Pikku Uutisia 2

PIDIN EILEN LOMAPÄIVÄN. Vaimo laittoi Macinkin käyttökieltoon. Leikkasin nurmikkoa. Siistin kirjahyllyä. Luin kaksi kirjaa. Kävin kaupoissa. Nyt elämä palaa normaaliksi, ja pääsee taas naputtamaan koneella. Ajattelin pohdiskella muutamia viime viikon uutisia.

1. HELSINKI KIELSI LUKIOIDEN NAHKIAISET



Helsingin lukioissa ei sitten enää järjestää nahkiaisia eli oppilaskasteita. Opetusvirasto lähetti Helsingin lukioihin perjantaina ryhmäkirjeen, jossa nahkiaiset kielletään. Onneksi olkoon Helsinki. 100 % tuki ratkaisullenne.

Jos koulukiusaamiselle halutaan tehdä jotain, kouluista on poistettava rakenteet, perinteet, rituaalit, joissa toisten nolaaminen ja satuttaminen hyväksytään. Helsinki perusteli ratkaisun hienosti opetussuunnitelmalla.

Tottakai ratkaisusta tulee kuulumaan kitinää. Mutta tämä on niitä asioita, joissa nuoret tarvitsevat aikuisten asettamat rajat.


2. VAIHTUUKO OPETUSHALLITUKSEN PÄÄJOHTAJA?




Perjantaina 7.9 päättyi hakuaika Opetushallituksen pääjohtajaksi. Hakijoita oli kuulema 16. Hesarin mukaan nykyisen pääjohtajan Kirsi Lindroosin jatkamista pidetään epätodennäköisenä. Näin voi olla poliittisista syistä. Lindroos on demari, ja nyt valta on Kepulla ja Kokoomuksella. Näin voi olla myös muista syistä. Opetushallituksen väki on viime vuosina ajautunut kestämättämiin sisäisiin riitoihin. Osa Opetushallituksen henkilöstöstä ei ole ollut tyytyväinen hänen toimiinsa, jotka Lindroosin mukaan taas ovat olleet tarpeellisia. Kiistoja on selvitelty mm. poliisin ja eduskunnan oikeusasiamiehen voimin.

16 hakijan joukossa on mielenkiintoisia hakijoita. Ykkössuosikki on kuulema Opetusministeriön Timo Lankinen. Ministeriöstä paikkaa hakee myös yleissivistävän koulutuksen yksikön johtaja Eeva-Riitta Pirhonen (joka oli yksi Suren reksipäivien keynote-puhujia). Opetushallituksen sisältä imua ei ylöspäin ei ole ollut. Harmi, ettei Irmeli Halinen ole laittanut papereita sisään. Sen sijaan mukana on useita "maanpakoon" Opetushallituksesta lähteneitä. Koulutuksen arviointikeskuksen pääsuunnittelija Esko Korkeakoski on aikoinaan vetänyt Opetushallituksen arviointihankkeita, ja minäkin olen saanut tehdä hänen kanssaan yhteistyötä. Fiksu mies. Petri Pohjonen on Lindroosin "syrjäyttämiä" ylijohtajia. Helsingin Avoimen yliopiston johtaja Tapio Kosusen olen myös tavannut. Hän oli muistaakseni opetusministeri Maija Raskin (SDP) erityisavustaja. Puoluetausta saattaa olla rasite. Kiinnostavaa on myös, että opetus- ja kulttuuriasioiden johtaja Anneli Kangasvieri on lähtenyt kisaan Kuntaliiton korkeimmalta sivistyspallilta. Myös Espoon opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen on hakenut tehtävää. Eihän meillä ole varaa häntä sinne päästää.

Jos minä joutuisin tekemään valinnan (mikä edellyttäisi, että valtioneuvosto julistaisi minut diktaattoriksi), hakisin tehtävään henkilöä, jolla olisi parhaat edellytykset ymmärtää pedagogiikka ja koulutuksen globaaleja virtoja sekä praktisesti että teoreettisesti. Kutsuisin tehtävään dosentti Pasi Sahlbergin, joka on toiminut useita vuosia opetushallituksesta virkavapaalla Maailmanpankissa opetusasioiden erityisasiantuntijana ja siirtynyt kesällä Euroopan koulutussäätiön tehtäviin Torinoon.


3. LASTEN KANSSA TYÖTÄ TEKEVIEN PALKAT OVAT KASVANEET HEIKOIMMIN


Tämän aamun Hesarista sai lukea, että lääkäreiden palkat kunta-alan huippua, ja että palkkakehitys on ollut rakettimainen. Lääkärien ja hammaslääkärien palkat ovat nousseet euroissa laskettuna eniten vuosina 1975-2006. Vähiten nykyeuroina laskettuna ovat nousseet lastenhoitotyöntekijöiden ja kirjastotyöntekijöiden palkat. Vertailussa on mukana myös yli- ja lisätyöt ja palkkojen nousu on muutettu elinkustannusindeksin avulla vastaamaan vuoden 2006 euroja.

Jos kokonaisansioden kasvua tarkastellaan suhteellisesti, eniten palkkojaan ovat kasvattaneet talous- ja hallintojohtajat sekä kodinhoitajat ja henkilökohtaiset avustajat. Kodinhoitajien palkka on lähes 1,6-kertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa, mutta euroissa nousu on ihan muuta: vain 700 euroa. Esimerkiksi talous- ja hallintojohtajilla palkka on kasvanut 1 300 eurolla.

Suhteellisesti laskettuna vähiten palkka on noussut lastenhoitotyöntekijöillä, joiden palkka on vain noin 1,2-kertaistunut samassa ajassa. Suunnilleen yhtä vähän palkka on noussut suhteellisesti peruskoulun ja lukion lehtoreilla ja tuntiopettajilla. Luokanopettajien palkka on noussut enemmän kuin aineenopettajien siksi, että tietoisesti on pyritty tasamaan näiden kahden opettajaryhmän palkkoja.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijan Ossi Korkeamäen mukaan palkkakehityksestä näkyy hyvin, miten lasten hyvinvointiin panostaminen on jäänyt ainakin lasten kanssa työtä tekevien palkkojen osalta pelkkiin juhlapuheisiin. "Koulutukseen nähden he ovat alipalkatuimpia."

4. TULEEKO KOULULAKKO?


Kuten lehdistä luimme Kunta-alan neuvottelut keskeytyivät keskiviikkoiltana 5.9. Sairaanhoitajat ja lähihoitajat eivät tyytyneet ratkaisuun, jossa kaikkien kunnan työntekijöiden palkat olisivat nouseet huomattavat 9 %. Työnantaja veti tarjouksensa pois, ja neuvotteluissa on katko.

Tilanne osoittaa mainiosti sen kylmän tosiasian, että palkkaneuvotteluissa tapellaan yhtä aikaa työnantajaa ja toisia työntekijäryhmiä vastaan.

Enpä kadehdi neuvottelijoita. Jos lakko tulee, hallitus ei (ehkä) anna lupaamiaan lisävaltionapuja. Jos muut alipalkatut ryhmät antavat periksi ja hyväksyvät sen, että korotukset suunnataan vain hoitajille, toista tilaisuutta nostaa muita ryhmiä kuopasta ei tule.

Vanha sopimus on voimassa syyskuun loppuun. Sen jälkeen työrauhavelvoite ei ole enää voimassa. Mahdollisista lakoista on tietysti ilmoitettava sovitulla tavalla etukäteen. Vaarallisia lakkoja sovitellaan ja siirrellään. Jos koulupuoli ajetaan lakkoon,niin ne ajoittuvat varmaankin loka-marraskuulle. Toivotaan kuitenkin, että syysloma olisi vain jo kalentereihin merkityn mittainen.


5. ESPOON SIVISTUSTOIMENJOHTAJAN PAIKKA KIINNOSTAA



ESPOON organisaation huipulla on kaupunginjohtaja ja hänen alaisinaan kolme toimialajohtajaa. Entiset toimialajohtajat (Metso ja Louko) vakinaistettiin, mutta sivistystoimenjohtajan paikka pantiin hakuun, kun Kristina Wikberg lähti Kuntaliittoon. Hakijoita on. Poliittisilla puoluille on nyt valinnan varaa. LänsiVäylän tietojen mukaan suosikin paikalta kisaan lähtee juristi ja entinen kansanedustaja Susanna Rahkonen. Tehtävästä ovat kiinnostuneet myös mm. Vantaan. Lohjan ja Siuntion sivistysjohtajat. Espoon koneiston sisältä vahva hakija lienee nykyinen opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen. Varsin moni hakijoista on demaritaustainen. Siitä voi olla hyötyä, koska Espoon kunnallispolitiikassa Kokoomus on lopettanut SDP:n kiusaamisen. Vanhimmat meistä muistavat, että demarit jätettiin ilman toimialajohtajan paikkaa edellisellä kierroksella, kun Liisa Tommila pantiin sivuun.


6. PERUSOPETUKSESSA ANNETAAN VÄHEMMÄN OPETUSTA KUIN 90-LUVULLA



VIIME viikon maanantaina Opetushallituksessa pidettiin toimittajille info. En ehtinyt sinne, vaikka kutsun sainkin. Hesarista sai lukea, että Opetushallituksen pääjohtaja oli nostanut esiin kysymyksen oppilaiden saaman opetuksen määrästä. Hänen mukaansa yhdeksän peruskouluvuoden aikana kertyy tänään opetusta puoli vuotta vähemmän kuin 1990-luvun alussa. Opetustarjonnan pieneneminen johtuu lähinnä siitä, että yleensä kunnat tarjoavat opetusta vain nykylain vaatiman vähimmäismäärän.

Kuntaliitto kiirehti torjumaan tiedon. Sen mukaan kunnat antavat opetusta enemmän kuin vain vähimmäismäärän. Ehkä puoli vuotta on liioittelua, mutta nopeasti arvioituna tunteja on kyllä kadonnut meillä Espoossakin melkein joka luokka-asteelta 1-2 viikosta. Monessa ala- ja yläkoulussa annettiin 90-luvulla tietyille oppilasryhmille enemmän opetusta kuin toisille. Meilläkin Aurorassa oli mahdollisuus ns. extratunteihin. Kyse on tietysti rahasta. Mutta myös tasa-arvoajattelusta.

7. KOULUPOIKA HYÖKKÄSI OPETTAJAN KIMPUUNN


ILTALEHTI kertoi, että naisopettaja pahoinpideltiin keskellä koulupäivää 6.9. Laajavuoren koululla Vantaan Martinlaaksossa. Oppilaat olivat palaamassa välitunnilta, kun viides- ja kuudesluokkalaiset pojat ryhtyivät tappelemaan koulun pihassa. Opettaja meni väliin ja yritti hillitä oppilasta ottamalla tästä kiinni. Toiselta oppilaista meni pinna ja hän löi nyrkeillä opettajaakin. Paikalle soitettiin poliisipartio. Tilanne rauhoittui kuitenkin ennen sen saapumista.

Jo jonkin aikaa OAJ on ollut huolissaan opettajien turvallisuudesta. Tämä tapaus osoittaa, että huoli ei ole aiheeton. Toki opettaja teki rikosilmoituksen, mutta koska lyöjä on alaikäinen, hän selviää ilman rikossyytettä. Naisopettaja sai kahakassa vammoja. Opettajaa lyöneen oppilaan vanhemmat kutsuttiin koululle. Myös toisen koulupojan kotiin lähti tieto tapahtumista. Koulu antanee lyöjälle rangaistukseksi jälki-istuntoa, tai kirjallisen varoituksen. Vahvin koululla oleva rangaistuskeino on erottaminen määräajaksi. Auttaaneeko. Pojan katu-uskottavuus senkun kasvaa.