Kuinka suomalainen perusopetus siis voi? Lastu 2

KUVA: Juha Hyvärinen

Lähikuva
MITEN PERUSOPETUS VOI AURORASSA?

Aurorasta pähkinänkuoressa

■ Myllykylän koulurakennus valmistui vuonna 1957. Seuraavana vuonna 1958 Petaksen sivukoulu itsenäistyi Viherkallion kansakoulusta. Myllykylän kansakoulun johtokunta valitsi ensimmäisessä kokouksessaan 28.3.1958 koulun johtajaopettajaksi Sakari Vilosen. Oma opetussuunnitelma hyväksyttiin 3.9 1958 "koska koulu nyt lähtee ensimmäiselle lukuvuodelleen itsenäisenä." Myllykylän kansakoulun vihkiäiset pidettiin 23.11. 1958 klo 15.

■ Koulu oli aluksi hyvin pieni. Lukuvuonna 1960-61 oppilaita oli 145. Oppilasmäärä ylitti 200 rajan ensimmäisen kerran vuonna 1967. Peruskouluun siirryttäessä 1977 oppilaita oli 205. Seuraavan lukuvuonna 1978/79 jo kolme luokkaa jouduttiin sijoittamaan muihin kouluihin.

■ Apua saatiin 1981, kun lisäsiipi ja parakit valmistuivat. Vuonna 1983 oppilasmäärä kasvoi kerralla sadalla oppilaalla 256:sta 365:een! Seuraavana vuonna tehtiin kaikkien aikojen ennätys 432 oppilasta!

■ Ahtaus helpotti vasta kun Järveperän (nykyään Karamzinin) koulurakennus valmistui v. 1986. Tuon jälkeen oppilasmäärä on vaihdellut 283:n (1987-88) ja 334:n (1991-92)välillä.

■ Koulun nykyinen rehtori on Martti Hellström. Lukuvuonna 2007-2008 Auroran koulussa on 319 oppilasta ja 15 luokkaa. Vankan perusopetuksen ( ja vahvojen tukitoimien) lisäksi painotetaan taidekasvatuksen keinoin toteutettua kulttuurikasvatusta. Edellisestä ovat esimerkkinä mm. skidi- ja sinikarhuryhmät seka starttiluokka. Jälkimmäiseen liittyy mm. ahkera kuoro-, bändi- ja kouluteatteritoiminta.

Esim. OLIVER TWIST. Charles Dickensin Oliver Twist on musiikkinäytelmä. Se kertoo heitteille jätetyistä lapsista, jotka selviävät aikuisten julmassa maailmassa, jossa ei juuri lasta kunnioita. Ja niinkuin kaikki hienot tarinat, Twistissäkin hyvä voittaa lopulta ja paha saa palkkansa, hieman sosiaaliluokasta riippuen joko rangaistuksen tai anteeksiannon muodossa.

Oliver Twist oli Charles Dickensin toinen romaani. Kirja julkaistiin alunperin kuukausittain ilmestyvinä osina. Ensimmäinen niistä julkaistiin helmikuussa 1837 ja viimeinen huhtikuussa 1839. Jokaiseen osaan liittyi George Cruikshankin piirtämä kuva.

Oliver Twist on ensimmäinen englanniksi kirjoitettu kirja, jonka päähenkilönä on lapsi. Teosta on kuvattu sosiaaliseksi romaaniksi; siinä kritisoidaan 1800-luvun alun englantilaista järjestelmää, jossa köyhät pakotettiin työlaitoksiin ja jossa käytettiin lapsityövoimaa. Kirja kuvailee romantisoimatta rikollisten elämää. Dickensin kirja pohjautuu ainakin osittain tosikertomukseen Robert Blincoesta, pojasta, joka oli sijoitettu työtaloon. Siellä lapset tekivät töitä 14 tuntia päivässä ja kuusi päivää viikossa.

Mistä voisimme olla (nöyrästi) ylpeitä?
(1) Johtajuus kärkinä kehittämistoiminta ja kodin ja koulun yhteistyö
- Meillä on mm. 15 vuoden kokemus tiimeistä.
(2) Strategiat ja suunnitelmat
- sekä www-sivumme, joista olemme tosi ylpeitä.
(3) Korkea asiakastyytyväisyys. Jopa 65 % vanhemmista piti Auroraa hieman tai selvästi parempana kouluna kuin muita espoolaiskouluja.

Vahvuuksissakin on kehitettävää.
- Johtajuuden haasteena on ohut varamiesjärjestelmä.
- Strategioiden ja suunnitelmien ongelmana on niiden "jalkauttaminen".
- Kodin ja koulun yhteistyön ongelmia on niitäkin. Yhteistyöstä puhutaan usein romanttisesti, niin kuin se olisi vain kaunis, helppo ja mukava asia. Tällaisen puheen rinnalle kaivataan lisää rakentavaa keskustelua myös hankalista tilanteista, kipukohdista. Pahimmillaan kodin ja koulun kohtaamiset muodostuvat ahdistaviksi valtataisteluiksi, joissa lapsen parhaan sijasta etsitäänkin syyllisiä ja virkavirheitä. Yleensä vanhemmat ovat koululle voimavara. Sitten on hankalia, jopa väkivaltaisia vanhempia. Ja vanhempia, joilta ovat voimat loppu. Tarvitsemme työvälineitä ja aikaa vaikeiden tai kriisivanhempien kohtaamiseen.

Iso ongelma lasten hyvinvoinnin tukeminen avioerotilanteessa ja se, että kaikki vanhemmat eivät anna koulun auttaa vaikeuksissa olevaa lasta. Opettaja erehtyy harvoin siinä, kenellä on ongelmia. Joskus vanhemmilta kuluu vuosia sen hyväksymiseen, että heidän lapsensa tarvitsee apua. Haasteena on mm. maahanmuuttajaperheiden saaminen mukaan kodin ja koulun yhteistyön piiriin. Koti & Koulu ry. on käynnistämässä hienoa perhehanketta Studia Aurora-konseptilla.

Mitä meidän on Auroraa kehitettävä?

Kehittämiskohteita
(1) Oppimis- ja kasvamistulokset
Olemme keskitasoa mailman parhaassa koululaitoksessa. Testituloksissa on ikäluokkien kesken hurja vaihtelu, samoin rinnakkaisluokkien kesken. Pienellä osalla oppilaita on käytösongelmia, jopa taipumusta käyttää väkivaltaa. Kaikki eivät kunnolla. sitoudu koulutyöhön. Osa onnistuu lähes kokonaan välttämään oppimisen vaatiman vaivan. Osa käy koulua vasemmalla kädellä. Osa ylittää juuri ja juuri riman. Pääosa opiskelee ja tekee hyvin oppimistehtävät. Pieni osa opiskelee siksi että on sisäisesti innostunut oppimisesta

(2) Henkilöstön työkyky/kapasiteetti laajasti
Opettaja on koulun ydinvoimala. Jollei sieltä tule sähköä, sitä ei tule. Siksi olisi niin tärkeää vaalia jokaisen työintoa ja osaamista. Keinoja voisivat olla mm,
- työn erityisesti toisen asteen työn jakaminen tasaisesti
- koulutustiedon jakaminen
- työn kuormittavuuden keventäminen, oppilaiden sitoutuminen koulutyöhön ja hyvään käytökseen), mm. pariopettajuus
- työn ilonaiheiden suojeleminen.

Omat hankkeemme

1. Pedagogiikan voimal(l)a (ajattelutapa)

2. TIP-hanke

Kesua lukeva päättele, että aamu- ja iltapäivätoiminta ei ilmeisesti laajene 3. luokkalaisiin. Suunnitelmassa lukee: "ryhdytään toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että kaikilla pienillä koululaisilla on mahdollisuus saada aamu- ja iltapäivätoimintapaikka. Arvioidaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuutta ja toiminnan laatua. Arvioinnissa selvitetään, miksi toiminta ei ole aiemmin asetettujen tavoitteiden laajuista. Lisäksi selvitetään, miten avustusjärjestelmä, kilpailuttaminen ja sopimusten määräaikaisuus vaikuttavat kolmannen sektorin mahdollisuuksiin järjestää toimintaa sekä sitä, millaisin toimenpitein kolmannen sektorin mahdollisuuksia toiminnan järjestämiseen voidaan parantaa. Arviointi toteutetaan vuonna 2008. Koululaisten kerhotoimintaa monipuolistetaan. Lyhyesti todettu. Kuinkahan se tehdään?

Espoon suomenkielinen opetuslautakunta on siis halunnut TIP-hankkeen. Auroran koulussa käynnistyi syksyllä 2007 kaksilukuvuotinen Turvallinen iltapäivä –hanke (TIP). Hankkeen tavoitteena on lisätä lasten turvallisuutta lyhentämällä oppilaiden ilman aikuisten ohjausta viettämää kouluajan ulkopuolista aikaa.

VAIHE I
Hanke koostuu neljästä osa-alueesta: (1) aamu-, (2) leikkikenttä-, (3) välipala- ja (4) harrastuskerhotoiminta. 



Aamutoimintaan ( klo 8-9) osallistuminen maksaa 2 €-. Syyskuun alussa palvelua on käyttänyt 19 lasta.
Edellisenä keväänä tehdyn huoltajakyselyn mukaan 18-37 lasta tarvitsisi tällaista maksullista palvelua. Vain yksi lapsista tarvitsee aamutoimintaa joka päivä, ja pääosa 1-2 kertaa viikossa. Toiminnan tarve riippuu lasten lukujärjestyksestä.

Leikkikenttä on auki klo 12.45- 15. Palvelu on toistaiseksi maksutonta, ja sitä käyttää tällä hetkellä 27 lasta. Edellisenä keväänä tehdyn huoltajakyselyn mukaan maksullista iltapäivätoimintaa tarvitsisi 55 lasta. Heistä 15 osallistuisi toimintaan päivittäin. Tarve riippuu ratkaisevasti lasten työjärjestyksistä. Jos koulu päättyy klo 12.45 toimintaa tarvitsisi 55 oppilaista- näistä suurin osa on 0-2- luokalaisia. Mitä myöhemmin päivä päättyy, sitä vähemmän tarvetta on.

Klo 14.30 koulun keittiönväki myy välipalakortilla terveellistä välipalaa. Tätä palvelua käyttää 37 lasta.
 Välipala maksetaan 10 euron kortilla. Siitä ruksataan vakiohintaiset ostokset. Esim. leipä on 60 senttiä ja banaani 40 senttiä.
 Edellisenä keväänä tehdyn huoltajakyselyssä ei tarjottu erillistä välipalamahdollisuutta, vaan se oli liitetty iltapäivätoimintaan osallistumiseen. Arvio tarpeesta oli sen mukaan 55 lasta, mutta he eivät söisi välipalaa joka päivä.

Harrastuskerhot. Valtakunnallinen, mm. Kerhokeskus- koulutyön tuki ry:n kunnianhimoinen tavoite on, että jokainen lapsi voisi kuulua ainakin 1 tunnin viikossa johonkin harrastuskerhoon. 319 oppilaan koulussa se tarkoittaisi vähintään 20 harrastuskerhoa (15 oppilasta kerhossa). 



Kerhoja on kolmenlaisia
a) ilmaisia (koordinaattorin vetämiä)
b) ilmaisia (läänin rahalla)
c) maksullisia (ulkopuolinen toimija

Etelä-Suomen Lääninhallitus myönsi meille avustusta 8000 € tukea, ja sillä voidaan käynnistää kerhot, joissa on yli 8 kerholaista. Tarjoamistamme kerhoista ehdot täyttää viisi TIP-kerhoa: Aloittelijoiden bändikerho, Bändikerho, Tanssikerho, Salibandykeho ja Tekniikan kerho. 



TIP tuotti yhteensä viisi koulun opettajien vetämää TIP-kerhoa, kolme koordinaattorin vetämää köksäkerhoa ja ulkopuolisten järjestäjien kerhot: Sporttis, sanapaja, Kuviskerho ja soitonopetus sekä syysloman jälkeen kannelryhmä.

Lippajärveläislasten mahdollisuudet harrastaa omalla koululla koulupäivän ja iltapäivän aikana kasvoivat kokeilun vuoksi roimasti. Bändikerhoissa oli yhtensä 19 kerholaista, tanssikerhossa 13, salibandyssa 10 ja teknikan (ATK) kerhossa 9. Yhteensä opettajien TIP-kerhoissa oli siten 51 lasta.

TIP-kordinaattori Sarin kolmessa köksa-kerhossa oli lisäksi mukana 31 lasta. Yhteensä koulun järjestämissä kerhoissa harrasti näin yli 80 lasta! Kun tähän lukuun lisätään ulkuolisten toimijoiden järjestämät Sanapaja, Kuvis-kerho, Sporttis ja soitonopetus, ylittyy 100 TIP-kerholaisen määrä.

Huoltajakyselyn perusteella kerhotoimintaan haluaisi osallistua 160 oppilasta. 91 heistä osallistuisi 1 kerhoon viikossa ja 62 kahteen.

Suosituimpia kerhoja olivat kyselyn perusteella
- käsityö + askartelu + nikkarointi ( 84 opp)
- bänditoiminta ( 64 opp)
- yleisliikunta ( 61 opp)
- tanssi ( 44 opp)
- video-elokuvat ( 44 opp)
- kuvataide ( 38 opp)
- kotitalous ( 38 opp)
- teatteri-draama ( 37 opp)
- tietotekniikka ( 34 opp)
- luontokerho ( 25 opp)
- monitoimintakerho ( 16 opp)
- shakkikerho ( 16 opp)
- matematiikka (11 opp)

Lisäksi huoltajakyselyn mukaan 56 lasta on kiinnostunut soittotunneista koulussa. Suosituimpia soittimia olivat piano ja kitara.



Näiden lisäksi koululla pyörii ennätysvahvasti siestakerhoja: teatteri, bändi, salibandy, ATK ja kuoro. Oppilaitten mahdollisuudet löytää itselleen harrastus ovat 2-3-kertaistuneet viime lukuvuodesta. Se on hieno asia.

VAIHE II

Hankkeen ensimmäisen vaiheen ajan aamukerho, leikkikenttätoiminta sekä koulun oman henkilökunnan vetämät kerhot ovat olleet perheille maksuttomia. Välipala- ja ulkopuolisten tahojen vetämä kerhotoiminta ovat olleet alusta saakka maksullisia.



Espoon kaupunginvaltuusto on jo hankkeen suunnitteluvaiheessa edellyttänyt, että Aurorassa kehitellään kahden lukuvuoden aikana malli turvalliselle iltapäivälle, joka olisi kustannusneutraali. Syksyllä turvallinen iltapäivä "tuotti tappiota" noin 46 000 euroa/vuosi. Se oli perusteltua kokeilun alkuvaiheessa, mutta lopullisen mallin kohdalla näin ei voi olla. 



Tavoitteenamme olikin jo kevätlukukaudeksi löytää keinoja, joilla hankkeesta saamamme tuotot kattaisivat yhä enemmän toiminnasta aiheutuneita kuluja. Toiminnasta on joko alettava periä maksuja tai sitten meidän on löydettävä muita keinoja saada sisään rahaa.


VAIHE III



Yksi vaihtoehto lisätä kustannusneutraalisuutta- ja joka on mahdollista syksystä 2008 alkaen- on liittää aikaisemmin vanhempien organisoima ja TIP-hankkeen iltapäivätoiminta toisiinsa. Yhdistämällä toiminnat saataisiin monia synergiaetuja. Jos käytössä olisi usea vetäjä, voitaisiin järjestää myös rinnakkaisohjelmaa

Maaliskuun kokoukseen lautakunta tekikin päätöksen yhdistää TIP-hanke ja lakisääteinen iltapäivähoito ensi lukuvuodeksi. Yes! Olemme ainoa espoolaiskoulu, joka itse järjestää iltapäivähoidon. Saamme siis integroida lakisääteinen aamu- ja iltapäivähoito yhteen Etelä-Sipoon koulun mallin mukaan.

3. Oppimiskeskustoiminta.




Ensimmäiset vieraat kävivät tutustumassa touhuihimme ihan 90-luvun alussa. Olemme siis harrastaneet ideoiden avointa jakoa pian 17 vuotta. Ensin esittelimme esteettisestä eheyttämisestä. Toisen aallon vieraat tarkkaili siestaamme. Sitten tuli lama, ja opettajat pysyivät kouluissaan. 2000-luvun taitteessa excursiot palasivat, ja meille eksyi ihmisiä nimenomaan seuraamaan startti-luokkaa, sini- ja skidikarhuja ja viime vuosina erityisesti ryhmäintegraatiota.

Oppimiskeskus on innovatiivinen konsepti, jolla pyritään tukemaan seuraavien vuosien aikana espoolaiskoulujen jatkuvaa kehittymistä. Lyhyesti ja yksinkertaistaen kyse on siitä, että valituissa kouluissa joukko opettajia ottaa sivuhommakseen kouluttaa muiden koulujen opettajia.

2000-luvun täydennyskouluksen filosofiaa voisii tiivistää seuraavasti: 


1§ OPETUKSEN JA KOULUN UUDISTUMINEN on kouluttajille ja koulutettaville yhteinen oppimisprosessi. 



2§ VANHASSA KOULUTUKSESSA kouluttaja osaa ja koulutettavilla on osaamisvaje. Koulutus tähtää hyvien, valmiiden käytänteiden levittämiseen. Koulutus on vastaanottamista. Vanha koulutus antaa nälkäiselle kalan. Uudessa koulutuksessa opetellaan kalastamaan.



3§ UUDESSA KOULUTUKSESSA oppiminen kulkee kehityksen edellä. Uudessa koulutuksessa syntyy uutta, jota ei aikaisemmin ole ollut. Ote on ongelma- ja asiakaslähtöinen, prosessimainen, konsultatiivinen ja siinä voidaan hyödyntää projektirakennetta. Oppiminen ymmärretään uusien ideoiden luomiseksi ja kehittelemiseksi toiminnassa ja erityisesti yhteisessä toiminnassa. Tällainen koulutus vaatii aikaa ja useita tapaamisia. 



4§ KOULUTTAJIEN ensisijaisena tehtävänä on organisoida yhteinen oppimisprosessi. Jokainen koulutettava on itse vastuussa omasta prosessistaan, mutta parhaimmillaan koulutuksessa pystytään auttamaan myös oman prosessin ymmärtämistä. Koulutettavat voimaantuvat itseohjautuviksi, eikä koulutus kasvata heissä riippuvuutta kouluttajaan. 



5§ Yhteisessä projektissa jokainen on toistensa VERTAISOPETTAJA. Koulutettavat oppivat myös toisiltaan; he jakavat vastavuoroisesti omaa ammattitaitoaan ja kokemuksiaan yhteisen ongelman ratkaisussa. Parhaimmillaan syntyy omaa työtään tutkivien ja kehittävien ammattilaisten joukko ja omaa toimintaansa kehittävien koulujen verkosto.



6§ ESPOOSSA opettajat ovat huippuosaajia. Mitä meistä tulee, jos pystymme murtamaan muurit yhteisen oppimisen tieltä? Jos onnistumme tässä, vapautamme espoolaispettajissa ja rehtoreissa olevan valtavan osaamisen yhteiseksi voimavaraksi. Muurit sen tieltä murretaan yhteisellä oppimisprojektilla.

Tällainen uusi koulutusnäkemys haastaa myös koulutuksesta vastaavia uudistumaan.

Täydennyskoulutuksen vaikuttavuustutkimusten perusteella vaikuttavinta on koulutus, johon liittyy teoriaa, harjoittelua ja oma tukipari. Kaikkiaan täydennyskoulutuksessa tulisi osata yhdistellä fiksulla tavalla kaikkia käytetävissä olevia keinoja: omatoimista kirjallisuuteen perehtymistä, puolen päivän mittaisia tietoiskuja, 1-3 päivän lyhytkursseja, pitkäkestoista koulutusta, tutustu-mistilaisuuksia, asiantuntijavierailuita, koulutusta osana kehittämis-projekteja ja tutkimusta. 



OPPIMISKESKUS AURORAA rakentaa Auroran koulun vapaaehtoisten opettajien joukku Syksyn aikana oli tarkoitus lisäksi valmistaa oppimiskeskuksen www-sivut, joista pyritään tekemään virtuaalinen oppimisyhteisö. Homma jäi meillä vielä kesken.


Ensisijaisena tavoittenamme on järjestää usealle koululle yhteisiä oppimisprojekteja, joiden pedagogisena ytimenä on inhimillisen kasvun edistäminen luomalla oppilaille mahdollisuuksia edetä koulupäivän aikana itselleen tärkeiden kasvutavoitteiden suuntaan. Etsimme uusia ideoita tuoda harrastus koulutyöhön.

KORVAKSEKSI vaivasta saamme lähettää opettajiamme pitkäkestoisiin koulutuksiin, kehykseen 8 vvt ja budjettiin 2000 €.