OPETUSHALLITUS on käynnistänyt valmistelut 2010-luvun opetussuunnitelman perusteiden laadintaa varten. Tähän liittyen kaikille rehtoreille lähetettiin kysely edellisestä vuoden 2004 opetussuunnitelmauudistuksesta. Meillä siihen vastasi koulun ops-trio: Martti, Kuivasen Kaija ja Pelkosen Johanna. Millaista palautetta annoimme?Opetuksen ohjausjärjestelmä (valtio, kunta, opsin perusteet, paikallinen ops jne.)
Ohjausjärjestelmä oli meistä melko selkeä. Paitsi tuntijako. Suhtauduimme aika kriittisesti uudistuksen tavoitteisiin: oppimiskäsityksen läpimurtoon, yhtenäisyyden vahvistamiseen, luopumiseen erillisistä erityisopetuksen opseista. Arvioinnin yhtenäistämistä kannatimme.
Meistä monet tavoitteista olivat toteutuneet parhaiten mm. oppilaanohjus (oma opo-tuntimme), paikallisen ops-työn tukeminen (Espoossa oli hyvä systeemi), työtapojen kehittely, huomion kiinnittäminen toimintakulttuuriin ja oppilaiden hyvinvointiin. Myös oppilashuolto on tehostunut, ja erityistä tukea tarvitsevat otetaan huomioon (meillä mm. sini- ja skidikarhut). Integrointi on yleistynyt.
Osa tavoitteista toteutui mielestämme (vain) vähän: perusopetuksen yhtenäisyys, oppimisympäristöt (meidän tilat!!!), tavoitteiden ohjavuus, aihekokonaisuuksien näkyvyys (ei ole aikaa) ja kieli ja kulttuuriryhmien tarpeiden huomioonottaminen.
Tuntijaon toteuttamista pidimme melko ongelmallisena. Rakenne, jossa tuntijakoa ei annettu johdonmukaisesti tietyille luokka-asteille, oli meistä erittäin ongelmallinen. Samoin se, ettei aihekokonaisuuksille varattu aikaa. Helpointa oli toteuttaa A2-kielen tuntijako (2+2+2).
Meistä liian vähän tunteja oli matematiikalla, historialla, taito-ja taideaineilla (erityisesti liikunnalla- vaikka tilamme ovat puutteelliset), oppilaanohjauksella ja valinnaisaineilla. Liikaa tunteja on uskonnolla ja A2-kielellä.
Opetussuunnitelman ohjaavuus
Meistä opsin perusteet ohjaa aivan liikaa opetusta (halusimme siis väljyyttä). Jos oppimisymäristölle asetetaan vaatimuksia, koulut pitää myös saneerata. Vielä enemmän ohjaavuutta toivoimme mm. maahanmuuttajien opetukseen.
Opetussuunnitelman perusteiden toteuttamisessa näimme kaksi suurta ongelmaa: oman oppimisympärstömme ja oppilashuollon (resurssit). Espoossa on pitkät jonot saada apua. Aihekokonaisuudet ja mamu-opetus eivät toimi hyvin.
Aihekokonaisuuksille halusimme oman tuntimäärän. Muidn aineiden tunneilla toteutettavaksi niitä on liikaa.
Arvioinnin uudistus
Annoimme palautetta, että päättöarvioinnin uudistus oli hyvä (yhteiset kasin kriteerit). Arvioinnissa ongelmia aiheutuu siitä, että tavoitteet ja arvioinnin kriteerit sekoittuvat. Ne pitäisi esittää yhdessä.
Paikallinen ops
Espoossa on siis oma kaupungin ops (jossa on mm. ainesisällöt) ja koululla oma ops.Olimme aika tyytyväisiä. Päättäjät ovat sitoutuneet näin opsiin (Espoossa Kaupunginhallitukseen vietiin tietyt linjaukset). Olisimme halunneet vielä enemmän liikkumatilaa koulun opsille.
Arvioimme, että uuden opsin käyttöönotto on meillä sujunut melko hyvin. Olimme mm. ops-pilottina ja koekäytimme opsia jo vuodesta 2002 alkaen. Uskoimme, että oma opsime ohjaa opetusta melko paljon, mutta niin teki jo edellinenkin opsimme
Suomalaisen perusopetuksen kehittämistarpeita
Triomme mukaan suomalaisen perusopetuksen vahvuuksia ovat (1) oppimisen taidot ja oman oppimisprosessin hallinta (2) perustietojen ja taitojen hallinta ja (3) luovuus ja omaperäisyys.
Eniten kehitettävää meillä olisi (1) terveen identiteettiin, omaan persoonaan, elämään ja toimintaan liittyvissä taidoissa (2) erilaisuuden kohtaamiseen ja ristiriitojen ratkaisuun liityvissä taidoissa ja (3) arvoihin perustuvassa toiminnassa, eettisyydessä ja vastuullisuudessa.
Meistä seuraavassa opetussuunnitelmassa tulisi painottaa (1) oppimisympäristöjen kehittämistä (meillä saneeraus), oppilaiden keskinäistä yhteistyötä ja vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista (3) oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioonottamista ja (4) oppiaineiden välistä integrointia ja opittavien asioiden tarkastelua laajemmasta näkökulmasta.
Toivoimme, että valtakunnallista ohjausta jonkin verran vähennetään, ohjauksen tulisi tapahtua opsin perusteiden kautta. Halusimme lisää paikallista ja koulukohtaista liikkumatilaa tutijaon suhteen ja opsiin yleensäkin.
Lopuksi totesimme, että yhtenäisen perusopetuksen ohjaus on ollut ohutta.Toivoimme aikaa aihekokonaisuuksille. Tavoitteet ja arviointi tulisi yhdistää. Opsissa tulisi olla paljon vähemmän sivuja. Ops pitäisi kirjoittaa (myös) lapsille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti