TÄMÄN KUUN kasvatusteemamme on riitojen ratkaisu. Teemaa on hyvä pohtia myös aikuisia koskien. Riidat nimittäin syövät energiaa, ja ratkaisemattomina tai väärin ratkaistuina ne johtavat ihmisten pahoinvointiin, väsymiseen jopa yhteisön putoamiseen työtilasta. Riitojen rakentavaan käsittelyyn on olemassa hyviä ohjeita. Minua viehättävät seuraavat:
1. ÄLÄ EDES RAKENNA RIITAA
MInkä tahansa yhteisön tärkeä, ehkä tärkein voimavara on hyvä, välittävä ilmapiiri. Sitä pitäisi kaikin keinoin suojella ja varjella, Vanha viisaus: Ajattele, mitä sanot, ettet yhtäkkiä sano, mitä ajattelet, on totta. Meidän Mattilan Liisa on sanonut: "Ongelmista pitää puhua, mutta nätisti. "Nätisti sanottu, eikö.
Ja toisin päin: Ajattele nätisti, mitä toinen sanoi. Älä lähde siitä, että toiset tahtovat Sinulle pahaa. Ajatteleminen on tällöin kauempaa katsomista. Aikanaan olin Päivi Jalkasen vetämässä koulutuksessa, jossa hän opetti, kuinka tärkeää on erottaa toisistaan faktat, tulkinnat ja niiden minussa synnyttämät tunteet. Kun tunnistaa loukkaantuneensa, kannattaa vetäytyä hetkeksi fundeeraamaan: Mitä kuulin ja näin? Mitä tulkitsin sen tarkoittavan? Mitä muita tulkintoja voi olla? Millaisia tunteita eri tulkinnat minussa herättävät (pelko, viha, katkeruus)?
Kun purkaa analyyttisesti loukkaantumiskokemustaan, tekee sen samalla itselle ja muille mahdollisimman vähän vahinkoa aiheuttavaksi. Alä siis rakenna riitaa. (1) Mieti mitä sanot. (2) Mieti miten reagoit.
Michael Fullan on oivaltavasti sanonut, että kun joku asettuu vastustamaan minun ideaani, vaistoni johtavat minua hämmästys kyllä harhaan. Isken takaisin. Olisi kuitenkin paljon fiksumpaa vartioida ja viivyttää reagointiaan. Reaktion pitäisi aina olla sellainen, että sen jälkeen mielipide-ero on pienempi kuin ennen. Kyse on kuuluisasta dialogisesta otteesta.
2. TARKISTA, MITÄ TOINEN TARKOITTI
Kyse on maltista. Jos olen loukkaantunut, minun kannattaa tarkistaa, mitä toinen tarkoitti. Minun ei tule pitää omaa tulkintaasi ainoana tai oikeana. Suomalainen kansanviisaus on samalla asialla sanoessaan: " Pitää tutkia ennen kuin alkaa hutkia."
Ben Furman pitää loukkaantumisten käsittelytaitoa yhtenä keskeisistä ilmapiirin rakentamisen taidoista. Idea menee yksinkertaisesti niin, että jos olen loukkaantunut toiselle, sanon hänelle:" Minua jäi vaivaamaan se, mitä sanoit välitunnilla. Et varmaan tarkoittanut pahaa, mutta milloin voisimme jutella asiasta."
Ja kun aika löytyy, kerron toiselle faktat: " Kuulin, että sanoit... " Kuulinko oikein? Annan toiselle mahdollisuuden tarkentaa, mitä hän sanoi ja mitä tarkoitti. Kysyn niin kauan, että ymmärrän. Voin myös ystävällisesti pyytää toista kertaamaan perusteensa kantaansa. Ja sitten kiitän mahdollisuudesta keskustella asiasta ja ilmaisten TOIVEEN: " Toivon, että ensi kerralla, kun unohdan palauttaa digikameran, moittisit minua kahdenkesken. Voimmeko sopia näin? "
Ja sen, joka on saanut toisen pahalle mielelle, on tärkeää pyytää oikesti anteeksi. Aina voi pahoitella sitä, että toiselle on ollut vaivaa ja tullut pahaa mieltä siitä, mitä on tehnyt.
3.PUHU TOISELLE ÄLÄ TOISILLE
Jos haluan suojella työpaikan ilmapiiriä, perussääntö on, että puhun erimielisyydestä sille, jota asia koskee. En toisille. Niin inhimillistä kuin pahan olon jakaminen onkin, ongelmat eivät todellakaan ratkea toisten vaan sen toisen kanssa puhumalla.
On tärkeää vartioida omaa suutaan. Miettiä mitä sanoo. Usein loukkaantumisen purkamisesta alkaa pitkä loukkaantumisten ketju. Asialliseen työkäyttäytymiseen kuuluu pikemmin vastuullinen kierteen katkaiseminen.
Eli kääntäen, jos minä kuuluun niihin toisiin (enkä ole se toinen), minun tehtäväni on katkaista uhkaava vihastumisten laajenemisen kierre. Katkaisen sen rohkaisemalla loukkaantunutta puhumaan sille toiselle. Minun ei pidä rohkaista toista loukkaantumisessaan.
4.OTA ERIMIELISYYS PUHEEKSI HETI
On tavallista, että kahden ihmisen välille syntyy riita. Ja erityisesti riidan osapuoleksi on herkkä joutumaan esimies. Hän kun on aina jollain lailla toisten toiveiden tiellä. Jos riitaa ei hoideta heti asianosaisten kesken, vaan Turuilla ja toreilla, ongelma ei poistu, ei ratkea, se pahenee, se syvenee ja se vaikeutuu.
Näin kriisi etenee:
1. SOPUSOINTU
2. ERIMIELISYYS
Kriisi alkaa erimielisyydestä. Ollaan siis eri mieltä jostain. Erimlelisyys ei ole pahasta. Se on jopa uusien luovien ratkaisujen syntymisen ehto. Erimielisyys tulisi kuitenkin käsitellä. Hoitamaton erimielisyys kehittyy häiriöksi.
3.HÄIRIÖ.
Häiriössä asiat eivät enää toimi niinkuin ennen. Energia alkaa valua työstä muuhun. Erimielisyys vaivaa. Tunteet alkavat viedä. Vihan vallassa leviää putkinäkö, oman edun tavoittelu korostuu, ja vastavuoroisuus katoaa.
4. AVOIN KONFLIKTI.
Ennemmin tai myöhemmin tapahtuu yhteenotto. Ilkeänä puheena selän takana. Mökötyksenä. Eristäytymisenä. Kumpikin osapuoli tajuaa tilanteen. Häiriö on muuttunut avoimeksi konfliktiksi. Loukkaantunut on julistanut sodan, eikä halua neuvotella rauhasta.
5.KRIISI.
Avoin konflikti laajenee vääjäämättä riidan osapuolien lisäksi muihin. Loukkaantunut kerää itselleen tukijoukkoja. Samoin se toinen. Joukot alkavat näykkiä toisiaan, jopa puhua pahaa toisista mm. oppilaille, toisten koulujen opettajille... Työteho laskee. Ilmapiiri romahtaa. Ihmisiä alkaa sairastua. Muut tahot huomaavat riidan; henkilökunta, johtokunta, koulutuskeskus jne. Juttu leviää lehtiin. Ote karkaa tahoille, joihin ei ole helppo vaikuttaa.
6. KAAOS.
Kriisi syvenee pahimmassa tapauksessa kaaokseksi, jossa työyhteisö alkaa ajelehtia ja menettää toimintakykynsä. Koululle lähetetään viraston virkamies selvittämään sotkua. Jos kunnassa sellaista osaamista on. Espoossa on.
5. HALLITSE ITSESI
Kun loukkaannun, minussa herää tunteita,jopa vihaa. Viha on tuhoisa voima. Purkamattomana se aiheuttaa itselleni riskin sairastua. Vihaa on raskasta kantaa. Työyhteisössä ei pidä käyttää vihaa voimavarana. Minulla ei ole oikeutta tartuttaa sitä toisiin. Pikemmin päinvastoin, tartuttakaamme armahtamista ja sovintoa.
Jos arvostaa työyhteisön terveyttä, ilmapiiriä, ei levitä vihaa toisiin. Viha tarttuu ja ahdistaa.
6. ÄLÄ OTA ASIOITA LIIAN VAKAVASTI
Michael Fullanilla on satoja hyviä vinkkejä. Yksi niistä on, että vakaviinkaan asioihin ei saisi suhtautua liian vakavasti. Kevennä.
Naura asialle.
Aurora on normaali työyhteisö. Normaalilla työyhteisöllä on iloa ja suruja. Meillä ei ole mitään sellaisia ongelmia, joita ei voisi voittaa sillä hyvällä, mitä meillä on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti