessaan alasti.

Kasvatusta ohjaavina periaatteita ovat lapsen persoonan kunnioitus sellaisena, kuin hän on sekä elämänmyönteisyys  vastakohtanaan ahdistava uskonnollinen siveellisyys. Lapsen luonnetta ei saa yrittää muovailla. Lapsella on itsemäärämisoikeus. Kasvatuksen kohteena tuli olla kokonaispersoonallisuus, ei vain aivot. Oppiminen ei ollut Neillille yhtä tärkeä kuin persoonallisuus ja luonne. Kasvatuksessa tärkeintä on vaikuttaa tunteisiin.

Keskeinen kasvuntavoite on  itsekontrolli. Lapsesta kasvaa oma käskijänsä.

Kasvatuksen dynamiikka tulee toisaalta lapsen sisältä: hänen tarpeistaan ja kiinnostuksestaan ympäristöön (kasvun aines). Taustalla on vahva luottamus lapsessa oleviin luonnollisiin vaistoihin ja  itsesäätelyyn. Itsesäätelyä on mm. se, että saa syödä kun on nälkä.

Toisaalta dynamiikka tulee ympäristöstä, ilmapiiristä ja yleisestä mielipiteestä. Pieni lapsi imee luonnostaan kasvattajiensa arvot (ja häneen syötetyn syyllisyyden tunnon erityisesti sukupuolisuuden vuoksi). Ihmisellä on myös voimakas ryhmävaisto.

Kasvun aines on oppilaille lähes täysin avoin. Neill kritisoi voimakkaasti oman aikansa yhteiskuntaa. Hän kuvasi maailmaa  ja sen kulttuuria (rikollisuus, sodat, huumet, aseman jahtaaminen) sairaaksi. Niinpä lasta ei tule sopeuttaa "sovinnaisen yhteisön normeihin".  Lapsi saa  kiinnostua,  mistä haluaa. Tavat saivat olla luonnollisia, hyviä tapoja ei tule koskaan  opettaa (ne ovat teeskentelyä). Aikuisten ei tule antaa lapsille elämänohjeita. Kiroilemista ei tule estää. Sensuroida ei kannata (paitsi julmuuksia ja joitain filmejä).

Kasvattajaa tarvitaan. Summerhillissa kasvattajia olivat opettajat, asuntolan hoitajat (asuntolaäidit) mutta myös vertaiset. Kasvattajan tehtävänä on luoda turvallinen, vapauden ja rakkauden, lämmön antamisen ilmapiiri.  Lasta tuli kohdella niin, että hän tuntee, että häntä rakastetaan, ilman että kasvattaja vaatii vastineeksi mitään.  Kasvattajan on suvaittava.

(Summerhillissa oli myös taloustöissä apulaisia, jotka eivät asuneet koululla)

Kasvattaja ei ole kasvatuksen keskeinen subjekti. Hän ei saa ottaa itselleen auktoriteetin asemaa. Hänen tehtävänsä on pitää huolta lapsesta, suojella häntä  ja huolehtia asioista lapsen puolestaan.  Hänen tulee pyrkiä ymmärtämään lasta,  rakastaa häntä ja antaa hänen kasvaa rauhassa haluamaansa suuntaan. Kasvattajan on luotettava lapseen ja oltava kärsivällinen.  Kasvattajan on oltava aina lapsen puolella. Kasvattajan tehtävä on saattaa onneton lapsi onnellisuutta kohti. Kaikkea pelkoa aiheuttavaa  tuli välttää. Pelko aiheuttaa vihaa. Lapselle ei tule aiheuttaa huonoa omaatuntoa.

Kasvattajalta vaaditaan tervettä järkeä ja kykyä tuntea lapsen luonne.  Hänen oli oltava vilpitön. Lapselle oli kerrottava totuus (mistä lapset tulevat jne.)

Kodin vaikutus kasvattajana oli Neillistä suuri, suurempi kuin koulun. Kodilla ja koululla tulee olla yhteinen päämäärä.

Vertaisilla oli  Summerhillissä merkittävä kasvattajan rooli- samaan tapaan kuin Makarenkon kollektiiveissa.

Kasvattajan ja kasvavan pedagoginen suhde perustuu vastavuoroiselle vapaudelle. Kumpikaan ei saa loukata toisen vapautta.  Toisen vapauden loukkaaminen on mielivaltaa. Lapsen tuli saada olla lapsi (lapsi on itsekäs). Lapselta ja  nuorelta ei voida edellyttää aikuisen vastuuntuntoa. Kasvattajan on suhtauduttava kasvavaan tyynesti. Ääni ei saa olla vihainen. Rikkomuksia käsiteltäessä kasvattajan tuli välttää siveellistä suuttumusta. Lapsia ei pidä tuomita. Vapauteen ei toisaalta kuulu hemmottelua. Lapsen tulee saada itse päättää, mm. mitä syö tai polttaako hän tupakkaa (yksitysiasia). Lapsen tulee saada elää omat ryövärikautensa ilman pelkoa rangaistuksista ja moraalisaarnoista.

Kasvattajan ja kasvavan didaktisessa suhteessa (jos sitä saa käyttää opetuksen ulkopuolella  tarkoittamaan kasvatuskeinoja ja menetelmiä) hallitseva periaate on rakkaus, vapaus ja kunnioitus. Summerhill oli sisäoppilaitos, jossa saatettiin elää 5 -vuotiaasta 16-vuotiaaksi, joskus 19-vuotiaaksi asti. Se oli siis asumakoulu, jossa  elämä kasvatti. Menetelminä käytettiin aktiivista tekemistä, elokuvissa käyntiä, esitelmiä (Neill piti aikuisille ja lapsille), esityksiä (mm. tanssi ja teatteri), huumoria, leikkiä (erityisesti mielikuvitusleikit),  kouluteatteria, käsityötä, luovaa toimintaa (luova työ terapoi), oppitunteja (jotka ovat vapaaehtoisia), pelejä, rehellisyyttä, terapiaa (analyysit, omasta halusta, tavoitteena murtaa lapsen ulkoapäin istutettu omatunto, itseviha), turvallisuussääntöjä, vastuun antamista oikeankokoisena (on eri asia kuin velvollisuus), paradokseja (käsky särkeä ikkuna) ja mm. ns. yksityistunteja (vapaamuotoista jutustelua).

Keskeistä oli tunnetyö, tunteiden eheyttäminen rakkaudella.  Neill piti todellisuutta maailman parhaana opettajana. Kasvun keinoista leikki oli tärkein. Aikuisilla ei ollut lupaa rikkoa lapsen kuvitelmia. Neill ei arvostanut ohjattuja leikkejä. Näytteleminen oli hänelle välttämätön osa kasvatusta- hyvä keino hankkia itseluottamusta. Summerhill oli erikoistunut improvisointeihin. Monia leikkikaluja hän piti turhina, koska ne olivat ei-luovia.

Menetelmiä, joita EI käytetty, olivat: ehtojen asettaminen,  estäminen, kokeet, kurittaminen, pakottaminen, palkitseminen (joka herättää kateutta; onnistuminen palkitsee itse), pelottelu, rangaistukset (korvausvelvollisuus oli, samoin kokouksen säätämät sakot- lapsi ei kuulema pelkää ikätovereiden antamaa rangaistusta),  saarnat, syyllisyyden tuntojen herättäminen, taivuttelu, taloustyöt, työ (alkuvuosina), toruminen ja vihainen puhe. Vapauden periaaatteen kanssa syvässä ristiriidassa oli kurinalaisuuden periaate.

Lapselta ei tule kieltää, sitä, mitä hän todella haluaa- siitä syntyy neuroosi.

Vaikka Neill vastusti fyysistä kuritusta ja piti piiskaamista Englannin koulujen suurenä häpeäpikkuna, hän kertoo itse lyöneensä takaisin oppilasta, joka löi ja puri häntä. Hän perusteli asiaa sillä, että lyöminen ei aiheuta vahinkoa vaan siihen liitetty moraalikäsittely.

Omat ikätoverit olivat Neillin mielestä lapselle ja nuorelle tärkeitä. Neill käytti aktiivisesti ryhmää kasvatuksen välineenä. Poikia ja tyttöjä kasvattettiin yhdessä. Koulussa oli noin 25-70 lasta kerrallaan.  Lapset oli jaettu kolmeen ikäryhmään (5-7, 8 -10 ja 11- ), jotka asuivat yhdessä keskenään. Kullakin ryhmällä oli oma "äitinsä", vanhemmat lapset eivät hoitaneet nuorempia.  Aikuiset asuivat omissa huoneissaan.

Yhteiset säännöt määrättiin viikottaisessa kokouksessa, ja ne koskivat kaikkia. Näissä kokouksissa käsiteltiin myös rikkomukset. Ne olivat paitsi koululain säätäjiä myös tuomio-istuimia.  Tuomioista sai valittaa. Nukkumaanmenolle ja kaupunkiretkille valittiin omat valvojat.

Kokouksissa sovittiin seuraava puheenjohtaja ja jaettiin nukkumaanmenon valvojan tehtävä. Koulussa oli mm. lukukauden päättäjäisten tanssitoimikunta ja teatteritoimikunta.

Myös lasten keskinäisiä suhteita hallitsi vapauden (ei mielivallan) periaate.  Näytelmissä toisten lasten kannustus esiintyjille oli tärkeää. Oppilaiden keskinäistä toimintaa asuntolassa ei erityisesti kontrolloitu.

Neillin opetusoppi

Neillin ajattelussa opetukseen kuuluu opettelua ja sitä tukevaa opettamista.  Opetella voi monella tavalla. Niin myös opettaa. Menetelmällä ei ollut hänen mielestään väliä. Oleellisinta oli oma halua oppia jotain. Opettelun dynamiikka tuli lapsen sisältä: hänen tarpeistaan ja kiinnostuksestaan ympäristöön (oppiaines). 

Oppilas  oli  opetuksen selkeä subjekti.  Opetuksenkin päämääränä oli  oppia osaamaan sitä, mikä  itseä kiinnosti. Usein opettelu tapahtui pänttäämällä.

Oppiaines  oli  lähes täysin avoin. Neill piti kolmea oppiainetta tärkeinä: lukeminen, laskeminen ja kirjoittaminen. Voimistelua ei opetettu. Sukupuoliasioita ei salailtu, mutta liikaa ei tullut kertoa.  Lapsi sai  opetella, mitä halusi. Tai olla opettelematta. Neillin mielestä useimmat kouluaineet olivat ajanhukkaa. Uskontoa Summerhillissa ei opetettu lainkaan. Taito- ja taidetoiminnalla oli paljon mahdollisuuksia. Vapaa leikki oli tärkeää.  Moraaliopetusta ei tule antaa, se tekee ihmisestä pahan. "On rikos opettaa lapsi omaksumaan mielipiteitä" (jopa antisemitismiä vastaan). Viihdettä ja joukkotiedotuksen rihkamaa vältettiin. 

Opettajan tehtävä oli Neillistä yksinkertainen: hänen tuli ottaa selville, mistä lapsi on kiinnostunut ja auttaa häntä tyydyttämään tämä kiinnostus. Opettajan tuli  pitää oppitunteja niin kiinnostavasti, että oppilaat tulevat tunneille. Oppitunnit olivat opettajalle pakollisia ja oppilaille vapaaehtoisia. Itse menetelmillä ei ole väliä. Testejä Neill vastusti sekä pakko-opetusta että kilpakuulusteluja. Opetuksen tarkoitus oli panna ajatukset liikkeelle, ei juurruttaa uskomuksia.

Neill ei arvostanut virallisia tutkintoja, mutta käytännön syystä opettajan piti olla "kiltti ja pätevä". Opettajan tuli olla oikeudenmukainen. Opettajan tuli olla naimisissa, koska opettaja, jolla ei ole sukupuolielämää, oli Neillin mukaan vaarassa fiksoituneiden 15-vuotiaiden tyttöjen kanssa. Opettajien tuli myös käydä itse analyysissä, jotta he olisivat tietoisia omista torjutuista haluistaan. Opettajavalinnoissa Neill suosi introvertteja.  Hyvä opettaja oli hermostumaton eikä etsinyt väärin keinoin lasten suosioita.

Opettaja  ja oppilaan  pedagoginen suhde perustui vastavuoroiselle vapaudelle. Kumpikaan ei saanut loukata toisen vapautta. Opettajaa ei tarvinnut pelätä. 

Opettajan ja oppilaan  didaktinen suhde ei juuri Neilliä kiinnostanut.  Opettajien tuli itse löytää oma opetustapansa, Neill ei juuri opettajia ohjannut.

Oppimisen tuli perustua vapaaehtoiseen, omaan sponttaaniin kiinnostukseen. Opetuksen tuli olla leikkisää. Leikkiminen oli hänestä tärkeämpää kuin oppiminen. Oppiminen on tärkeää- muttei kaikille. Oppilaille piti jättää itse  keksimisen ilo. Kilpailua ei käytetty, ei palkintoja  eikä suostuttelua. Lapsia ei houkuteltu oppimaan. Jos halusi päästötodistuksen, oli läpäistävä tutkintovaatimukset. Onnellisen elämän ehtoja on kiinnostua itse ja voittaa itse vastukset. Koulunäytelmät kirjoitettiin itse. Neill kirjoitti niitä myös itse. Koulussa julkaistiiin omaa koululehteä.

Kurin suhteen Neill käyttää mielenkiintoista vertausta. Koulukurin tulisi olla orkesterityypistä. Orkesteri on samaa porukkaa. Kysymys on tehokkuudesta ja samasta asiasta nauttimisesta  ei armeijatyyppisesta alistumisesta. Lapsi sosiaalistuu ilman kuria,  koska hän kaipaa sosiaalista hyväksyntää.

Koulun opetusvälineistä ei teoksissa kerrota verstaita, äänilevyjä  ja pelivälineitä lukuunottamatta juuri  mitään. Kirjoja ja kirjanoppineisuutta Neill ei arvostanut. Kirjasto koulussa kuitenkin oli. Koulu teki myös elokuvaretkiä. Joka luokalla oli oma tila ja joka lapsella oma pöytä ja nurkkaus. Opetustiloina oli mm. verstas ja laboratorio, luonnontietoluokka,  taideluokka ja hyvin varusteltu teatteritila.

Oppilaat oli jaettu useisiin eri luokkiin osaamisen mukaan. Luokkakoko oli pieni. Minulle ei ole vielä selvinnyt, kuinka Summerhillin opettajat käyttivät ryhmää opetuksessa, vai käyttivätkö.

Kriitinen arvio

No, mitä tästä ajattelen. Nöyrästi nostan hattua Neillille upeasta työstä Summerhillin lasten hyväksi. Neillin sanoin: "Summerhill alkoi kokeilukouluna. Enää se ei ole kokeilu; nyt se on todiste. Se todistaa, että vapaus toimii."

Katson sitä ihaillen kaukaa. Lähelle tuotavaksi: suomalaisen koulun malliksi siinä on liikaa erityisehtoja. Summerhill on:

- sisäoppilaitos. Lapsia kasvatetaan 24/24 ja 7/7-systeemillä. Löytyisikö meiltä lapsia ja opettajia tällaiseen järjestelmään?
- on eräässä mielessä saari, irrallaan  luonnollisesta yhteydestä omasta ympäristöönsä (kylään).
- on maksullinen.
- enemmän elämänkasvatuslaitos kuin oppilaitos. Se  on pikemmin "pysyvä leirikeskus" kuin koulu.  Neillin tekstiä lukevalle voi syntyä kuva, että koulu oli hänelle eräänlainen  maallistunut luostari, jossa vaikuttava elementti ei ole lainkaan opetus vaan rakkaus. "Summerhillissa rakkaus on se, joka parantaa."
- vapaa koulu. Lähtökohta oli, ettei aikuinen tiedä paremmin, mikä on lapselle parasta. Oppiminen ja oppitunneille osallistuminen on vapaaehtoista. En usko, että tämä  hyväksyttäisiin Suomessa.
- toisin kuin yleensä, irtisanoutunut tehtävästä kasvattaa  lapsia siihen yhteiskuntaan ja sen yhteiskunnan arvoihin, joissa lapsi elää. Se maailma oli  Neillin mukaan sairas ja onneton ja neuroottinen.  Se kasvattaa massaihmisiä, jotka elävät synnintunnossa aiheetta.  Summerhill kasvattaa parempaan maailmaan (jota ei vielä ole). Neill koki pelastavansa lapsia.
- koulu, jossa opetusmenetelmiä vähäteltiin. Summerhill-teoksessa on julkaistu Englannin hallituksen tarkastajien selonteko vuodelta 1949. Se on monessa suhteessa kiittävä, mutta menetelmiä kuvattiin kaavamaisiksi ja vanhanaikaisiksi. Oppilaiden edistyminen todettiin hitaaksi (joskin todella halutessaan he läpäisivät hyvin testit myöhemmin). Raportin mukaan koulusta puuttui opintojen ohjaus.
- Neill liitti  tiiviisti terapian kasvatukseen. Kasvatus on hänelle parannustoimintaa. Arvelen, ettei meillä opettajilla ole tähän valmiuksia.
- Neillin kasvatusoppia ei voi toteuttaa terapoimatta suurta osaa perheitä. Neillin  mukaan ei ollut ongelmalapsia, vain ongelmaperheitä. "Vaikea lapsi on melkein aina tehty vaikeaksi kohtelemalla häntä kotona väärin" , "Vanhempien tekemisen virheiden korjaaminen näyttää muodostavan suuriman osan työstäni."
- kuten Summerhill-teoksen esipuheessa todetaan, Neill on ehkä liikaa Freud nerouden lumoissa. Sukupuoliasiat ja niihin liittyvät estot, kompleksit ja neuroosit selittävät kaiken pahan maailmassa.
- Neillin itsensä oli vaikea hyväksyä kompromisseja.  Hän käy hyvin tunneperäistä sotaa kaikkia uskontoja vastaan. Uskonto pakenee hänestä elämä. "Tulee aika, jolloin uudet sukupolvet eivät hyväksy nykyistä vanhentunutta uskontoa ja myyttejä."
- Neill vaikuttaa ajoittain fanaatikolta, joka on ainoana löytänyt totuuden: "Summerhill-aatteen tulevaisuus on ihmiskunnalle mitä tärkein. Antamalla vapautta annetaan rakkautta. Ja vain rakkaus voi pelastaa maailman".

VAIKKA Neill itse piti Beatleseja roskana, bändi tiivistää hänen ajatuksensa kuuluisassa laulussaan.

Lähteet

Neill, A. S. (1968). Summerhill. Kasvatuksen uusi suunta. Helsinki: Weilin + Göös.

Neill, A. S. (1969). Vapautta - ei mielivaltaa.  Helsinki: Weilin + Göös.

Hyvää Pääsiäistä!

Via Dolorosa-clipsi löytyy u-tubesta osoitteesta

 http://www.youtube.com/watch?v=2crRQOhQm_Q

KEVÄTLUKUKAUSI on näin ehtinyt toiseen katkokseensa. Ensimmäinen oli viikon 8 talviloma.  Pääsiäisen jälkeen koulua käydään vielä/enää  kahdeksan viikkoa. Niihin osuu  vielä kaksi yhden päivän lomaa: vappu ja helatorstai. Yhteensä koulupäiviä on 38, jos oikein laskin.

OIKEIN hyvää pääsiäistä kaikille. Aurora väki hiljentyi torstaina 5.4. 2012  Via Dolorosalla. Tämän lastun kuva vinkkaa traileria, joka  on tehty iPadin iMovien ohjelmalla. Traileri on u-tubessa, ja sinne pääsee lastun kuvatekstin linkistä.

KOULUTYÖ jatkuu tiistaina 10.4.  ihan lukujärjestyksen mukaan.

Vinskin kuvaukset aloitettiin

Pieni traileri ensimmäisen kuvauspäivän tuotoksista

EILEN päästiin sitten viimein aloittamaan Vinskin kuvaukset. Jokirannan Jukan 5a-luokkaan on rakennettu "studio", jossa kokeilimme  myös vihreää taustakangasta. Se vaatii tarkkuutta: Valot eivät olleet vielä kohdallaan. Vinskiä näyttelevä Väinö hoitaa hommansa tosi hienosti.  Minä mokailin vielä kameran kanssa. Saamme siksi ottaa tänään ainakin yhden paikkokuvan. 

Illalla leikin  iMovien hienouksilla.  Muisti palaa pätkittäin :-) Vanha maccini (tarkemmin Luokanopettajaliiton) hieman jumittaa ja näppäimet pysyvät kasassa liimalla.  Olen saanut periaateluvan  hankkia uuden. Se voi olla viisasta, ennenkuin varsinainen editointi alkaa.

TÄNÄÄN pyrimme vielä purkittamaan  muutaman kohtauksen.

Viikkojen 15 ja 16 ohjelma

VIIKKO 15

Tällä viikolla  Vinskin kuvauksia. Koska ei ole maanantaista aamupalaveria, infoja voi olla useita,

Maanantai 9.4.

II pääsiäispäivä.  Lomapäivä

Tiistai 10.4.

Info I  klo 12.30-12.45.  OHR klo 13.30- 15.00. Varaus yhdelle oppilasasialle. Viimeinen uintipäivä. 

Keskiviikko 11.4.

Avustajien info klo 10 peruttu.  Yhteinen teema-avaus klo 9.20. "Kestävä tulevaisuus." SIIRTYY

Info II klo 12.30-12.45. Professori Eduardo Andere Martin vieraana.

Torstai  12.4.

Postipalaveri klo 9.50.  Johtoryhmän kokous tarvittaessa  klo 12.-12.30. Rehtori aluekokouksessa ja infossa (mm. määrärahat syksylle 2012) klo 12-  Illalla tärkeä lautakunnan kokous ( mm. ekaluokkalaisten määrä).

Perjantai 13.4.

Onko joku taikauskoinen?   

VIIKKO 16

Vinskin kuvaukset jatkuvat

Maanantai  16.4.

YT klo 8-9  Ullan ja Julian luokassa. Aiheina mm.   

Oppituntien jälkeen Auroran koulun opetussuunnitelmaseminaari klo 13.30-16.30 (1/2 VESO).

Tiistai 17.4.

OHR klo 13.30- 15. 

Keskiviikko 18.4.
Avustajien palaveri  klo 10. Kirjeet uusille epuille laitetaan ulkopostiin.

Torstai  19.4.
Postipalaveri klo 9.50. Martti. Timo ja 5b:n oppilaita ITK-messuilla.

Perjantai  20.4. 
Rehtorin viimeinen työpäivä ennen kahden viikon vuosilomaa.

Via Dolorosa Aurorassa - 20. kerran?

Pieni videoclips Via D:n rakentajista. Kuvat otetti iPhonella

MELKOMOINEN päivä tänään. Suolaa ja sokeria.

Talon iloisin porukka jatkoi koulupäivää tekemällä töitä salissa.  Jumppasali muuttui ehkä jo 20. kerran Jerusalemin kaupungiksi. Ensimmäisen Via D:n toteutti muuten luokanopettaja Anna-Liisa Korhonen jo 90-luvun alussa.  Nyt lähes 20 vuotta myöhemmin Auroran opettajat apujoukkoineen rakensivat  jälleen kerran saliin Jeesuksen Via Dolorosan. Upeaa!

Silminnäkijöinä pääsiäisviikon tapahtumista lähes 2000 vuotta sitten kertovat huomenna oppilaille  Järvenperän koulun oppilaat ja opettajamme Ismo Pontius Pilatuksena.

Torstaipäivään mahtuu neljä kierrosta. Ensimäinen jo klo 8.30. Viimeinen klo 11.30.

Auroran väkeä MTV3:n "45 minuuttia"- ohjelmassa keskiviikkona

5a:n oppilaita haastatellaan. Vuorossa Sofia.

ORIVEDEN ampumistapaus ja kouluja uhkaavat määrärahaleikkaukset ovat tkeskiviikon MTV3:n "45-minuuttia"-ohjelman teemoja.

Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila oli usuttanut toimittaja Raija Kantomaan Auroraan kysymään, miltä asiat yhdessä, tavallisessa koulussa näyttävät.

Toimittaja ja kuvaaja Kalle tallensivat kameralle neljän 5a-luokkalaisen  ja rexin haastattelut. Kysymykset olivat vaativia: Pelottaako? Pitäisikö kouluihin saada metallinpaljastimet? Mitä tekisit, jos ? Jne. Lapset vastasivat fiksusti ja kauniisti. Todennäköisesi ohjelmassa vilahtaa myös pätkiä, joissa näkyy kaukaa muitakin oppilaita. Kannattaa siis katsoa.

REXILTÄ kysyttiin mm. kantaa koulujen määrärahaleikkauksiin. Kannan voitte arvata. Toki oli pakko ja ilo todeta, että espoolaispäättäjät panostavat koulutukseen. Valitettavasti tilanne ei ole kaikkialla lainkaan sama.

Turvallisuusasioista totesin ihana omana mielipiteenäni, että 90-luvun laman  jälkeen opettajille on siirretty melkoisesti muiden organisaatioiden tehtäviä. Olen  sitä mieltä, että armeijan, poliisin, palolaitoksen tai lääkärien tehtävien valuttaminen koululle ei  todellakaan ole järkevää. Opettajien iso tehtävä turvallisuustyössä on rakentaa koulusta sellainen yhteisö, jossa jokaisesta välitetään eikä  ketään kiusata. Siihen  tarvitaan aikaa. Varsinainen yhteiskunnan turvallisuuden takaaminen on sitä varten perustettujen instituutioiden tehtävä - jo osaamisenkin vuoksi.

45 minuuttia ohjelma tulee ulos MTV3-kanavalta  keskiviikkona  4.4.2012 klo 20.00. Sen voi jonkin aikaa katsoa MTV:n katsomossa.