KUVA: Niilo Tarvajärven kuuluisa laatikkoleikki 1960-luvulla. Kuva Ylen nettisivuilta.
HUOMENTA. Kello on 22, ja nousin oikeastaan vasta hetki sitten. Räkätauti on päällä ja kunnolla. Ihan possuflunssaksi tästä ei taida olla. Vaikka kurkku on ollut kipeä, korkeaa kuumetta ei ole noussut, eikä erityistä heikkouttakaan. Niin tai näin. Jos huomenna on oireita, en tietenkään voi lähteä maanantaina kouluun tartuttamaan muita. Työasiat täytyy sitten hoitaa puhemille jne.
PERUSTERVEELTÄ menee aikaa, ennenkuin tottuu kipeilyyn. Eihän tämä kivaa ole. Toisaalta tässä tilassa saa kai anteeksi, kun kirjoittaa pää räkää täynnä , ettei kerta kaikkiaan voi ymmärtää, että sivistystoimen energia käytetään erilaisisiin organisaation uudistamisen laatikkoleikkeihin. Hintana on se, että koulut eivät saa pyytämiään ohjeita esim. koulunkäyntiavustajien sijaisten palkkaamisesta. Vastuu lapsista painaa!
EHKÄ kiukkua hieman keventää, kun muistelee, miten tavattoman joustavasti Auroran väki on syksyä aloittanut. Tärkeissä koulunpidon reunaehdoissa kuten lukkareissa ja avustajien työajoissa osataan toimia itseohjautuvasti ja tiimit pohtivat avoimia kysymyksiä rakentavasti. Kirjastosta vastavaat Kaija ja Anna-Liisa ovat todella ahkeroineet, ja pian siirrymme digiaikaan. Iloa ehti tuottaa mm. tehostetun tuen kuvaesityksen tuottaminen, psykologin ja kuraattorin jatkaminen meillä ja possunuhaboogie.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti